Ero sivun ”Rautatieasema” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisätty linkki |
Rautatieasemien suojelusta Suomessa |
||
Rivi 28:
*'''Seisake''' oli samoin miehittämätön mutta avattu vain henkilöliikenteelle.
*'''Vaihde''' oli vain tavaraliikenteelle avattu miehittämätön liikennepaikka.
== Rautatieasemien suojelu Suomessa ==
[[Museovirasto]] yhteistyössä Valtionrautateiden kanssa aloitti vanhojen asemarakennusten suojelutyön jo vuonna 1983. Tuolloin perustettiin nk. Asemarakennustyöryhmän. Vuonna 1985 Asemarakennustyöryhmä valmisteli 107 kohdetta sisältävän luettelon suojeltavista asema-alueista ja asemarakennuksista<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78929/YMra_28_2016.pdf | Nimeke = Kohti ennakoivaa
rakennussuojelua - Valtakunnallisesti merkittävien kohteiden ohjelmallinen suojelu | Tekijä = Hanna Tyvelä ja Kirsti Virkki | Ajankohta = 2016 | Julkaisija = Ympäristöministeriö | Arkisto = | Arkistoitu = | Lainaus = | Viitattu = 28.1.2019 }}</ref>. Asemarakennustyöryhmän julkaisu oli pohjana luotaessa Rautatiesopimusta. Vuonna 1998 allekirjoitetun valtakunnallisia rautatieasema-alueita koskevan menettelytapasopimuksen (eli Rautatiesopimuksen) tavoitteena on ollut koota eri aikakausia ja niiden rakennuskulttuuria edustava valikoima asema-alueita, joissa on läsnä rautatien liikennehistorian, toiminnan ja arkkitehtuurin (mukaan lukien puistokulttuurin) koko kirjo.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ely-keskus.fi/web/ohjelmallinen-rakennussuojelu/rautatiesopimus | Nimeke = Rautatiesopimuksen tarkoittamat kohteet | Tekijä = Ely-keskus | Ajankohta = 2016 | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Lainaus = | Viitattu = 28.1.2019 }}</ref>.
== Lähteet ==
| |||