Ero sivun ”Porrasjärvi (Nokia)” versioiden välillä

Järven [[vedenlaatu]]a on tutkittu vuosina 1978, 1982, 1990–1996, 1999–2015. Porrasjärvi kuuluu [[Alinenjärvi|Alisenjärven]] reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion [[Happamoituminen|happamoituneiden]] [[Vesistö|vesistöjen]] tutkimusprojektiin. Vuonna 1978 oli Porrasjärven [[vedenväri]] tumma, se oli vähäravinteinen järvi ja sen [[Happamuus (limnologia)|happamuustaso]] erittäin [[hapan]], jonka [[Alkaliteetti (limnologia)|puskurikyky]] happamoitumista vastaan oli heikko. Tämän jälkeen sekä [[Kalliojärvi (Nokia)|Kalliojärveä]] [[Kalkitus|kalkittiin]] vuosina 1998 ja 2003 että [[Ruokejärvi (Nokia)|Ruokejärveä]] vuosina 2001, 2007 ja 2014. Kalkituksen seurauksena Porrasjärven happamuustaso kohosi lähemmäksi normaalia, mutta se jäi edelleen vielä hieman happamaksi. Myös veden puskurikyky happamoitumista vastaan koheni alkuksi tyydyttäväksi, mutta on palautunut sen jälkeen taas heikoksi tai välttäväksi. Veden ravinnepitoisuudet olivat ennen kalkitusta karujen järvien tasoa, mutta kalkituksen aikana ne ovat ajoittain kohonneet lievästi [[Rehevöityminen|rehevien]] järvien tasolle. Pitoisuuksien kohoamista ovat edeltänyt joko pitkäkestoiset sateet tai järveen on joutuneet lumien sulamisvedet, jolloin vesinäytteiden arvot ovat kohonneet. Järven happitalous on valuma-alueen yläpuolisten järvien tavoin ollut tyydyttävä. Järveen muodostuu [[Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)|lämpötilakerrostumisesta]] johtuen alus- ja [[Päällysvesi|päällysvesikerrokset]]. [[Alusvesi]] muuttuu eteenkinetenkin talvijaksolla vähähapiseksivähähappiseksi ja voi muuttua jopa [[Happikato|hapettomaksi]]. Järven tilanne on kokonaisuutena tyydyttävä, koska kesällä on tilanne valoisampi.<ref name=kvvy_3029/>