Ero sivun ”Krimin miehitys 2014” versioiden välillä

Ukrainassa tapahtui 22. helmikuuta 2014 [[Ukrainan vallankumous 2014|vallankumous]]. Uusi parlamentti yritti kumota [[Venäjän kieli|venäjän]] kielen alueellisen aseman<ref>{{Verkkoviite|osoite= httphttps://yle.fi/uutiset/yle_uutiset_krimilla_ukrainan_toisenlainen_totuus/3-7113687 |nimeke=Yle Uutiset Krimillä: Ukrainan toisenlainen totuus|julkaisu=Yle Uutiset|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Manninen, Marja|ajankohta=28.2.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3137718-krim-makeankarvas-pala-venalaisille |nimeke=Krim – makeankarvas pala venäläisille|julkaisu=Kansan Uutiset|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Ropponen, Ville|ajankohta=16.3.2014}}</ref>. Tämä herätti raivoa Krimin venäjänkielisessä enemmistössä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= httphttps://yle.fi/uutiset/yle_krimilla_mielenosoittajat_vastustavat_kielilakia_ja_vaativat_krimille_oikeutta_paattaa_asioistaan/3-7112067 |nimeke=Yle Krimillä: Mielenosoittajat vastustavat kielilakia ja vaativat Krimille oikeutta päättää asioistaan|julkaisu=Yle Uutiset|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Pajunen, Ilpo|ajankohta=27.2.2014}}</ref> Venäjän hallitus päätti seuraavana päivänä miehittää Krimin.<ref>{{Verkkoviite|osoite= httphttps://yle.fi/uutiset/putin_myontaa_krim_vallattiin_salaisen_suunnitelman_jalkeen/3-7855320 |nimeke=Putin myöntää: Krim vallattiin salaisen suunnitelman jälkeen|julkaisu=Yle Uutiset|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Vilén, Paula|ajankohta=9.3.2015}}</ref> Krimin suurimmassa kaupungissa [[Sevastopol]]issa oli sekä uutta hallitusta tukeva että vastustava mielenosoitus 23. helmikuuta 2014. Hallitusta vastaan protestoivat [[Venäjä-mielisyys|venäläismieliset]] vaativat Venäjää suojelemaan Krimin venäjänkielisiä uusilta vallanpitäjiltä. Kummankin osapuolen protestit jatkuivat seuraavina päivinä. Hallitusta vastaan protestoineissa oli muun muassa Putinia tukenut moottoripyöräjengi [[Yön sudet]]<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/putinin%20motoristiystava-18721 |nimeke=Putinin motoristiystävä "Kirurgi": "Krim oli alkua, me otamme Kiovan"|julkaisu=Verkkouutiset| viitattu=|tekijä=Luukkonen, Ilkka|ajankohta=8.4.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= httphttps://www.yle.fi/uutiset/yle_uutiset_krimilla_yon_sudet_3-moottoripyorakerho_vahtii_tiesulkua/7114988 |nimeke=Yle Uutiset Krimillä: Yön sudet -moottoripyöräkerho vahtii tiesulkua|julkaisu=Yle Uutiset|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Hallamaa, Teemu|ajankohta=1.3.2014}}</ref> ja muita Venäjältä tulleita kansallismielisiä. Pian venäläismieliset vaativat Krimin itsenäisyyttä. Venäjä jakoi Krimin venäläisille passeja<ref>{{Verkkoviite|osoite= httphttps://www.yle.fi/uutiset/ukrainan_idassa_ja_etelassa_protestoidaan_maidania_vastaan/3-7108111 |nimeke=Ukrainan idässä ja etelässä protestoidaan Maidania vastaan|julkaisu=Yle Uutiset|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Heiskanen, Heikki|ajankohta=25.2.2014}}</ref>. 26. helmikuuta Krimin pääkaupungissa Simferopolissa puhkesi yhteenottoja venäläis- ja ukrainalaismielisten välillä. Aseistautuneet miehet valtasivat yöllä Krimin alueparlamentin<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000721882.html |nimeke=Ukrainan tilanne hetki hetkeltä: EU:n pakotelistalle ensimmäistä kertaa yrityksiä|julkaisu=Ilta-Sanomat|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=5.5.2014}}</ref><ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/krimin_tilanne_hetki_hetkelta_torstaina_272/3-7110894 Krimin tilanne hetki hetkeltä torstaina 27.2.]</ref>. Näiden mukana oli Itä-Ukrainasta myöhemmin tunnettu venäläinen tiedustelupalvelu-upseeri ja nationalisti [[Igor Girkin]].<ref>[https://censor.net.ua/en/photo_news/283194/donetsk_terrorists_leader_girkin_works_for_russias_fsb_and_is_a_military_historical_reenactment_enthusiast Donetsk terrorists’ leader Girkin works for Russia’s FSB and is a military historical re-enactment enthusiast. PHOTOS]</ref>

27. helmikuuta venäläiset miehittivät Sevastopolin lentokentän avoimesti ja Simferopoliin ilmestyi äkkiä [[Laiton taistelija|tunnuksettomia sotilaita]], "pieniä vihreitä miehiä", jotka olivat Venäjän erikoisjoukkoja. Krimin johto pyysi 1. maaliskuuta Venäjältä apua<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ukrainan-armeija-halytystilassa/3007406 |nimeke=Krimin kriisi: Armeija hälytystilassa maalla ja merellä, ilmatila suljettu|julkaisu=MTV Uutiset|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=1.3.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2014022718079043_uk.shtml |nimeke=Aseettomat ukrainalaissotilaat marssivat lentotukikohtaan - varoituslaukauksia ammuttu|julkaisu=Iltalehti|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=27.2.2014 (päivitetty 4.3.2014)}}</ref>, ja Venäjän parlamentti antoi Putinille tämän pyynnöstä oikeutuksen käyttää Ukrainassa olevia [[Venäjän asevoimat|Venäjän asevoimia]]<ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/krimin_kriisi_hetki_hetkelta_lauantaina_13/3-7114885 Krimin kriisi hetki hetkeltä lauantaina 1.3.]</ref>. Venäjän joukot valtasivat käytännössä taisteluitta viikon sisään Krimin tärkeimmät hallintorakennukset ja armeijan tukikohtia<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.hs.fi/ulkomaat/a1426386466984 | Selite = digitilaajille |nimeke=Venäjä valloitti Krimin vuosi sitten – kuvakooste dramaattisista tapahtumista|julkaisu=Helsingin Sanomat|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Koskinen, Matti|ajankohta=2015-03-15 | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150317015800/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1426386466984}}</ref>.

