Ero sivun ”Piispanvala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Artikeli suurimaksi osin puuta heinää |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/nimi|Piispan virkaan vihkinen}}
{{
{{Korjattava/painotus|Ortodoksisuus}}
'''Piispanvala''' on kristillisten kirkkojen käyttämä osa piispan virkaan vihkimisen kaavaa{{Lähde}}.▼
Kaava on hyvin samankaltainen kaikissa kristillisissä kirkoissa; piispaehdokas esitellään jumalanpalveluksen yhteydessä, minkä jälkeen hän lausuu uskontunnustuksensa, johon kuuluu myös laajennettu piispallinen osuus ja lukee piispanvalansa, jossa sitoutuu tottelemaan kyselemättä niin kirkollista kuin maallistakin esivaltaa.{{Lähde}} Ortodoksiseen piispanvalaan kuuluu myös [[anateema]]:▼
▲'''Piispanvala''' on kristillisten kirkkojen käyttämä osa piispan virkaan vihkimisen kaavaa.
▲Kaava on hyvin samankaltainen kaikissa kristillisissä kirkoissa; piispaehdokas esitellään jumalanpalveluksen yhteydessä, minkä jälkeen hän lausuu uskontunnustuksensa, johon kuuluu myös laajennettu piispallinen osuus ja lukee piispanvalansa, jossa sitoutuu tottelemaan kyselemättä niin kirkollista kuin maallistakin esivaltaa. Ortodoksiseen piispanvalaan kuuluu myös [[anateema]]:
{{sitaatti|Anatemoin [[Areios|Areioksen]] ja ne, jotka ovat hänen kanssaan samaa mieltä ja ovat osalliset hänen mielettömään harhaansa; samoin [[Makedonios|Makedonioksen]] ja hänen seuraajansa, joita sattuvasti kutsutaan Hengen vastustajiksi; samoin hylkään ja anatemoin [[Nestorios|Nestorioksen]] ja muut lahkojohtajat ja heidän kanssaan samaa mieltä olevat, ja tätä voimakkaasti julistan suurella äänellä. Anateema kaikille harhaoppisille. Anateema koko harhaoppisten joukolle}}
Tämän jälkeen toimitetaan virkaan asettaminen ja lopulta varsinainen piispaksi vihkiminen. Ortodoksisessa, roomalaiskatolisessa ja anglikaanisessa kirkossa nämä toimitetaan kahdessa vaiheessa: toimitus alkaa yleensä juhlapyhän aattona iltajumalanpalveluksen lopuksi, jolloin vihittävä esitellään seurakunnalle.
Varsinainen [[kheirotonia|piispaksi vihkiminen]] toimitetaan seuraavana aamuna liturgian yhteydessä. Se alkaa kaksiosaisella uskontunnustuksella: yleisen uskontunnustuksen jälkeen vihittävä lausuu laajennetun piispallisen uskontunnustuksen ja piispanvalansa. Kätten päällepaneminen toimitetaan Pyhän Kolminaisuuden virren jälkeen. Palveluksen lopuksi uusi piispa saa sauvansa opetuspuheen kera.
Roomalaiskatolisessa kirkossa vihkiminen poikkeaa sikäli että varsinaisen vihkitoimituksen ajan vihittävä on vatsallaan erityisellä tarkoitukseen tehdyllä matolla alttarin edessä kuvaamassa sitä kuinka nöyrästi hän asettaa itsensä kirkon ja Pyhän Kolminaisuuden palvelijaksi, kun ortodoksinen piispakandidaatti on polvillaan alttaripöydän edessä otsa pöytään kiinni painettuna.
Piispanvalastaan johtuen Suomen ortodoksisen kirkon viimeinen venäläinen arkkipiispa [[Serafim (arkkipiispa)|Serafim]] joutui niin hankalaan tilanteeseen kuin joutui ja lopulta lakkautuspalkalle.
Ylempään piispanvirkaan asetettaessa luetaan vain uskontunnustus, piispanvalan vahvistus sekä toimitetaan varsinainen virkaan asettaminen, johon viimeisenä osana kuuluu virallisten tunnusten luovuttaminen.{{Lähde}}
Tärkeä näkökohta tässä toimituksessa - kuten kaikissa kirkollisissa - on se, että vihittävä lukee kaiken käsikirjasta. Tämä siksi, että toimituskaavojen ulkoa opetteleminen katsotaan papiston jäsenelle sopimattomaksi ylpeilyksi, ja nöyryyden näytteenä kaikki luetaan kirjasta. Siksi [[kheirotonia|diakoniksi ja papiksi vihkimisen]] lopuksi piispa ojentaa vihitylle avoimen papin käsikirjan. {{Lähde}}
==Lähteet==
| |||