Ero sivun ”Ferenc II Rákóczi” versioiden välillä

112 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Enimmäkseen kielivirheitä korjattu
p
(Enimmäkseen kielivirheitä korjattu)
| lempinimi =
}}
'''Ferenc II Rákóczi''' (s. [[27. maaliskuuta]] [[1676]] – [[8. huhtikuuta]] [[1735]]) oli [[unkari]]lainen aateliaatelinen ja suurmaanomistaja, joka johti unkarilaisten kapinaa [[Habsburgit|Habsburgeja]] vastaan. Kapina ajoittui laajemman [[Espanjan perimyssota|Espanjan perimyssodan]] aikaan 1700-luvun alussa ja sen aikana Rákóczista tehtiin [[TranssilvanianTransilvanian ruhtinaskunta|TranssilvanianTransilvanian ruhtinas]]. Kapinallisten liittolaisen [[Ranska]]n jäädessä lopulta tappiolle myös kapinalliset taipuivat Rákócziin selän takana rauhaan vuonna 1711. Rákóczi vietti kapinan jälkeen elämänsä maanpaossa [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnassa]].
 
==Elämäkerta==
Ferenc II Rákóczi syntyi [[Borša]]ssa {{k-hu|Borsi}}) 27. maaliskuuta 1676.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Ferenc-Rakoczi-II | Nimeke = Ferenc Rákóczi, II | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 18.9.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hänen isänsä oli ruhtinas ja suurmaanomistaja [[Ferenc I Rákóczi]] ja äiti [[Ilona Zrínyi]].<ref name="Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 106-109" />
 
Ferenc II:n isä Ferenc Rákóczi johti vuonna 1670 [[Ylä-Unkari]]ssa (nykyisessä [[Slovakia|Slovakiassa]]) nostettua kapinaa [[Habsburgit|Habsburgeja]] vastaan, jonka keisarilliset joukot murskasivat helposti. Kapinaa järjestämässä olleista unkarilaisista monet teloitettiin, mutta Ferenc Rákóczi säästettiin lunnaita vastaan. Kapinaliike unkarilaisten keskuudessa ei kuitenkaan ollut sammunut, ja nyt sitä innoittivat unkarilaisiin kapinan jälkeen kohdistetut puhdistustoimet.<ref>Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 101</ref> Maanpakolaiset, lainsuojattomat ja maansa menettäneet aatelitaateliset alkoivat muodostaa ''kurutsit''-nimisiä kapinallisjoukkoja [[Transsilvanian ruhtinaskunta|TranssilvaniassaTransilvaniassa]], josta he tekivät rajan yli hyökkäyksiä Unkariin. Nimenä kurutsit johdettiin ehkä ristiretkeläistä tarkoittavasta sanasta ''cruciatus''. Habsburgien puolella taistelleet tunnettiin puolestaan nimellä ''labantsit''. Kurutsien johtoon nousi vuonna 1678 [[Imre ThöklyThököly]], joka solmi avioliiton sittemmin leskeksi jääneen Ferenc II Rákóczin äidin Ilona Zrínyin kanssa. ThöklyThököly julistettiin Ylä-Unkarin ruhtinaaksi ja hän sai tukea [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnalta]].<ref>Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 102</ref> Turkkilaiset kärsivät kuitenkin huomattavan tappion [[Kahlenbergin taistelu]]ssa vuonna 1683. ThöklyThököly jäi yksin kapinansa kanssa, ja kurutsit alkoivat siirtyä Habsburgien puolelle. Vuonna 1688 kukistui [[Munkásin linna|Munkácsin linna]], jota Ferencin äiti oli puolustanut kaksi vuotta. Linnan menetyksen jälkeen ThöklyThököly ja Zrínyi siirtyivät maanpakoon Osmanien valtakuntaan. [[Karlowitzin rauha]]n jälkeen vuonna 1699 Habsburgit olivat vallaneet suurimman osan Unkaria takaisin turkkilaisilta.<ref>Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 105</ref>
 
