Ero sivun ”Pyhäjärvi (Tammela)” versioiden välillä

p
lisätään järvinumero tietolaatikkoon using AWB
p (lisätään järvinumero tietolaatikkoon using AWB)
| laskujoki = [[Loimijoki]] <ref name=kp/>
| virtaus =
| järvinumero = 35.931.1.002
}}
'''Pyhäjärvi''' (tunnetaan myös nimellä '''Tammelan Pyhäjärvi''') on [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeessä]] [[Tammela]]ssa sijaitseva [[järvi]], joka kuuluu [[Kokemäenjoen vesistö]]ssä [[Loimijoen valuma-alue]]eseen. Järven laskujoki on [[Loimijoki]], joka yhtyy [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]] ja laskee sitten [[Selkämeri|Selkämereen]] [[Pori]]ssa.<ref name=oiva/><ref name=kp/>
 
== Maantieto ==
Järven pinta-ala on 2&nbsp;290 [[hehtaari]]a eli 22,9 &nbsp;km² ja sen pituus on 8,6 kilometriä ja leveys 5,2 kilometriä. Pyhäjärven koko valuma-alueen pinta-ala on 639 &nbsp;km², josta järven oma lähivaluma-alue käsittää 115 &nbsp;km² ja Kuivajärven valuma-alue 524 &nbsp;km². Pyhäjärveen laskee idästä Saarensalmen kautta, [[Kaukolanharju]]n ja [[Saaren kansanpuisto]]n luona [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärvi]]. Lounaasta Pyhäjärveen ovat laskeneet nykyään pelloksi kuivattu Kalliojärvi ja umpeenkasvanut Talpianjärvi, joka nykyään on osa [[Torronsuon kansallispuisto]]a. Järven [[luusua]] sijaitsee järven länsirannalla, josta saa alkuunsa 115 kilometriä pitkä [[Loimijoki]], joka virtaa [[Forssa]]n, [[Jokioinen|Jokioisten]], [[Ypäjä]]n, [[Loimaa]]n, [[Vampula]]n ja [[Huittinen|Huittisten]] läpi ja yhtyy siellä [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]].<ref name=oiva/><ref name=kp/><ref name=kuiva/>
 
Järven keskisyvyys on vain 2,5 metriä ja järven pohja on melko tasainen. Syvin kohta, jossa on 4,7 metriä syvää, sijaitsee keskellä järvenselkää.<ref name=oiva/>
Järven ranta polveilee niemenkärkien ja lahdenpoukamien vuorotellessa, joita tarkastellaan järveä myötäpäivää kiertäen. Hannulanlahti, Rantakallio, Papinnokka ja Ruisluoto erottavat järven luusuan Pappilanlahdesta. Pohjoisrannan maamerkkejä ovat Huhtiluoto, Rauhaniemennokka, Lanttunokka ja Tammelan taajama sekä iso Mansikkaniemi. Lamalanlahti jää Julininnokan ja Mansikkaniemen väliin. Sitten työntyy Saarensalmi Saaren ja Miekkainnokan väliin. Pitkä niemi on hiekkaa, jonka jäätikköjoki on muodostanut Kaukolan paikkeille. Etelässä työntyy Salimäen edestä pitkälle Rohannokka, jonka vieressä ovat Kylmälahti ja Sarkainlahti. Syvin lahti työntyy pyöreänä Palstankulman kylän suuntaan ja Järventaustan kylän kohdalla on leveä niemi, jonka länsipuolella on Kuhasuonlahti. Sen länsipuolella reunustaa Vahvainnokka ja Similänlahti, jonka jälkeen ollaan kieretty koko järvi.<ref name=kp/>
 
