|
| emoyhtiö =
| tytäryhtiö =
| omistaja = diplomi-insinööri [[Berndt Grönblom]] ja vapaaherra [[Gustaf Aminoff (s.1884)|Gustaf Aminoff]]
| omistaja =
| kotisivu =
| huomautukset = Fuusioitiin saman omistajan toisen yrityksen eli [[Vuoksenniska (yritys)|Oy Vuoksenniska Ab:n]] kanssa
| huomautukset =
}}
'''Elektrometallurgiska Aktiebolaget''' oli vuosina 1915–1935 toiminut suomalainen metallin valmistaja. Yhtiön perustivat 1915 diplomi-insinööri [[Berndt Grönblom]] ja vapaaherra [[Gustaf Aminoff]]. Yhtiön valmistusohjelmaan kuului alkuvaiheessa rautaromusta tuotetun [[Harkkorauta|harkkoraudan]], [[Piirauta|piiraudan]] ja [[karbidi]]n valmistus(s. Piiraudalla oli yhtiön perustamisvaiheessa suuri kysyntä Venäjällä. Yhtiöllä oli sulatot vuodesta 1916 [[Ruokolahti|Ruokolahden]] [[Vuoksenniska]]n kylässä ja 1916–1920 [[Nokia (kaupunki1884)|Nokialla]].Gustaf Vuoksenniskan sulaton oli tarkoitus saada käyttämänsä sähkö [[Tornator|TornatorAminoff]]in [[Tainionkoski|Tainionkosken]] voimalasta, mutta [[ensimmäinen maailmansota]] viivytti voimalan valmistumista ja esti myös tuotannossa tarvittavien komponenttien muun muassa sulatusuunien hiilielekrodien saannin. SodanHeidän jälkeenomistuksensa vuonnasäilyi 1926yhtiössä Elektrometallurgiskasen Aktiebolagetolemassa alkoiolon valmistaa rautalejeerinkejä ja 1931 [[volframi]]rautaa (FeW)ajan.
==Rautaromusta harkkorautaa==
Vuonna 1926 yhtiön omistajat perustivat rinnalle [[Vuoksenniska (yritys)|Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolag]]in, joka rakennutti Vuoksenniskan sulaton yhteyteen [[puuhiomo]]n. Elektrometallurgiska Aktiebolaget yhdistettiin 1933 tähän yhtiöön, ja puuhiomon sekä sulaton toiminta jatkui nyt nimellä Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolag. Uusi yhtiö rakensi 1935–1938 [[Imatra]]lle uuden rautatehtaan, joka hyödynsi vuonna 1935 valmistuneen [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu Oy:n]] Imatran kuparitehtaan tuotannossa sivutuotteena syntyvää kiisutuhkaa. Uudella tehtaalla oli 12 000 kW:n [[Masuuni|sähkömasuuni]] ja kaksi 25 tonnin [[valokaariuuni]]a. Imatralla valmistettiin [[koboltti]]a, [[kromi]]- ja [[molybdeeni]]rautaa, harkkorautaa ja kranaattiterästä sekä valssattuja terästuotteita kuten rautatiekiskoja. Puuhiokkeen valmistus sen sijaan päättyi 1939. ▼Yhtiön valmistusohjelmaan kuului alkuvaiheessa rautaromusta tuotetun [[Harkkorauta|harkkoraudan]], [[Piirauta|piiraudan]] ja [[karbidi]]n valmistus. Piiraudalla oli yhtiön perustamisvaiheessa suuri kysyntä Venäjällä. Yhtiöllä oli sulatot vuodesta 1916 [[Ruokolahti|Ruokolahden]] [[Vuoksenniska]]n kylässä ja 1916–1920 [[Nokia (kaupunki)|Nokialla]]. Vuoksenniskan sulaton oli tarkoitus saada käyttämänsä sähkö [[Tornator|Tornator]]in [[Tainionkoski|Tainionkosken]] voimalasta, mutta [[ensimmäinen maailmansota]] viivytti voimalan valmistumista ja esti myös tuotannossa tarvittavien komponenttien muun muassa sulatusuunien hiilielekrodien saannin. Sodan jälkeen vuonna 1926 Elektrometallurgiska Aktiebolaget alkoi valmistaa rautalejeerinkejä ja 1931 [[volframi]]rautaa (FeW).