Krimillä olevista Ukrainan vähäisistä, huonosti varustetuista asejoukoista ei olisi ollut vastusta Venäjän armeijalle<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.hs.fi/ulkomaat/a1393727128218 |Nimeke Selite = digitilaajille |nimeke=Sotilasasiantuntijat: Ukrainan armeijasta ei ole vastusta Venäjälle|Tekijä=Sutinen, Teija|Selite=| Julkaisu=Helsingin Sanomat |Ajankohta=2.3.2014|Julkaisupaikka=| Julkaisija=|Viitattu=21.3.2016 |Arkisto =https://web.archive.org/web/20160402052329/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1393727128218}}</ref>. Ukraina ei halunnut taistella Krimistä, koska halusi välttää yhteenottoa Venäjän kanssa, sillä Venäjä valmistautui laajamittaiseen tunkeutumiseen Manner-Ukrainaan, mikäli Ukraina vastustaisi Krimin miehitystä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001126327.html |nimeke=”Jos yksikään venäläinen kuolee...” – Salainen raportti paljastaa, kuinka Venäjä painosti Ukrainaa luopumaan Krimistä|julkaisu=Ilta-Sanomat|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Saarto, Patrik|ajankohta=25.2.2016}}</ref> Ukrainalaiset vetäytyivät Krimiltä pääosin taisteluitta maalis-huhtikuussa 2014.<ref>{{Verkkoviite|osoite= httphttps://yle.fi/uutiset/mika_tekee_krimin_kriisista_vakavan_kysymyksia_ja_vastauksia/3-7144755 |nimeke=Mikä tekee Krimin kriisistä vakavan? Kysymyksiä ja vastauksia|julkaisu=Yle Uutiset|julkaisija=|viitattu=|tekijä= |ajankohta=20.3.2014}}</ref> Krimin kasarmien valtaus jatkui seuraavina viikkoina, ja Ukraina vetäytyi Krimiltä.

Venäläissotilaiden miehittämä, siten päätösvallaton Krimin alueparlamentti päätti ja Krimin uusi venäläismielinen hallinto järjesti 16. maaliskuuta laittoman<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite = http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194881744638/artikkeli/merkel+ja+obama+krimin+kansanaanestys+on+laiton.html |nimeke = Merkel ja Obama: Krimin kansanäänestys on laiton| julkaisu = |julkaisija = Aamulehti|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 6.3.2014}}</ref><ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/aaltola--krimin-kansanaanestys-absurdi-naytelma/3107018 |nimeke = Aaltola: Krimin kansanäänestys absurdi näytelmä|julkaisu = |julkaisija = MTV.fi|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 17.033.2014}}</ref> ja luotettavuudeltaan kyseenalaisen<ref name=":2" /> kansanäänestyksen, jonka mukaan 96,6&nbsp;% äänioikeutensa käyttäneistä krimiläisistä äänesti Venäjään liittymisen puolesta. Äänestysprosentti oli Venäjän alueelle nimittämän hallinnon äänestyskomission mukaan 83,1&nbsp;%.<ref name="aanestys">{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/krimin_aanestystulos_varmistui_liki_97_prosenttia_kannatti_liittymista_venajaan/3-7140012 | Nimeke = Krimin äänestystulos varmistui: Liki 97 prosenttia kannatti liittymistä Venäjään | Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 17.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 17.3.2014 }}</ref> Tämän myötä Venäjä liitti Krimin itseensä. Putin kiitti Venäjän armeijaa.

Venäjä perusteli toimiaan siten, että se katsoi Krimin ja Venäjän Sevastopolin laivastotukikohdan kuuluvan itselleen historiallisista syistä.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1395200431780 Presidentti Putinin uhmakas puhe kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä] (digitilaajille) ([https://web.archive.org/web/20140319222955/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1395200431780 Arkisto])</ref><ref>[http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000723189.html Tästä Venäjän ja Ukrainan kriisissä on kyse – lue tutkijan tiivistys]</ref> Venäjä halusi puolustaa Krimin venäläisiä Ukrainan kansalliskiihkoa vastaan. Venäjä haluaisi vastata Ukrainan lännettämiseen vallankumouksella<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1455338292968 Venäjä valtasi Krimin historiaan vedoten,] (digitilaajille) Hs.fi ([http://archive.is/xLjK8 Arkistolinkki])</ref>, ilmaista kantansa venäläisvastaisen hallituksen nousuun ja Naton laajenemiseen<ref>[http://www.ksml.fi/ulkomaat/Putin-Naton-laajeneminen-osasyy-Krimin-liitt%C3%A4miseen/248645 Keskisuomalainen]</ref> ja korostaa suurvalta-asemaansa.

