Ero sivun ”Peisistratos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 13:
Vuonna 560 eaa. Peisistratos aloitti mellakan ja valtasi henkivartijoineen [[Akropolis (Ateena)|Akropoliin]]. Siitä päivästä hän hallitsi ateenalaisia diktaattorina, mutta ei kuitenkaan lakkauttanut entisiä virkoja eikä häirinnyt valtiomuodon perustusta. Peisistratoksen valta ei kuitenkaan kestänyt, sillä Lykurgos, Megakles ja muutamat muut varakkaamman väestön edustajat ajoivat hänet maanpakoon. Hän palasi vuonna 559 eaa.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka | Sivu = 1034| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> Megakleen avustuksella. Tämä oli joutunut välirikkoon Lykurgoksen kanssa ja auttoi Peisistratosta sillä ehdolla, että tämä naisi hänen tyttärensä.
Päästäkseen Ateenaan Peisistratos pani toimeen uuden mellakan. Ateenassa eli muuan kauneudestaan tunnettu nainen, joka puettiin täysiin aseisiin ja asetettiin komeasti koristeltuihin vaunuihin ajamaan kaupunkiin, ikään kuin kaupunginjumalatar [[Athene]]na. Hänen edeltään lähetettiin kuuluttajia julistamaan:
Myöhemmin Megakles suuttui, sillä Peisistratos kieltäytyi hankkimasta lapsia hänen tyttärensä kanssa. Niinpä Peisistratos ajettiin jälleen maanpakoon vuonna 556 eaa. Hän muutti [[Euboia]]lle ja pysyi siellä lähes kymmenen vuotta vaurastuen kaivostoiminnalla. Peisistratos palasi Ateenaan vuonna 546 eaa. voimaa käyttäen ja pääsi uudelleen valtaan [[Lygdamis Naksoslainen|Lygdamis Naksoslaisen]] avustuksella. Hän palkitsi Lygdamiksen tekemällä tästä [[Naksos (Kykladit)|Naksoksen]] tyrannin.
Rivi 21:
Tällä kertaa Peisistratos toimi paremmin pitääkseen asemansa. Hän lujitti valtaansa suosimalla maaseudun asukkaita uusilla maalaeilla. Hän myös piti suurta joukkoa palkkasotureita ja otti panttivankeja. Hän säilytti Solonin käyttöön ottamat demokraattiset hallintatavat, mutta piti korkeimmat virat kuitenkin perheensä jäsenillä.
Peisistratos vahvisti [[Athene]]n ja [[Dionysos|Dionysoksen]] kultteja. Hän pani alulle Athenen temppelin rakennuttamisen Akropoliin kukkulalle. Sen lisäksi hän tuki useita muita rakennustöitä, kuten [[Lykeion]]ia, [[Olympoksen Zeuksen temppeli]]ä sekä [[Apollon]]in temppeliä. Hän tuki myös kirjallisuutta ja taiteita. [[Panathenaia]]- ja [[Dionysia]]-nimiset uskonnolliset juhlat kukoistivat hänen aikanaan. Hän perusti Ateenan rahajärjestelmän vuonna
Peisistratoksen hallintatapaa jatkoivat hänen kuoltuaan 527 eaa. tämän molemmat pojat [[Hipparkhos (tyranni)|Hipparkhos]] ja [[Hippias]].<ref name=hss /> Hipparkhoksen murhasi kaksi ylhäistä ateenalaista, ystävykset [[Harmodios ja Aristogeiton]]. Hipparkhos oli loukannus Harmodioksen sisarta siten, ettei ollut päästänyt tätä julkiseen riemusaattoon. Henkivartijat surmasivat heti Harmodioksen. Aristogeiton pääsi pakoon, mutta joutui kiinni, ja Hippiaan käskystä hänet tapettiin kiduttaen. Hippias joutui kaikkein vihattavaksi ja viimein hänet karkoitettiin. Hän silloin pakeni kuningas [[Dareios|Dareioksen]] luo ja yllytti hänet sotaan Ateenaa vastaan.
Rivi 36:
[[Luokka:Antiikin tyrannit]]
[[Luokka:Kreikan seitsemän viisasta]]
[[Luokka:Olympian kisojen voittajat]]
| |||