Pyhäjärvellä on 70 saarta, joiden yhteinen pinta-ala on 7,6 hehtaaria. Saarista kaksi on yli hehtaarin suuruisia. Valtaosa eli 54 saarta ovat pinta-alaltaan 10 aarin ja hehtaarin väliltä ja näitä pienempiä luotoja on 14 saarta. Saarten yhteinen osuus järven ranta-viivasta on 8,1 kilometriä ja saaret sijaitsevat yleensä rannan läheisyydessä. Poikkeuksena ovat Vohlesaari ja Haitaset, jotka ovat ulapalla. Muita saaria ovat nimeltään Huhtiluoto, Neittyenkivi, Partalankivi, Patasaari, Ruohosaari, Puttisaari, toinen Puttisaari, Pitkäsaari ja Kirrinluoto. Saarensalmessa sijaitsevat Honkisaari ja Raatosaari. Kaikki alle kaksi metriä korkeat saaret ovat syntyneet 1800-luvun alussa [[Järvenlasku|järvenlaskunjärvenlasku]]n seurauksena. Ennen järvenlaskua oma selvärajainen saari oli Kuivajärven ja Pyhäjärven erottava Saari, jolla sijaitsee [[Saaren kartano]]. Vedenpinnan alenemisen vuoksi Saaren pohjoispään salmi on kasvanut umpeen ja myöhemmin salmi suljettiin tiepenkereellä. Vuosina 2009–2012 toteutetussa hankkeessa vesiväylä avattiin uudelleen rakentamalla penkereen läpi vesirumpu.<ref name="tam1" oiva/><ref name=oivakp/><ref name=kp"tam1" />
 
Pyhäjärven rannalla sijaitsee Tammelan kirkonkylän taajama. Muita järven rantakyliä ovat Kytö, Tammelan Pappila, Hevoniemi, Kaukola ja Riihivalkama. Kuivatun [[Kalliojärvi (Tammela)|Kalliojärven]] rannalla ovat sijainneet Kallion ja Häiviän kylät. [[Talpianjärvi|Talpianjärven]] rantakyliä ovat olleet Talpia ja [[Sukula]].
Järvi on matala ja tuulet sekoittavat järven vedet jäidenlähdön jälkeen kokonaan. Siten järveen ei synny lämpötilakerrostumia eikä myöskään alus- ja päällysvesikerroksia. Veden väri on savensekaista ja tummaa. Veden tummuus on peräisin yläjuoksulla olevasta Kuivajärvestä. Valuma-alueella on paljon [[savi]]kko- ja [[suo]]alueita ja noin neljäsosa valuma-alueesta on peltoa. Veden näkösyvyys on kesällä 0,5−0,9 metriä ja talvella lähes 0,9−1,0 metriä.<ref name=sini/>
 
Järvi on runsasravinteinen ja se luokitellaa reheväksi. Veden käyttökelpoisuusluokka tyydyttävä ja kalavesiluokka III tyydyttävä. Talvella veden happipitoisuus alenee, mutta selvää happikatoa esiintyy harvoin. Vuosien 2000−2006 loppukesän forsforipitoisuudet olivat keskimäärin 51 milligrammaa kuutiometrissä vettä (mg/m³) ja typpipitoisuus 773 &nbsp;mg/m³. Pitoisuuksien muutos on ollut vähäistä, mutta nousujohteista. Ravinnetilanteesta ja hyvästä sekoittumisesta johtuu sinilevien runsas esiintyminen. Järvellä voi havaita loppukesällä kukintoja ja niiden muodostamia lauttojakin.<ref name=sini/>
 
Runsan levätilanne ruokkii epäsuorasti kalakantoja ja Pyhjärvessä onkin runsaasti kalaa. Ilman hoitokalastusta järven kalakanta ei olisi niin petokalavaltaista, kuin se on nykyään. Rehevän järven valtakalat ovat särkikaloja. Vuonna 2012 tehty koekalastus löysi tyypillisiä kalalajeja: [[ahven]], [[kuha]], [[kiiski]], [[hauki]], [[särki]], [[salakka]], [[pasuri]], [[lahna]], [[sulkava]] ja [[sorva]]. Näistä kuhaa, särkeä, ahventa ja lahnaa oli eniten.<ref name=sini/><ref name=kala/>
 