Ukraina, länsimaat ja YK:n yleiskokouksen enemmistö tuomitsivat sekä kansanäänestyksen että liitoksen laittomina.<ref name="yk-tuomitsee">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/YKn+yleiskokous+tuomitsi+Krimin+%C3%A4%C3%A4nestyksen/a1395895683156 | Selite = digitilaajille | Nimeke = YK:n yleiskokous tuomitsi Krimin äänestyksen | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 27.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 30.3.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20140328045455/http://www.hs.fi/ulkomaat/YKn+yleiskokous+tuomitsi+Krimin+äänestyksen/a1395895683156 }}</ref><ref name="krim-venäjään">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Putin+puhui+uhmakkaasti++ja+liitti+Krimin+osaksi+Ven%C3%A4j%C3%A4%C3%A4/a1305801862281 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Putin puhui uhmakkaasti – ja liitti Krimin osaksi Venäjää | Tekijä = Halminen, Laura; Turtiainen, Suvi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 18.3.2014 |Arkisto = http://archive.is/dwQR9 }}</ref> Kriisin takia Venäjän ja länsivaltojen välit menivät huonoimmiksi sitten [[Kylmä sota|kylmän sodan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1393830183079 | Selite = digitilaajille; "Venäjä-suhteissa on edessä vaikein kausi sitten kylmän sodan", Robert Nurick | Nimeke = Paluu kylmän sodan tunnelmiin | Tekijä = Kauhanen, Anna-Liina | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 4.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 9.3.2014 |Arkisto = ei }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/etusivu/krimia+verrataan+kylmaan+sotaan+ja+jugoslaviaan/201403653397 | Nimeke = Krimiä verrataan kylmään sotaan ja Jugoslaviaan | Tekijä = Hartikainen, Jarno | Selite = | Julkaisu = Kauppalehti | Ajankohta = 3.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 9.3.2014 }}</ref> Länsi asetti Venäjälle Krimin takia talouspakotteita. Venäläismieliset kapinalliset ja Venäjältä lähetetyt tunnuksettomat sotilaat aloittivat välittömästi Krimin kriisiä seuranneen [[Itä-Ukrainan sota|Itä-Ukrainan kriisin]].

[[Vladimir Putin]]in entinen taloudellinen pääneuvonantaja vuosilta 2000–2005,&nbsp;[[Andrei Illarionov]], kertoi syyskuussa 2014, että Ukrainan sotaa suunniteltiin 11 vuotta [[Venäjä]]n [[kenraali]]kunnan keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288737813851.html |nimeke = Putinin ex-neuvonantaja konferenssissa: Ukrainan sotaa suunniteltiin 11 vuotta|julkaisu = |julkaisija = Ilta-Sanomat |ajankohta = 14.9.2014|viitattu = }}</ref> Myöhemmin venäläinen [[Novaja gazeta]] ilmoitti helmikuussa 2015 saaneensa haltuunsa asiakirjan, jonka mukaan Venäjällä oli valmis suunnitelma Krimin ja Itä-Ukrainan haltuunotosta jo aiemman presidentin [[Viktor Janukovytš]]in aikana. Siinä esitetään, että venäjämielinen Janukovytš oli jo menettänyt otettaan. Asiakirjassa esitellään askel askeleelta etenevä suunnitelma Krimin niemimaan ja Ukrainan itäosan haltuunotosta sekä Venäjä-myönteisen hengen luomisesta, joka vastasi pitkälti sittemmin nähtyä toimintaa. Asiakirja toimitettiin Putinille helmikuun alussa 2014, ja Janukovytš syrjäytettiin vallasta helmikuun lopussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/novaja_gazeta_venaja_suunnitteli_ukrainan_osien_haltuunottoa_jo_janukovytsin_vallassa_ollessa/3-7827394 | Nimeke = Novaja Gazeta: Venäjä suunnitteli Ukrainan osien haltuunottoa jo Janukovytšin vallassa ollessa| Tekijä = Jussi Nurminen, Heli Jormanainen | Julkaisu =Yle uutiset | Viitattu = 25.2.2015}}</ref>

[[Uuskasakat]] vaativat protestissaan 24. helmikuuta Venäjän kansalaisen valitsemista Sevastopolin kaupunginjohtajaksi. Päivää myöhemmin mielenosoittajat saartoivat Krimin parlamentin, ja Venäjän kansalainen [[Alexei Tsaly]] valittiin Sevastopolin pormestariksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2014/feb/25/ukraine-sevastopol-installs-pro-russian-mayor | Nimeke = Ukraine: Sevastopol installs pro-Russian mayor as separatism fears grow | Tekijä = Amos, Howard | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 25.2.2014 | Julkaisija = Guardian News and Media Limited | Viitattu = 16.6.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref>

26. helmikuuta venäläismieliset protestoijat ja tataarimielenosoittajat heittelivät kivillä ja pulloilla toisiaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.rt.com/news/crimea-ukraine-protest-clashes-840/ | Nimeke = Stones, bottles thrown as pro-, anti-Russian protesters clash in Crimea | Tekijä = | Ajankohta = 26.2.2014 | Julkaisu = RT World News | Viitattu = 19.12.2018}}</ref> Venäjän joukot perustivat tuona päivänä tarkastuspisteen Sevastopolin ja Simferopolin väliselle valtatielle.{{Lähde}}

Venäjän tunnistamattomiksi naamioituneet erikoisjoukot valtasivat [[Simferopol]]issa 27. helmikuuta paikallisen parlamentin ja hallituksen.<ref>[http://www.nytimes.com/2014/02/28/world/europe/crimea-ukraine.html?_r=1 Gunmen Seize Government Buildings in Crimea]</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://estonianworld.com/security/lessons-identified-crimea-estonias-national-defence-model-meet-needs/ | Nimeke = Lessons identified in Crimea – does Estonia‘s national defence model meet our needs? | Tekijä = Hurt, Martin | Ajankohta = 5.5.2014 | Julkaisu = Estonian World | Viitattu = 19.12.2018 {{en}}}}</ref> [[Venäjän kieli|Venäjää]] puhuneet valtaajat ampuivat aluksi rakennuksen sisään ja vallattuaan sen nostivat [[Venäjän lippu|Venäjän lipun]] rakennuksen salkoon.<ref name="hs27-2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Tilanne+Krimill%C3%A4+kiristyy++Ukraina+haluaa+Ven%C3%A4j%C3%A4n+neuvottelup%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4n/a1393468226285 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Venäjän vakuutus Yhdysvalloille: Sotaharjoitus ei liity Ukrainaan | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 27.2.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 |Arkisto = http://archive.is/02Cke }}</ref>

