Ero sivun ”Suomen Akatemia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäsin linkin |
p kh |
||
Rivi 31:
==Historia==
[[Tiedosto:SuomenAkatemia1948.jpg|thumb|right|350px|Suomen Akatemian ensimmäiset jäsenet huhtikuussa 1948: vasemmalta [[Yrjö Ilvessalo]], [[Y. H. Toivonen]], [[Yrjö Kilpinen]], [[V. A. Koskenniemi]], [[A. I. Virtanen]], [[Onni Okkonen]], [[Eino Kaila]], [[Rolf Nevanlinna]], [[Wäinö Aaltonen]], [[Erik Palmén]].]]
Ensimmäinen laki Suomen Akatemiasta säädettiin 20. tammikuuta 1939,<ref name=Kronikka>{{kirjaviite | Tekijä = Tiainen, Jorma O. ym. | Nimeke = Vuosisatamme kronikka | Sivut = 158–159 | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1986 | Tunniste = ISBN 951-20-2893-X}}</ref> mutta se ei tullut koskaan voimaan. Sen mukaan akatemiaan olisi kuulunut kuusi tasavallan presidentin valtioneuvoston esityksestä nimittämää [[akateemikko]]a.<ref name=Kronikka /> [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] vuoksi lain voimaantuloa lykättiin useamman kerran, ja vuonna 1942 säädettiin, että sen piti tulla voimaan vuoden 1950 alussa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Tiitta, Allan| Nimike= Suomen Akatemian historia I: 1948-1969: Huippuyksilöitä ja Toimikuntia| Julkaisija= Helsinki:
Rauhan palattua [[Leo Sario]] ryhtyi tarmokkaasti toimiin Suomen akatemian perustamiseksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Lehto, Olli | Nimeke = Korkeat maailmat, Rolf Nevanlinnan elämä | Sivu = 208 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-1-17200-X}}</ref> Vuonna 1946 hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi.<ref>Suomen Akatemian historia I, s. 50–51</ref> Tämän esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä [[Alpo Lumme]] ja suuri joukko muita kansanedustajia teki [[lakialoite|lakialoitteen]], jonka mukaan samassa yhteydessä olisi perustettava Suomen Akatemia<ref name=aloite>{{kirjaviite | Nimeke = Valtiopäivät 1946, Liitteet II | Luku = Lakialoite n:o 42: Ehdotus laiksi Suomen akatemiasta ja valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi | Julkaisija = Valtioneuvoston kirjapaino | Vuosi = 1947}}</ref> pitkälti Sarion ehdottamassa muodossa.
Rivi 37:
Esikuvina Suomen akatemialle olivat ulkomaiset akatemiat kuten [[Neuvostoliiton tiedeakatemia]] ja erityisesti Ranskassa 1700-luvulta saakka toiminut [[Institut de France]].<ref name=aloite /> Aloite aiheutti eduskunnassa runsaasti kiistelyä. Varsinkin [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]] vastusti Akatemian perustamista, sillä puolueessa pelättiin akateemikoiksi nimitettävän ainoastaan vanhoja oikeistolaisia kulttuurin johtohahmoja, joita he pitivät [[Natsi-Saksa]]n myötäilijöinä ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vastustajina.<ref>Suomen Akatemian historia, s. 52</ref> Silloinen opetusministeri [[Eino Kilpi]] taas piti monia muita sivistystoimen hankkeita silloisissa oloissa kiireellisempinä.<ref>Suomen Akatemian historia, s. 55</ref> Eduskunta kuitenkin hyväksyi aloitteen ja laki vahvistettiin vuonna 1947.<ref>Valtiopäivät 1947, pöytäkirjat</ref>
Tämän lain mukainen Suomen Akatemia, niin sanottu ''vanha akatemia'' aloitti toimintansa huhtikuussa 1948. Sen tarkoituksena oli korkeimman hengenviljelyn edistäminen Suomessa.<ref name=UusiTieto>{{kirjaviite | Nimeke = Uusi tietosanakirja, 19. osa (SPE-SUO) | Sivu =
Akatemian esimiehinä toimivat [[A. I. Virtanen]] 1948–1963, [[Paavo Ravila]] 1963, [[Alvar Aalto]] 1963–1968 ja [[Georg Henrik von Wright]] vuodesta 1968.<ref>Suomen Akatemian historia, s. 680</ref>
Rivi 43:
Akateemikkojen tehtävänä oli oman alansa kaikinpuolinen edistäminen, nuoremman tutkija- ja taiteilijapolven opastus ja ennen kaikkea oma luova työ.<ref name=UusiTieto /> Tarkoituksena oli erityisesti, että kaikkein etevimmät tieteilijät voisivat keskittyä tutkimustyöhön sen sijaan, että heidän olisi yliopiston [[professori|professoreina]] toimiessaan käytettävä runsaasti aikaa ja voimia muun muassa [[luento]]ihin ja niiden valmisteluihin, kokeiden, [[pro gradu]] -töiden ja [[väitöskirja|väitöskirjojen]] tarkastamiseen sekä hallinnollisiin tehtäviin.<ref name=aloite /> Yhteisönä akatemialla ei ollut lakisääteisiä tehtäviä, mutta se teki aloitteet muun muassa [[Valtion tieteelliset toimikunnat|valtion tieteellisten toimikuntien]], [[tieteen ministeriöneuvosto]]n ja [[Atomienergianeuvosto]]n perustamiseksi.<ref name=UusiTieto />
Suomen Akatemian yhteydessä toimi vuosina 1949–1970 myös [[Kielitoimisto]]<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Facta, 15. osa (SIS-SUO) | Sivu =
Presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] herätti valtioneuvoston istunnossa joulukuussa 1964 kysymyksen Suomen Akatemiaa koskevan lain kumoamisesta, jolloin sille myönnetyt varat olisi voitu myöntää tarkoituksenmukaisemmin tieteellisen tutkimuksen ja luovan työn edistämiseksi.<ref name=UusiTieto /> Kysymys Suomen Akatemian lakkauttamisesta oli tämän jälkeen vireillä useiden vuosien ajan, eikä siihen enää vuoden 1965 jälkeen nimitetty uusia akateemikkoja.<ref name=Fokus />
Rivi 55:
==Kirjallisuus==
* {{Kirjaviite | Tekijä= Tiitta, Allan| Nimike= Suomen Akatemian historia I: 1948-1969: Huippuyksilöitä ja Toimikuntia| Julkaisija= Helsinki:
* Suomen Akatemian historia II, 1970–1988: Marita Pohls. Yhteiskunta ja tutkimus. SKS 2005
* Suomen Akatemian historia III, 1989–2003: Hannu Heikkilä. Kilpailu ja yhteistyö. SKS 2007
| |||