==Rinnalle toinen yritys - Vuoksenniska Oy==
Imatran tehdasta laajennettiin sodan jälkeen, kun [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvausteollisuus]] tarvitsi runsaasti harkkorautaa. Tehdas alkoi samalla myös erikoistua korkealaatuisten erikoisteräslajien muun muassa [[Ruostumaton teräs|ruostumattoman teräksen]] valmistukseen. Vuoksenniska Oy:llä oli rautatehdas Imatran lisäksi myös [[Turku|Turussa]] 1943–1978 sekä molybdeenikaivos [[Mätäsvaara]]ssa 1940–1947 ja 1961–1967 rautakaivos [[Jussarö]]ssa.
{{Pääartikkeli|[[Vuoksenniska (yritys)|Oy Vuoksenniska Ab]]}}
Grönblomin suvun omistama Oy Vuoksenniska Ab joutui vaikeuksiin vuosien 1957–1958 taantumassa. Tilanne ei parantunut, ja yhtiötä alettiin saneerata 1960-luvun puolivälin jälkeen. Vuoksenniskaa rahoittanut [[Suomen Yhdyspankki|Yhdyspankki]] vaati Grönblomin sukua sijoittamaan yhtiöön lisää varoja ja jäädyttämään suvun saamiset yhtiöltä. Tähän suku ei suostunut. Yhdyspankki osti lopulta kaikki osakkeet omistajasuvulta vuonna 1967 turvatakseen saatavansa.<ref name="vihola">{{Kirjaviite|Tekijä=Vihola, Teppo|Nimeke=Rahan ohjaaja. Yhdyspankki ja Merita 1950–2000|Vuosi=2000|Sivu=228–229|Julkaisija=Merita Pankki Oyj|Isbn=951-889-103-6}}</ref>
Vuonna 1926 yhtiön omistajat perustivat rinnalle [[Vuoksenniska (yritys)|Oy Vuoksenniska Ab:n]], joka rakennutti Vuoksenniskan sulaton yhteyteen [[puuhiomo]]n. Elektrometallurgiska Ab yhdistettiin 1933 tähän yhtiöön, ja puuhiomon sekä sulaton toiminta jatkui nyt nimellä Oy Vuoksenniska Ab.
Vuonna 1969 Vuoksenniskan ja [[Fiskars (yritys)|Fiskarsin]] omistamien [[Koverhar]]in ja [[Åminnefors]]in terästuotanto yhdistettiin uuden [[Ovako|Ovako Steel Groupin]] alaisuuteen. Fiskars myi koko teräksenvalmistuksensa Ovakolle 1979. 1980-luvulla Ovako ja ruotsalainen [[SKF|SKF Steel]] fuusioituivat Ovako Steel -nimiseksi yhtiöksi. Vuonna 1991 Ovakon lakkautusuhan alla ollut Imatran tehdas siirtyi uuden [[Ovako Imatra|Imatra Steel]] -yhtiön hallintaan, kun tehtaan johto osti sen valtion avustuksella.
▲Vuonna 1926 yhtiön omistajat perustivat rinnalle [[Vuoksenniska (yritys)|Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolag]]in, joka rakennutti Vuoksenniskan sulaton yhteyteen [[puuhiomo]]n. Elektrometallurgiska Aktiebolaget yhdistettiin 1933 tähän yhtiöön, ja puuhiomon sekä sulaton toiminta jatkui nyt nimellä Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolag. Uusi yhtiö rakensi 1935–1938 [[Imatra]]lle uuden rautatehtaan, joka hyödynsi vuonna 1935 valmistuneen [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu Oy:n]] Imatran kuparitehtaan tuotannossa sivutuotteena syntyvää kiisutuhkaa. Uudella tehtaalla oli 12 000 kW:n [[Masuuni|sähkömasuuni]] ja kaksi 25 tonnin [[valokaariuuni]]a. Imatralla valmistettiin [[koboltti]]a, [[kromi]]- ja [[molybdeeni]]rautaa, harkkorautaa ja kranaattiterästä sekä valssattuja terästuotteita kuten rautatiekiskoja. Puuhiokkeen valmistus sen sijaan päättyi 1939.
== Lähteet ==
| 