Osaksi syynä mielenosoituksiin oli Ukrainan parlamentin säätämä laki [[ukrainan kieli|ukrainan kielen]] muuttamisesta maan ainoaksi viralliseksi kieleksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/yle_krimilla_mielenosoittajat_vastustavat_kielilakia_ja_vaativat_krimille_oikeutta_paattaa_asioistaan/3-7112067 | Nimeke = Yle Krimillä: Mielenosoittajat vastustavat kielilakia ja vaativat Krimille oikeutta päättää asioistaan | Tekijä = Pajunen, Ilpo | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 27.2.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref><ref>[http://rt.com/news/minority-language-law-ukraine-035/ Canceled language law in Ukraine sparks concern among Russian and EU diplomats,] Julkaisija TV-Novosti, rt.com, Viitattu 24.3.2014, {{en}}</ref> Tämän lain voimaan tulo kuitenkin torjuttiin, kun [[Ukrainan presidentti|Ukrainan virkaatekevä presidentti]] [[Oleksandr Turtšynov|Turtšynov]] käytti veto-oikeuttaan eikä vahvistanut lakia.<ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/asiantuntijat_itaukrainalaiset_eivat_haikaile_osaksi_venajaa/3-7124145 Asiantuntijat: Itäukrainalaiset eivät haikaile osaksi Venäjää] 6.3.2014, Yleisradio, yle.fi, viitattu 724.3.2014</ref><ref>[http://en.ria.ru/world/20140303/188063675/Ukraines-2012-Language-Law-to-Stay-Until-New-Bill-Ready--Turchynov.html Ukraine’s 2012 Language Law to Stay Until New Bill Ready – Turchynov], RiaNovosti, 3.3.2014, RiaNovosti, ria.ru, viitattu 24.3.2014, {{en}}</ref>

Tunnuksettomat aseistautuneet sotilaat – joiden presidentti Vladimir Putin myöhemmin myönsi olleen venäläissotilaita<ref name="yle-28-3">{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/putin_krimin_valtaus_osoitus_venajan_armeijan_kyvysta/3-7161714 | Nimeke = Putin: Krimin valtaus osoitus Venäjän armeijan kyvystä | Tekijä = Tapiola, Paula | Julkaisu = Yle, Uutiset | Ajankohta = 28.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 30.3.2014 }}</ref> – panssaroituine ajoneuvoineen ottivat [[Simferopolin kansainvälinen lentoasema|Simferopolin]] ja [[Sevastopol-Belbekin lentoasema|Sevastopolin Belbekin lentoaseman]] haltuunsa 28. helmikuuta. Samana päivänä Ukrainan yli johto sai viestin Venäjältä, jonka mukaan Ukrainan on annettava Krimin niemimaa Venäjälle ilman vastarintaa, jotta verenvuodatukselta ja koko Ukrainan valtaukselta vältyttäisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001126327.html | Nimeke = ”Jos yksikään venäläinen kuolee...” – Salainen raportti paljastaa, kuinka Venäjä painosti Ukrainaa luopumaan Krimistä | Tekijä = Saarto, Patrik | Ajankohta = 25.2.2016 | Julkaisu = Ilta-sanomat | Viitattu = 19.12.2018}}</ref> Myöhemmin samana päivänä joukot vetäytyivät lentokentiltä, mutta Belbekin lentoasemalta vallattiin yksittäinen kiitotie ja lentoliikenne keskeytyi kyseisellä kentällä. Ukraina syytti Venäjää valtauksista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/interfax_lentokenttapiiritys_jatkuu_krimilla/3-7113973 | Nimeke = Interfax: Lentokenttäpiiritys jatkuu Krimillä | Tekijä = Kokkonen, Yrjö | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 28.2.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref> Venäjä kiisti rikkoneensa Ukrainan kanssa solmimiaan sopimuksia, jotka koskevat [[Venäjän laivasto|Venäjän laivaston]] läsnäoloa Krimillä. Se torjui Ukrainan neuvottelupyynnön pitäen Krimin tapahtumia seurauksina maan sisäisille tapahtumille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/venaja_toimet_krimilla_laivastosopimusten_mukaisia/3-7114217 | Nimeke = Venäjä: Toimet Krimillä laivastosopimusten mukaisia | Tekijä = Töyrylä, Katriina | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 28.2.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref>

[[Krimin autonominen tasavalta|Krimin autonomisen tasavallan]] vasta nimitetty pääministeri [[Sergei Aksjonov]] ilmoitti ottaneensa alueen kaikki asevoimat komentoonsa. Pääministeri pyysi Venäjältä tukea Krimin konfliktin rauhoittamiseksi, mihin Venäjä on vastannut myöntävästi. Ukrainan hallitus ei ole tunnustanut Aksjonovin asemaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/krimin_venaja3-mielinen_paaministeri_otan_asevoimat_johtooni/7114861 | Nimeke = Krimin Venäjä-mielinen pääministeri: Otan asevoimat johtooni | Tekijä = Kokkonen, Yrjö | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 1.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref> Aksjonov edustaa pientä Venäjälle myötämielistä puoluetta, joka sai neljä prosenttia äänistä edellisissä aluevaaleissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://blogs.piie.com/realtime/?p=4245 | Nimeke = Why Putin Is Likely to Lose His War over Crimea | Tekijä = Anders Aslund | Julkaisu = Peterson Institute for International Economics | Ajankohta = 5.3.2014 | Julkaisija = Peter G. Peterson Institute for International Economics | Viitattu = 6.3.2014 | Kieli = {{en}}}} {{Parempi lähde|Blogi eli mielipidekirjoitus}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://metronews.ca/news/world/961456/meet-goblin-moscows-man-in-crimea/ | Nimeke = Meet ‘Goblin’ — Moscow’s man in Crimea | Tekijä = | Julkaisu = Metro (Kanada) | Ajankohta = 4.3.2014 | Julkaisija = Free Daily News Group Inc. | Viitattu = 6.3.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref>