== Luonnonhistoria ==
Pyhäjärvi on vain osa muinoin alueella sijainneesta suuremmasta järvestä. Kun [[Jääkausi|jääkauden]] jälkeen alueen korkeimmat kohdat kohosivat [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] seurauksena [[Yoldiameri|Yoldiamerestä]]. Maatumien suuretessa, muuttui Yoldiameri makeaksi ja Itämeren tätä vaihetta nimitetään [[Ancylusjärvi|Ancylusjärveksi]]. Ancylusjärven luoteesta työntyneestä pitkästä lahdesta kuroutui irti suuri järvi yli 9&nbsp;800 vuotta sitten. Järvi, joka sijaitsi Pyhäjärven ja Kuivajärven ympäristössä, oli matala ja melko tasapohjainen. Järven savipohjalle alkoi 10&nbsp;500−9&nbsp;400 vuotta sitten kertyä liejua, johon levittäytyi rehevä [[Luhta|luhtamainenluhta]]mainen suokasvillisuus. Suot alkoivat tämän jälkeen kasvaa myös [[Turve|turvettaturve]]tta. Alueen vanhin turvekerrostuma on löydetty [[Torronsuo|Torronsuosta]]sta ja sen ikä on 10&nbsp;400 vuotta. Turvesuo laajeni tuhansien vuosien aikana ja samalla järven vedenpinta aleni Pyhäjärven [[luusua|luusuan]]n kulumisen vuoksi. Laaja järvi pieneni [[Mesoliittinen kausi|mesoliittisella]] kaudella ja siitä kuroutui erilleen pienempiä järvialtaita kuten esimerkiksi Pyhäjärvi, Kuivajärvi, Talpianjärvi ja Kalliojärvi.<ref name=out/><ref name=mt/>
 
== Historia ==
* <ref name=oiva>{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 6.3.2015}}</ref>
* <ref name=kp>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi%2C+Tammela&srs=EPSG%3A3067&y=6743748&x=324265&lang=fi | Nimeke = Pyhäjärvi, Tammela | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 6.3.2015}}</ref>
 
* <ref name=anttila29>Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.29</ref>
* <ref name=anttila264>Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.264</ref>
 
* <ref name=mt>Pesonen, Petro: [http://www.sarks.fi/mt/pdf/2008_2.pdf Mitä uutta Lounais-Hämeestä? Tuloksia vuosien 2001 - 2006 inventoinneista], Muinaistutkija, 2/2008, Suomen Arkeologinen Seura, ss. 19-32</ref>
 
* <ref name=kuiva>{{Kirjaviite | Tekijä =Mäkelä, Suvi | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven, Kaukjärven ja Kuivajärven kuormitusselvitys | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu =19, 22, 25 | Selite = | Julkaisupaikka =Lammi | Julkaisija =Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema | Tunniste = | www =http://www.tammela.fi/attachments/kuormitusselvitys_sm.doc | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = }}</ref>
* <ref name=tam1>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tammela.fi/asuminen_rakentaminen_ja_ymparisto/vesiensuojelu/vesiensuojeluhankkeet/tammelan_pyhajarven_ja_kuivajarven_vesivaylayhteyden_avaaminen/ | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven vesiväyläyhteyden avaaminen -hanke 2009-2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan kunta | Viitattu = 20.7.2012 | Kieli = }}</ref>
 
* <ref name=tam1>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tammela.fi/asuminen_rakentaminen_ja_ymparisto/vesiensuojelu/vesiensuojeluhankkeet/tammelan_pyhajarven_ja_kuivajarven_vesivaylayhteyden_avaaminen/ | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven vesiväyläyhteyden avaaminen -hanke 2009-2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan kunta | Viitattu = 20.7.2012 | Kieli = }}</ref>
 
* <ref name=mv>{{Muinaisjäännösrekisteri |id= 1000005333 |nimi= Kankainen (Kankas/Kangais) |ajankohta= 4.4.2013 |viitattu= 11.3.2015 }} (Huom! Raportti 142514)</ref>
 
* <ref name=out>Luontoon.fi: [http://www.luontoon.fi/torronsuo/historia Torronsuon historia]</ref>
 
18 830

muokkausta