Ero sivun ”Optometristi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p oikeinkirjoitus |
Htm (keskustelu | muokkaukset) lihavointi; iw- |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Geraet beim Optiker.jpg|thumb
[[File:15-11-04-Meßbrille-WMA 3472 73 91.jpg|thumb]]
'''Optometristi''' ja '''optikko''' ovat ammattinimikkeitä, joita käyttää laillistettu optikko. Optometristi tarkoittaa sellaista laillistettua optikkoa, jolla on rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeuttava koulutus ja jolla on pätevyyttä suorittaa silmien terveystarkastuksia. Ne laillistetut optikot, joilla ei ole rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeuttavaa koulutusta, käyttävät ammattinimikettä optikko. Edellä mainittu jako kahteen ammattinimikkeeseen otettin Suomessa käyttöön vuonna 2017. Tämä jako vastaa WCO:n ([[:en:World_Council_of_Optometry|World Council of Optometry]]) globaalin osaamisluokituksen mukaisia ammattinimikkeitä.
Nykyisin kaikki optometrian opiskelijat saavat peruskoulutuksessa oikeudet rajattuun lääkkeenmääräämiseen, joten he valmistuvat suoraan optometristeiksi. Ennen 12/2014 valmistuneet laillistetut optikot eivät ole saaneet perusopintojensa yhteydessä oikeuksia rajattuun lääkkeenmääräämiseen vaan heidän pitää suorittaa erillinen lisäkoulutus saadakseen em. oikeudet. Vuoden 2019 alussa Suomessa on noin 780 optometristia ja 720 optikkoa. Tulevien vuosien aikana optikoiden määrä vähenee koko ajan.
Rivi 9:
Suomessa optometristiksi voi opiskella Helsingissä [[Metropolia]]-ammattikorkeakoulussa sekä [[Oulun seudun ammattikorkeakoulu]]ssa.
== Optisen alan koulutuksen historiaa Suomessa ==
1800-luvulla silmälaseja tekivät ensin kiertävät linssinhiojat ja instrumenttimaakarit, jotka kaupustelivat myös [[ilmapuntari|ilmapuntareita]], [[kaukoputki]]a ja [[suurennuslasi|suurennuslaseja]]. Sitten silmälasien teko siirtyi [[Kelloseppä|kelloseppien]] ammattikunnalle, jotka pitivät tarjolla yleisimpiä virheitä korjaavia valmissilmälaseja mutteivät välttämättä kyenneet räätälöimään [[linssi (optiikka)|linssejä]] asiakkaan tarpeen mukaan. Osa kellosepistä kuitenkin vähitellen kouluttautui ''kelloseppäoptikoksi'' ja hankki laitteet silmälasien räätälöintiin. Tehtävään opiskeltiin [[ammattikuntalaitos|ammattikuntalaitoksen]] menetelmällä, jossa saattoi suorittaa [[kisälli]]n tutkinnon neljän vuoden opissa olon jälkeen. Kisällin tutkinto oikeutti saamaan pohjoismaisen optikkokirjan, joka antoi pätevyyden muissakin Pohjoismaissa.<ref name = helenius/>
Rivi 31:
[[Luokka:Ammattikorkeakoulututkinnot]]
[[Luokka:Silmälasit]]
| |||