Ferenc II Rákóczi oli erotettuerotettiin äidistään Munkásin linnan menetyksen jälkeen.<ref name="Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 106-109">Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 106-109</ref> Rákóczi vietiin aluksi [[Wien]]iin ja sittemmin [[jesuiitat|jesuiittaluostariin]] [[Böömi]]in, jossa hän sai itävaltalaisen kasvatuksen.<ref name="brit" /> Rákóczista pyrittiin tekemään uskollinen Habsburgeille. Unkarissa mieliala oli kuitenkin edelleen Habsburgien vastainenkeisarivihamielinen. Habsburgit olivat vallanneet Unkarin Osameiltaturkkilaisilta, mutta kansaa rasittirasittivat sotaväen majoittamiset, protestantteihin kohdistettu vaino ja raskas verotaakka. Unkaria ei kohdeltu niinkään vapautettuna, kuin valloitettuna alueena. [[TokaijiTokaj|Tokajin]]n viinialueen talonpojat olivat nousseet kapinaan vuonna 1697.<ref name="Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 106-109" /> Rákóczi olipalasi palannutItävallasta sukunsa maille vuonna 1694. ja hänHän oli kotimaassaan omaksunut unkarilaisen aatteenunkarilaisuusaatteen muilta unkarilaisenUnkarin ylimystön jäseniltä.<ref name="brit" /> TokaijinTokajin kapinalliset pyysivät Rákóczia asettumaan kapinansa johtoon. Rákóczi olikieltäytyi aluksi kieltäytynyt, mutta lopulta hän alkoi suunnitella salaliittoa joidenkin muiden unkarilaisten aatelinaatelismiesten kanssa. Salaliittolaiset yrittivät ottaa tukea saadakseen yhteyttä Habsburgien viholliseen [[Ranskan kuningaskunta|Ranskan]] kuningas [[Ludvig XIV]]:een. Yritys paljastui ja maanpetoksesta vangitun Rákóczin onnistui paeta [[Puola-Liettua|Puolaan]].<ref name="Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 106-109" /> Pako vankisellistä onnistui valepuvussa Rákóczin vaimon avustuksella.<ref name="brit" /> Puolassa Rákóczista tuli kurutsien johtaja ja hän kannusti "jokaista aatelista ja aatelitonta unkarilaista" nousemaan kapinaan.<ref name="Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 106-109" />
 
===RákócziinRákóczin kapina===
[[Tiedosto:FrancisIIRákócziStatue.jpg|thumb|Rákócziin patsas [[Unkarin parlamenttitalo]]n ulkopuolella.]]
[[Ferenc II Rákócziin vapaustaistelu|Rákóczin vapaustaistelu]]un alkoi liittyä unkarilaisia maaorjia, sekä esimerkiksi tilojensa takavarikoimisesta suuttuneita aatelejaaatelisia. Joukkoihin liittyneet maaorjat vapautettiin feodaalivelvollisuuksistaan. Kapinan tavoite oli Unkarin itsenäisyys, Habsburgien syökseminen vallasta ja uuden kuninkaan valinta. Habsburgeille kapinan syttyminen saapui huonoon aikaan. Habsburgien [[Espanja]]a hallinnut haara oli sammunut vuonna 1700, minkä jälkeen Ranska ja Habsburgit ajautuivat vuodesta 1701 vuoteen 1713/14 kestäneeseen [[Espanjan perimyssota|Espanjan perimyssotaan]], johon myös muut Euroopan valtiot sekaantuivat. Kun [[Baijeri]]sta tuli Ranskan liittolainen vuonna 1703 Habsburgit joutuivat keskittämään joukkonsa perintömaidensa puolustukseen. Unkarin itäosat ja Transsilvania jäivät nopeasti RákócziinRákóczin joukkojen haltuun. Vuonna 1704 Transsilvanian valtiopäivät tekivät RákócziistaRákóczista hallitsevan ruhtinaan ({{k-hu|Vezérlővezérlő Fejedelemfejedelem}}). Sotatilanne muualla muuttui kuitenkin vuonna 1704. Rákóczi oli perustanut kapinansa toivolle siitä, että Ranska pääsisi voitolle Habsburgeista. Kuitenkin elokuussa 1704 ranskalaiset kärsivät merkittävän tappion [[Blenheimin taistelu]]ssa itävaltalais-[[Englanti|englantilaiselle]] armeijalle. Kolme vuotta myöhemmin ranskalaiset karkotettiin myös [[Italia]]sta, ja [[Eugen Savoijilainen|prinssi Eugen]] saattoi keskittää huomionsa Unkariin.<ref name="Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 106-109" />
 
Unkarilaisten Ranskalta saama apu oli lopulta vähäistä. Kapinallisilla ei ollut tarpeeksi aseita ja osaavia johtajia. Vaikka kevyitä osastoja muodostaneet kurutsit saavuttivat joitakin voittoja, suuremmissa ratkaisutaisteluissa kuten [[Nagyszombatin taistelu|Nagyszombatissa]] vuonna 1704 ja [[Zsibón taistelu]]ssa vuonna 1705 he kärsivät tappioita keisarillisille joukoille. Keisari [[Leopold I (keisari)|Leopold I]] oli kuollut vuonna 1705 ja hänen seuraajansa [[Joosef I (keisari)|Joosef I]] olisi ollutoli valmis joihinkin myönnytyksiin ja neuvotteluratkaisuun.: Kapinallisetkapinalliset saisivat armahduksen, ja Unkarin perustuslaki, sekä säätyjen oikeudet palautettaisiin. Rákóczi halusi kuitenkin myös esimerkiksi varakuninkuuden palauttamista ja Transsilvanian riippumattomuutta. Ehtoihin ei suostuttu, ja vuonna 1707 Ónodin maapäivät äänestivät Habsburgien menettäneen Unkarin kruunun. Unkari oli kuitenkin Ranskan kääntyneen sotaonnen takia erityksissä. Apua etsittiin eri suunnilta, esimerkiksi [[Ruotsi]]n [[Kaarle XII]]:lta ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisari]] [[Pietari Suuri|Pietari Suurelta]]. Pietari oli luvannut kapinallisille apua ja tuki eräässä vaiheessa jopa Rákócziin valitsemista Puolan kuninkaaksi. Puolalaiset päätyivät kuitenkin valitsemaan kuninkaaksi [[Stanislaw Leszczyńki]]n, jaeikä Venäjän apu ei lopulta toteutunut.<ref name="Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 106-109" />
 
===Kapinan päätös===
[[Kuva:HUF_500_1998_obverse.jpg|thumb|Ferenc Rákóczin kuva koristaa Unkarin 500 [[Unkarin forintti|forintin]] seteliä.]]
Kurutsit kärsivät suuren tappion [[Trencsénin taistelu|Trencsénissä]] vuonna 1708, minkä jälkeen he joutuivat vetäytymään kapinan ydinalueelle Ylä-Unkariin (nykyiseen [[Slovakia|Slovakiaan]]). Kapinaliike oli nyt myös sisäisesti ristiriidoissariidoissa. Kapinan rahoittamiseksi verojaverotusta oli nostettujouduttu entistä korkeammallekiristämään, ja monet unkarilaisista aristokraateista vastustivat ruhtinaan lisääntyvää valtaa. Näin merkittäväMerkittävä osa kurutseista alkoi kannattaa rauhaa Habsburgien kanssa. RákócziinRákóczin matkustettua tapaamaan Pietari Suurta PuolassaPuolaan kapinallisten ylipäällikkö [[Sándor Károlyi]] teki helmikuussa 1711 [[Szatmárin rauha|sopimuksen]] keisarillisia johtaneen [[Miklós Pálffy]]n kanssa RákócziinRákóczin selän takanatietämättä. Kapinalliset tunnustivat Habsburgien oikeuden [[Pyhän Tapanin kruunu]]un ja vastineeksi he saivat armahduksen. Lisäksi keisari lupasi kunnioittaa Unkarin ja Transsilvanian perustuslakeja ja uskonvapautta. Rákóczi ei hyväksynyt rauhaa eikä ottanut armahdusta vastaan.<ref name="Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 106-109" /> Rákóczivaan haki ensin turvapaikkaa ensin Puolasta ja sittemminsitten Ranskasta. Vuonna 1717 hän siirtyi [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakuntaan]] [[Istanbul]]iin. Hänen tarkoituksenaan oli koota joukkoja Itävaltaa vastaan, mutta Turkin sota Habsburgien kanssa päättyi hieman ennen hänen saapumistaan. Rákóczi vietti Turkissa lopun elämänsä ja kuoli [[Rodosto]]ssa 8. huhtikuuta 1735.<ref name="brit" />
 
==Lähteet==
458

muokkausta