Wikipedia

Ero sivun ”Ydinvoima” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Ydinvoima Suomessa: Tutkimusreaktorin käynnistämis- ja sulkemisvuodet
→‎Ydinvoima Suomessa: Lisäsin puuttuvan lähteen
Rivi 126:
{{pääartikkeli|[[Ydinvoima Suomessa]]}}
 
Suomessa on neljä kaupallista ydinreaktoria. Vuonna 2017 ne tuottivat 17 prosenttia Suomen [[primäärienergia]]sta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stat.fi/til/ehk/2017/ehk_2017_2018-12-11_kuv_001_fi.html|nimeke=Energian hankinta ja kulutus|julkaisu=Suomen virallinen tilasto|ajankohta=11.12.2018|julkaisija=Tilastokeskus|selite=Liitekuvio 1. Energian kokonaiskulutus 2017|viitattu=2019-01-04}}</ref> ja 33&nbsp;prosenttia Suomen sähköntuotannosta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stat.fi/til/salatuo/2017/salatuo_2017_2018-11-01_kuv_001_fi.html|nimeke=Sähkön ja lämmön tuotanto|julkaisu=Suomen virallinen tilasto|ajankohta=1.11.2018|julkaisija=Tilastokeskus|selite=Liitekuvio 1. Sähkön tuotanto energialähteittäin 2017|viitattu=2019-01-04}}</ref>. Suomessa ydinvoimanydinvoimaloiden [[käyttöaste]] on tyypillisestiyleensä ollut yli 90&nbsp;prosenttia, mikä on parempi kuin maailman keskiarvo.<ref>{{LähdeVerkkoviite|osoite=https://energia.fi/files/277/ht_ydinvoimasta.pdf|4nimeke=Hyvä tietää ydinvoimasta|tekijä=|ajankohta=2009|julkaisija=Energiateollisuus ry|viitattu=27.1.2019|vuosi=}}</ref>
 
[[Espoo]]n [[Otaniemi|Otaniemessä]] on pieni [[Tutkimusreaktori#Otaniemen tutkimusreaktori FiR 1|Triga-tutkimusreaktori]], joka käynnistettiin 1962. Reaktorin tuottamaa säteilyä käytettiin tutkimuksen lisäksi aivokasvainten [[BNCT|boorineutronikaappaushoitoon]]. Hoitotoiminta päättyi 2012, ja reaktori suljettiin lopullisesti 2015. Reaktorin omistaja [[VTT]] aikoo purkaa sen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tem.fi/documents/1410877/2429226/VTT+FiR+1+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4poiston+hakemus+2017+TEM|nimeke=VTT:n FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto|tekijä=|julkaisu=Lupahakemus|ajankohta=2017|julkaisija=Teknologian tutkimuskeskus VTT|viitattu=26.1.2019}}</ref>
Rivi 132:
Sähköntuotannossa olevista ydinreaktoreista kaksi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnassa]] [[Eurajoki|Eurajoen]] [[Olkiluoto|Olkiluodon]] saarella, lähellä [[Rauma]]a. Niiden omistaja on [[Teollisuuden Voima]] TVO. Toiset kaksi reaktoria ovat [[Fortum]]in omistuksessa, ja ne sijaitsevat [[Itä-Uusimaa|Itä-Uudellamaalla]] [[Loviisa]]ssa Hästholmenin saarella.<ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/aiheet/ydinvoimalaitokset/suomen-ydinvoimalaitokset|nimeke=Suomen ydinvoimalaitokset|ajankohta=2018-02-12|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2019-01-04}}</ref>
 
Olkiluodon 900 [[Megawatti|megawatin]] [[kiehutusvesireaktori]]t (BWR) valmisti [[Ruotsi|ruotsalainen]] Asea-Atom, nykyinen monikansallinen [[ABB]]. Loviisan 500 megawatin [[painevesireaktori]]t (PWR) ovat [[neuvostoliitto]]laisen Atomenergoexportin tuotosta. Loviisan ensimmäinen yksikkö aloitti sähköntuotannon helmikuussa 1977 ja toinen yksikkö marraskuussa 1980. Olkiluodon reaktorit käynnistettiin vuosina 1978 ja 1980.<ref name=":8" />
 
Ydinvoimaa piti rakentaa aikoinaan Suomeen nykyistä enemmän. Muun muassa [[Helsinki]] osti 1970-luvulla osan [[Sipoo]]seen kuuluvasta [[Granö (Sipoo)|Granön saaresta]] uutta ydinvoimalaitosta varten. Pääkaupunkiseudulle perustettiin myös yhtiö, [[Helsingin Seudun Lämpövoima|Helsingin Seudun Lämpövoima Oy]], ydinvoimalan rakentamiseksi. Voimaloita ei lopulta rakennettu läheskään suunniteltua määrää. Suurin syy lisärakentamisen tyssäämiseen oli ydinvoiman riskejä pelännyt kansa. Toisen syy oli maakaasun ja kivihiilen hintojen lasku.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10065023|nimeke=Helsinki osti ydinvoimalalle palan saarta Sipoosta 1970-luvulla – onko ydinenergialla tälläkään kertaa mahdollisuuksia?|tekijä=|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2018-04-15|viitattu=2019-01-20}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima”