Ero sivun ”Iso Roinevesi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) p →Maantietoa: typo |
p luokanvaihto, replaced: Luokka:Hauhon alue → Luokka:Iso-Roineen alue, | järvinumero = 35.773 → | järvinumero = 35.773 using AWB |
||
Rivi 29:
| saaria = 62 <ref name=kp/>
| virtaus =
| järvinumero = 35.773.1.001
}}
'''Iso Roinevesi''' <ref name=kp/>, tai myös '''Iso-Roine''' <ref name=syke/> ja '''Isoroine''', on [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeessä]] [[Hämeenlinna]]ssa ja osittain myös [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan]] [[Pälkäne]]ellä sijaitseva [[järvi]]. Sen suurin syvyys on 1960-luvulla suoritetun merikartoituksen mukaan 73 metriä, mikä tekee siitä 12. syvimmän järven Suomessa <ref name=syv/>. Järvi kuuluu niin sanottuun [[Suur-Längelmävesi|Suur-Längelmäveteen]], koska siihen kuuluvilla järvillä on lähes sama vedenpinnankorkeus kuin silläkin.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=jw/>
== Maantietoa ==
Järven pinta-ala on 3 087 [[hehtaari]]a eli 30,9 [[neliökilometri]]ä. Se on 12 kilometriä pitkä ja 10 kilometriä leveä. Järven muoto on kuitenkin niin rikkonainen, että sillä on vain 4,8 kilometriä pitkä ja 3,0 kilometriä leveä [[järvenselkä]]. Muut järvenselät ovat tätä huomattavasti pienempiä. Järveltä voidaan erottaa neljä toisistaan kytkeytynyttä järviallasta. Suurin niistä on eteläinen järvenosa, johon kuuluu pohjoisessa myös Vähä-Roine. Vähä-Roineen Ruumiinsalmen pohjoispuolelle jää pienin järvenosa Hiiriselkä. Hiirenselän Syväsalmesta aukeaa pohjoisessa Painonselkä ja siitä luoteeseen jatkuva järvenoa, mikä päättyy Salonsaaren takana Rääkkiään. Neljäs järvenosa löytyy kun siirtyy Painonselältä itään osoittavaa Vittastaipaleensalmen läpi, jossa aukeaa Sääkssaarenlahti ja sen selkä. Kahden viimeksi mainittujen järvenosien rajaamiseen osallistuu [[Torvoila
Järvellä on kartan mukaan 62 saarta. Järven eteläosan huomattavimmat saaret ovat Papinsaari (44 ha <ref name=jw/>), Lammassaari, Huhtisaari ja Karjusaari (56 ha <ref name=jw/>), joka on nykyään ojalla erotettu niemi. Pienempiä saaria ovat eteläosassa vielä Räsä, Lumiainen, Paranko, Mäntysaari ja Hillikka. Vähä-Roineella sijaitsevat Kurkiaisterä ja Muturinsaari. Hiiriselällä on Hiirisaari ja Säkkisaari, jotka nimestään huolimatta ovat nykyään niemiä. Rääkkiän keskellä sijaitsee järven suurin saari Salonsaari (62 ha <ref name=jw/>). Se on 1,3 kilometriä pitkä ja 740 metriä leveä. Saaren suojaan jää kilometrin pituinen Kaiturinlahti. Salonsaaren pohjoispuolella sijaitsee rannan tuntumassa Karhunsaari. Neljännessä järvenosassa sijaitsevät Kalisaari ja Särkisaari.<ref name=kp/>
Rivi 50:
== Luontoarvoja ==
Iso Roinevesi on rehevyystasoltaan karun ja lievästi [[Rehevöityminen|rehevän]] järven rajalla. Se ei yleensä kärsi [[Sisäinen kuormitus|sisäisen kuormituksen]] kannalta merkittävästä [[Alusvesi|alusveden]] [[Anoksia|hapettomuudesta]]. Alusvedessä hapen kyllästysaste laskee [[Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)|kesä- ja talvikerrostuneisuuden]] lopulla yleensä noin 35 prosenttiin, jolloin liukoisen hapen määrä vedessä on noin 4–5
Isolta Roinevedellä kulkee 0,8 m [[syväys|syväyksinen]] [[veneväylä]] ylöspäin Pyhäjärveen ja Vihavuoteen sekä alaspäin Hauholle ja Valkeakoskelle.
Rivi 68:
}}
{{Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue|77}}
[[Luokka:
[[Luokka:Hauhon järvet]]
[[Luokka:Pälkäneen järvet]]
| |||