Wikipedia

Ero sivun ”Alexandre de Lameth” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
Uudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
 
kh
Rivi 4:
Lameth osallistui vapaaehtoisena [[Amerikan vapaussota]]an kahden veljensä kanssa. Hän jatkoi sotilasuraansa Ranskassa ja sai vuonna 1785 nimityksen ratsuväkirykmentin everstiksi. Lameth osallistui aatelin edustajana [[Ranskan säätyjen yleiskokous|vuoden 1789 säätyjen yleiskokoukseen]], ja liittyi 25. kesäkuuta [[Kolmas sääty|kolmannen säädyn]] edustajien muodostamaan [[Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous|perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen]]. Lameth osallistui [[Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus|ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksen]] laatimiseen ja [[Vallankumouksen helluntaiyö|feodalismin kumoamiseen]]. Hän muodosti kansalliskokouksessa yhdessä [[Antoine Barnave]]n ja [[Adrien Duport]]in kanssa niin sanotun triumviraatin, joka vaikutti monien päätösten syntyyn. He esimerkiksi torjuivat syyskuussa 1789 hankkeen [[Kaksikamarijärjestelmä|kaksikamarisen]] parlamentin perustamisesta. Vähitellen he kuitenkin huolestuivat vallankumouksen radikalisoitumisesta ja ryhtyivät keväällä 1791 hovin salaisiksi neuvonantajiksi suojellakseen perustuslaillista monarkiaa. Hovi rahoitti heidän julkaisemaansa ''Logographe''-sanomalehteä.<ref name="brit" />
 
Lameth erosi perustuslaillisten monarkistien mukana [[jakobiiniklubi]]sta heinäkuussa 1791 ja oli yksi [[feuillanttien klubi]]n perustajajäsenistä. Hän ei ollut vaalikelpoinen syksyllä 1791 valittuun [[Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous|lakiasäätävään kansalliskokoukseen]], mutta vaikutti viellävielä politiikkaan feuillanttien klubin kautta. [[Ensimmäisen liittokunnan sota|Vallankumoussodan]] puhjettua keväällä 1792 Lameth liittyi upseerina Ranskan pohjoiseen armeijaan.<ref name="brit" /> [[Tuileries’n palatsin valtaus|Monarkian kukistamisen]] jälkeen hän pakeni yhdessä kenraali [[La Fayette]]n kanssa maasta elokuussa 1792. He pyrkivät [[Amerikka]]an, mutta jäivät itävaltalaisten vangeiksi. Oltuaan kolme vuotta sotavankeudessa [[Olmütz]]in linnoituksessa Lameth asettui 1796 [[Hampuri]]in, jossa hän toimi liikemiehenä.<ref name="brit" /><ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbo/0508.html ''Nordisk familjebok'' (1911), s. 956] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 31.12.2018.</ref> Hän palasi Ranskaan [[Napoleon]]in aikana vuonna 1800 ja toimi vuosina 1802–1815 eri [[departementti]]en [[Prefekti (Ranska)|prefektinä]]. Lameth vaikutti liberaalin opposition jäsenenä vielä [[Ludvig XVIII|Ludvig XVIII:n]] ja [[Kaarle X (Ranska)|Kaarle X:n]] valtakausilla.<ref name="brit" /> Hän kuului edustajainkamariin vuosina 1820–1823 ja vuodesta 1827 kuolemaansa asti.<ref name="assemblee" />
 
Alexandre de Lamethin veli oli poliitikko [[Charles de Lameth]].<ref name="NFB" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexandre_de_Lameth”