[[Venäjän presidentti]] Vladimir Putin pyysi maansa parlamentin, [[Venäjän liittokokous|liittokokouksen]] ylähuoneelta eli federaationeuvostolta luvan aseelliseen voimankäyttöön Krimillä. Federaationeuvosto puolestaan pyysi presidentti Putinia vakauttamaan Krimin tilanteen keinolla millä hyvänsä ja myönsi luvan.<ref name="hs-1-3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Putin+sai+valtuutuksen+asevoimien+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n+Ukrainassa/a1393643387877 | Nimeke = Obama varoitti puhelimessa Putinia sotilaallisista toimista Ukrainan alueella |Selite =digitilaajille, otsikko muuttunut | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 | Arkisto = ei}}</ref> Federaationeuvostossa käydyissä keskusteluissa esitettiin lopunajan seurauksia, jos Venäjä epäonnistuisi ”fasistisen uhan” leviämisessä rajoillaan sekä syytettiin länsimaiden johtajia Ukrainan tilanteen lietsomisessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2014/03/02/world/europe/ukraine.html | Nimeke = Ukraine Mobilizes Reserve Troops, Threatening War | Tekijä = Smale, Alison; Erlanger, Steven | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 1.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Harkova]]ssa ja [[Donetsk]]issa oli yhteenottoja venäläisaktivistien ja nykyhallinnon välillä ja useita ihmisiä on loukkaantunut.<ref name="hs-1-3" /> Venäläisjoukkojen määrän arvioitiin kasvatetun 15&nbsp;000 sotilaaseen maaliskuun alkuun mennessä.<ref name="hs-2-3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3%A4+ja+l%C3%A4nsivallat+syytteliv%C3%A4t+toisiaan+YKssa++Tilanne+pahenee/a1393726825715| Selite = digitilaajille | Nimeke = Venäjä ja länsivallat syyttelivät toisiaan YK:ssa – "Tilanne pahenee" | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 |Arkisto = ei }}</ref>

Ukrainan toimea hoitava presidentti Oleksandr Turtšynov ilmoitti saman päivän illalla Ukrainan armeijan olevan valmiustilassa. Seuraavana aamuna 2. maaliskuuta Ukraina määräsi sotilasjoukkojen [[liikekannallepano]]n.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/ukraina_aloittaa_liikekannallepanon__reservit_palvelukseen_jo_tanaan/3-7115556 | Nimeke = Ukraina aloittaa liikekannallepanon – reservit palvelukseen jo tänään | Tekijä = Kokkonen, Yrjö | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 2.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref> Pääministeri [[Arsen Avakov]] on lausunut sotilaallisen yhteenoton johtavan sotaan ja kaikkien suhteiden katkeamiseen Moskovaan.<ref name="hs-1-3" /> Myöhemmin sunnuntaina pääministeri syytti Venäjää sodan julistamisesta Ukrainalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Ukrainan+p%C3%A4%C3%A4ministeri+Ven%C3%A4j%C3%A4+on+julistanut+sodan/a1393727594932| Selite = digitilaajille | Nimeke = Ukrainan pääministeri: Venäjä on julistanut sodan | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 |Arkisto = ei }}</ref>

[[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] turvallisuusneuvosto käsitteli Krimin kriisiä. Kokous päättyi ilman päätöslauselmaa. Venäjällä on veto-oikeus turvallisuusneuvostossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/venaja_ykssa_lansi_puuttuu_ukrainan_asioihin/3-7115577 | Nimeke = Venäjä YK:ssa: Länsi puuttuu Ukrainan asioihin | Tekijä = Kokkonen, Yrjö | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 2.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref> [[Yhdysvallat]], [[Yhdistynyt kuningaskunta]], [[Ranska]] ja [[Kanada]] ilmoittivat peruneensa osallistumisen [[G8]]-maiden [[Sotši]]ssa Venäjällä toukokuussa pidettävän kokouksen valmisteluihin toistaiseksi.<ref name="hs-2-3" /> Yhdysvaltain ulkoministeri [[John Kerry]] uhkasi Venäjää G8-jäsenyyden menettämisellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/yle_uutiset_seuraa_krimin_tapahtumia_pidennetyissa_uutislahetyksissa/3-7115492 | Nimeke = Yle seuraa Ukrainan tapahtumia pidennetyissä uutislähetyksissä | Tekijä = Nurminen, Jussi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 2.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref> [[Nato]] piti Venäjän toimia koko Euroopan rauhan uhkana.<ref name="nato-2-3">{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/naton_paasihteeri_venaja_uhkaa_euroopan_rauhaa/3-7115768 | Nimeke = Naton pääsihteeri: Venäjä uhkaa Euroopan rauhaa – video | Tekijä = Hallamaa, Teemu | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 2.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref> Turvallisuusneuvosto kokoontui hätäkokoukseen myös juuri ennen Krimin kansanäänestystä, jossa oli tarkoitus saada äänestyksen merkityksettömäksi toteava päätöslauselma. Venäjä esti päätöslauselman veto-oikeudellaan. Kiina jätti länsimaiden toiveiden mukaisesti äänestämättä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/venaja_kaatoi_ykn_krim3-paatoslauselman__kiina_pidattaytyi_aanestamasta/7138948 | Nimeke = Venäjä kaatoi YK:n Krim-päätöslauselman – Kiina pidättäytyi äänestämästä | Tekijä = Blencowe, Annette | Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 15.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 15.3.2014 }}</ref>

Venäjän media uutisoi Ukrainan tapahtumista [[Propaganda|propagandamaisen]] yksipuolisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/uutistoimisto_venaja_kaynnisti_ukrainan3-vastaisen_propagandakampanjan/7116053 | Nimeke = Venäjä käynnisti Ukrainan-vastaisen propagandakampanjan | Tekijä = Aro, Jessika | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 2.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref> Venäläisissä pääviestimissä käytettiin tyypillisiä sotapropagandan keinoja. Totalitaarisen viestinnän turvaamiseksi esimerkiksi Krimillä katkaistiin kolmen ukrainalaisen televisiokanavan lähetykset maaliskuun alkupäivinä. Tilalla lähetettiin venäläisiä televisiokanavia. Krimin aluehallinto pyrki muutenkin vaientamaan kriittisiä puheenvuoroja. Esimerkiksi poliisi ei suojellut toimittajia, jolloin aseistetut ryhmät pääsivät uhkailemaan, keskeyttämään toimittajien työn ja takavarikoimaan toimittajien työkaluja. Vastaavasti Ukrainassa Venäjän television lähetykset katkaistiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.themoscowtimes.com/opinion/article/the-kremlins-war-propaganda/496779.html | Nimeke = The Kremlin's War Propaganda| Tekijä = Vladimir Ryzhkov | Julkaisu = [[The Moscow Times]], themoscowtimes.com | Ajankohta = 25.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 25.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/toimittajia_uhkaillaan_krimilla_3-_ilmapiiri_erittain_huolestuttava/7126731 | Nimeke =Toimittajia uhkaillaan Krimillä - "ilmapiiri erittäin huolestuttava"| Tekijä = | Julkaisu = Yleisradio, yle.fi | Ajankohta = 8.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 25.3.2014 | Kieli = }}</ref>

Maaliskuun 3. päivänä Ukraina kertoi, että Venäjän [[Mustanmeren laivasto]] tekisi hyökkäyksen Krimin joukkoja kohtaan mikäli nämä eivät antaudu. [[Mustanmeren laivasto]] ja myöhemmin myös Venäjän puolustusministeriö kiisti väitteen. Ukrainan rajaviranomaiset kertoivat Venäjän tuoneen lisäjoukkoja Krimille. Venäjän joukot valtasivat lauttasataman [[Kertš|Kertšin]] kaupungissa ja sieltä oli pääministeri [[Dimitri Medvedev]]in mukaan tarkoitus rakentaa silta Venäjän puolelta Ukrainaan 2010 tehdyn sopimuksen mahdollistamana. [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö]] Etyjin tarkkailijoita saapui Ukrainaan. YK:n oli tarkoitus pitää uusi hätäkokous vielä samana iltana Venäjän pyynnöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Ukraina+Ven%C3%A4j%C3%A4+tuo+lis%C3%A4%C3%A4+joukkoja+Krimin+niemimaalle/a1393815688903| Selite = digitilaajille | Nimeke = UkrainaObama: VenäjäYhdysvallat tuopohtii lisääpakotteita joukkojaMoskovan Krimin niemimaalleeristämiseksi | Tekijä = Hannula, Tommi; Palttala Pipsa; Hämäläinen, Marko | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 3.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 3.3.2014 |Arkisto = http://archive.is/BsUux }}</ref>

Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi 4. maaliskuuta ensimmäistä kertaa Krimin tapahtumia konfliktin puhjettua. Putin sanoi ettei Venäjällä ole intresseissä sotilaalliseen voimankäyttöön Krimillä, mutta piti sitä viimeisenä vaihtoehtona eikä sen liittäminen Venäjään ole suunnitelmissa. Hän tuolloin vielä kiisti, että venäläisjoukot olisivat vallanneet Krimin vaan kyseessä olisi paikalliset ”itsepuolustusjoukot”. Samaan aikaan Venäjä nosti omien sotilaskohteiden valmiutta. Putin luonnehti Ukrainan vallankumousta perustuslain vastaiseksi ja piti Viktor Janukovitšia edelleen maan virallisena, mutta asemansa menettäneenä presidenttinä. Putin lupasi taloudellista tukea Krimille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288661782353.html | Nimeke = Lue Putinin koko ristiriitainen puhe sanasta sanaan suomeksi | Tekijä = Käännös: Marja Kondra ja Salla Stotesbury (toim.) | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 5.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 5.3.2014 }}</ref>

Aseistautunut joukko pidätti YK:n lähettilään lyhyeksi ajaksi Simferopolissa Krimillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/aseistautunut_joukko_vaati_ykn_krim3-lahettilasta_lahtemaan_alueelta/7122218 | Nimeke = Aseistautunut joukko vaati YK:n Krim-lähettilästä lähtemään alueelta | Tekijä = Kiviranta, Varpu | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 5.3.2014 | Viitattu = 5.3.2014 }}</ref> Venäläissotilaat estivät Etyjin tarkkailijoiden pääsyn Krimin tarkastuspisteellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Etyjin+tarkkailijat+pys%C3%A4ytettiin+taas/a1394188925952 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Etyjin tarkkailijat pysäytettiin taas | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 8.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 10.3.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20140310234626/http://www.hs.fi/ulkomaat/Etyjin+tarkkailijat+pysäytettiin+taas/a1394188925952 }}</ref> Venäjä ei ole myöntänyt sotilaidensa estäneensä tarkkailijoita. Myöhemmin presidentti Putin ja Etyjin sveitsiläisedustajat pääsivät kuitenkin sopuun, että tarkkailijoita voidaan päästää Ukrainaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Etyj+Ven%C3%A4j%C3%A4+suostuu+tarkkailijoiden+l%C3%A4hett%C3%A4miseen+Krimille/a1394679218635 |Selite = Digitilaajille; otsikko muuttunut | Nimeke = Etyj: Venäjä suostuu tarkkailijoiden lähettämiseen Krimille | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 13.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 13.3.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20140314000559/http://www.hs.fi/ulkomaat/Etyj+Venäjä+suostuu+tarkkailijoiden+lähettämiseen+Krimille/a1394679218635 }}</ref>

Krimin alueparlamentti hyväksyi yksipuolisen päätöksen, että Venäjän joukot ovat ainoa hyväksytty aseellinen voima Krimillä. Seurauksena ukrainalaisia joukkoja kohdellaan miehittäjinä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/krimin_johto_vain_venajan_joukot_sallitaan_krimilla/3-7123689 | Nimeke = Krimin johto: Vain Venäjän joukot sallitaan Krimillä | Tekijä = KokkonaKokkonen, Yrjö | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 6.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 6.3.2014 }}</ref>

10. maaliskuuta Krimin pääministeri Sergei Aksjonov kertoi niemimaan perustaneen oman armeijan, joka liitetään mahdollisesti Venäjän armeijaan jos tulevassa kansanäänestyksessä krimiläiset päättävät liittyä Venäjään. Ukrainan pääministeri Jatsenjuk vei konfliktin käsiteltäväksi YK:n turvallisuusneuvostoon.<ref name="aamulehti-10-3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194882883672/artikkeli/koysi+kiristyi+entisestaan+krimin+kriisin+ymparilla.html | Nimeke = Köysi kiristyi entisestään Krimin kriisin ympärillä | Tekijä = | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 10.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 10.3.2014 }}</ref> Venäjä lupasi Krimille 40 miljardin ruplan (790 miljoonaa euroa) suuruisen yritystuen.<ref name="hs-10-3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Krimin+uusi+johto+valmistelee+jo+Ven%C3%A4j%C3%A4%C3%A4n+liittymist%C3%A4+k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6n+j%C3%A4rjestelyin/a1394419599155 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Krimin uusi johto valmistelee jo Venäjään liittymistä käytännön järjestelyin | Tekijä = Hakala, Pekka | Julkaisu = | Ajankohta = 10.3.2014 | Julkaisupaikka = Helsingin Sanomat | Julkaisija = | Viitattu = 10.3.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20140310090026/http://www.hs.fi/ulkomaat/Krimin+uusi+johto+valmistelee+jo+Venäjään+liittymistä+käytännön+järjestelyin/a1394419599155 }}</ref>

15. maaliskuuta Ukrainan rajaviranomaiset ilmoittivat venäläisten maahanlaskujoukkojen tunkeutuneen pitkälle [[Arabatinkynnäs|Arabatinkynnäälle]] sekä tuoneen joukkoja jo Strelkovojen (Strilkoven) kylän lähistölle, eli kynnään pohjoisosiin Ukrainan [[Hersonin alue]]en puolelle ({{coord|45.898|N|34.886|E|region:UA-65_type:landmark|nimi=Strilkoven kylä}}).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4l%C3%A4isjoukot+nousivat+maihin+Krimin+ja+mantereen+v%C3%A4liselle+kannakselle/a1394854670691 | Selite = digitilaajille | Nimike = Venäläisjoukot nousivat maihin Krimin ja mantereen väliselle kannakselle | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 15.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 15.3.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20140315202049/http://www.hs.fi/ulkomaat/Venäläisjoukot+nousivat+maihin+Krimin+ja+mantereen+väliselle+kannakselle/a1394854670691 }}</ref>

Venäjän presidentti Vladimir Putin katsoi, että Krimin johdon tarkoituksena on toimillaan suojella alueen väestön etuja.<ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/putin_krimin_viranomaisten_toimien_tarkoituksena_suojella_kansan_etuja/3-7127589 Putin: Krimin viranomaisten toimien tarkoituksena suojella kansan etuja.] Yle 7.3.2014 Viitattu: 25.4.2014</ref> Alueella vierailleen [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö|Etyjin]] vähemmistövaltuutetun, [[Astrid Thors|Astrid Thorsin]], mukaan Etyjin valtuuskunta ei löytänyt todisteita venäläisväestöön kohdistuvasta väkivallasta tai heidän oikeuksiensa loukkaamisesta. Sen sijaan Thors katsoi, että uhka kohdistui tosiasiallisesti ja erityisesti ukrainalaisiin ja Krimin tataareihin.<ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/vahemmistovaltuutettu_thors_ei_merkkeja_venalaisiin_kohdistuvasta_uhkasta/3-7124739 Vähemmistövaltuutettu Thors: Ei merkkejä venäläisiin kohdistuvasta uhkasta,] Yle 7.3.2014 Viitattu: 25.4.2014</ref>

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti 18. maaliskuuta puheen Krimin kansanäänestyksen jälkeen [[Kreml]]issä [[Venäjän duuma|valtiollisen duuman]] jäsenille, [[Venäjän liittoneuvosto|liittoneuvoston]] jäsenille, [[Venäjän alueet|Venäjän alueiden]] johtajille ja [[Kansalaisyhteiskunta|kansalaisyhteiskunnan]] edustajille.<ref name="putin-puhe1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Presidentti+Putinin+uhmakas+puhe+kokonaisuudessaan+suomeksi+k%C3%A4%C3%A4nnettyn%C3%A4/a1395200431780 | Selite = digitilaajille; s. 1| Nimeke = Presidentti Putinin uhmakas puhe kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä | Tekijä = | Selite = s. 1 | Julkaisu = 18.3.2014 | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 27.3.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20140319175638/http://www.hs.fi/ulkomaat/Presidentti+Putinin+uhmakas+puhe+kokonaisuudessaan+suomeksi+käännettynä/a1395200431780 }}</ref>

Suomalaisasiantuntijat luonnehtivat puhetta uhmakkaaksi, kansallismieliseksi ja vailla sovintoa olevaksi. Lisäksi puheessa haikailtiin Neuvosto-imperiumin aikakauteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/asiantuntijat_putinin_puheesta_tuttua_pelottavaa_sovittelevaa/3-7143436 | Nimeke = Asiantuntijat Putinin puheesta: Tuttua, pelottavaa, sovittelevaa | Tekijä = Hiltunen, Elina | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 18.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 30.3.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2014031818136529_uk.shtml | Nimeke = Suomalaistutkija: Putinin puhe uhmakas voimapoliittinen julistus | Tekijä = | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 18.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 30.3.2014 }}</ref>

Ukrainan kansaa Putin kiitti ja toivoi sen ymmärtävän, että Venäjä ei tuota vahinkoa tai loukkaa [[kansallistunne]]tta, sekä varoitti niitä, jotka pelottelevat Venäjällä. Ukrainalaisten hän katsoi olevan samaa [[kansa]]a [[venäläiset|venäläisten]] kanssa. Putin sanoi, että venäläisiä ja venäjänkielisiä maa tulee puolustamaan. Krimiä Putin piti puheessaan [[yhteisomaisuus|yhteisenä omaisuutena]] ja toivoi sen saavuttavan rauhan ja koki alueen tarvitsevan vakaan [[Suvereniteetti|suvereniteetin]]. Putin sanoi, että tänään sellaisena suvereniteettina voi toimia ainoastaan Venäjä ja että Ukrainassa ei ole edelleenkään legitiimiä [[toimeenpanovalta]]a, joten Putinin mukaan Ukrainassa ei ole ketään kenen kanssa Venäjä voisi keskustella. Ukrainan mahdollisen [[Nato]]-jäsenyyden Putin näki uhkaksi [[Etelä-Venäjä]]lle. Hän näki [[Kansanäänestys|kansanäänestyksen]] kysymysasettelussa Krimin ja Sevastopolin johdon ja lainsäädäntöelinten [[Parlamentaarikko|kansanedustajien]] asettuneen ryhmäkuntaisten ja poliittisten intressien yläpuolelle ja asettaneen toimintansa kulmakiveksi yksinomaan ihmisten todelliset edut. Muunlaisen äänestystuloksen hän näki johtavan vain väliaikaiseen johtoon. Putin esitti venäläisten näkemyksenä ne kyselytulokset, joiden mukaan 95 prosenttia kannattaa venäläisten puolustamista Krimillä, 86 prosenttia pitää Krimiä edelleen Venäjään kuuluvana ja 92 prosenttia haluaa Krimin liitettävän Venäjään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Presidentti+Putinin+uhmakas+puhe+kokonaisuudessaan+suomeksi+k%C3%A4%C3%A4nnettyn%C3%A4/a1395200431780 | Selite = digitilaajille; s. 3 | Nimeke = Presidentti Putinin uhmakas puhe kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä | Tekijä = | Selite = s. 3 | Julkaisu = 18.3.2014 | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 27.3.2014 | KieliArkisto = ''käännöshttps://web.archive.org/web/20140319175638/http://www.hs.fi/ulkomaat/Presidentti+Putinin+uhmakas+puhe+kokonaisuudessaan+suomeksi+käännettynä/a1395200431780 Alexander Bruk''}}</ref>

Kansanäänestyksen jälkeen 18. maaliskuuta presidentti Putin ja myöhemmin [[duuma]] hyväksyi päätöksen liittää Krim Venäjään.<ref>[http://venajastasuomeksi.blogspot.fi/2014/03/venajan-federaation-presidentin-puhe.html Venäjän federaation presidentin puhe]. 18.3.2014. Viitattu 19.3.2014.</ref> Ukraina ja länsimaat tuomitsivat kansanäänestyksen laittomana ja Krimin liittämisen Venäjään.<ref name="yk-tuomitsee" /><ref name="krim-venäjään" /><ref name="aanestys" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/venajan_presidentti_putin_allekirjoitti_asetuksen_krimin_itsenaisyyden_tunnustamisesta/3-7141497 | Nimeke = Venäjän presidentti Putin allekirjoitti asetuksen Krimin itsenäisyyden tunnustamisesta | Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 17.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 17.3.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/duuma_hyvaksyi_krimin_liittamisen_venajaan/3-7147178 | Nimeke = Duuma hyväksyi Krimin liittämisen Venäjään | Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 20.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 20.3.2014 }}</ref> 21. maaliskuuta [[Venäjän parlamentti|Venäjän parlamentin]] ylähuone hyväksyi yksimielisesti Krimin liittämisen Venäjään.<ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/venajan_parlamentin_ylahuone_hyvaksyi_krimin_osaksi_venajaa/3-7148646 Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyi Krimin osaksi Venäjää]. Yle 21.3.2014 Viitattu: 21.3.2014</ref>

18. maaliskuuta varusmies kuoli ja kapteeni loukkaantui Simferopolissa olevaan tukikohtaan tehdyssä iskussa. Ukrainan pääministeri arvioi tilanteen muuttuneen ampumisen myötä poliittisesta sotilaalliseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/ukrainalainen_sotilas_kuoli_ja_toinen_haavoittui_sotilastukikohtaan_tehdyssa_iskussa_krimilla/3-7143391 | Nimeke = Ukrainalainen sotilas kuoli ja toinen haavoittui sotilastukikohtaan tehdyssä iskussa Krimillä | Tekijä = Kiviranta, Varpu | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 18.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 18.3.2014 }}</ref> Samana päivänä löytyi kadonneen tataarin Reshat Ametovin ruumis, jossa oli väkivallanmerkkejä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hrw.org/news/2014/03/18/crimea-disappeared-man-found-killed | Nimeke = Crimea: Disappeared Man Found Killed | Tekijä = | Julkaisu = Human Rights Watch | Ajankohta = 18.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 18.3.2014 }}</ref> Seuraavana päivänä joihinkin ukrainalaistukikohtiin tunkeuduttiin. Valtaajia olivat venäläismieliset joukot ja naamioituneet venäläissotilaat. Ukrainan hallitus suunnittelee vetävänsä sotajoukot pois Krimiltä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/ukrainan_hallitus_suunnittelee_joukkojen_vetamista_krimilta/3-7145481 | Nimeke = Ukrainan hallitus suunnittelee joukkojen vetämistä Krimiltä | Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 19.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 19.3.2014 }}</ref>

Kriisin pitkittyessä Saksan liittokansleri Angela Merkel luonnehti, että jännitteet Venäjään ovat johtaneet siihen ettei G8-maita käytännössä enää ole. Ryhmään kuuluu nyt sen perustajajäsenet (G7-maat) Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Ranska, [[Italia]], [[Japani]] ja [[Kanada]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Merkel+G8-j%C3%A4rjest%C3%B6%C3%A4+ei+ole+t%C3%A4ll%C3%A4+hetkell%C3%A4+olemassa/a1395284024444 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Merkel: G8-järjestöä ei ole tällä hetkellä olemassa | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 20.3.2014 |Arkisto = http://archive.is/UzFw5 }}</ref> Yhdysvallat asetti lisäpakotteita merkittäville venäläisille talousvaikuttajille. Venäjä vastasi tähän vastapakotteilla. Pakotteet kohdistuivat vaikutusvaltaisimpiin republikaani- ja demokraattipoliitikkoihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3%A4n+jakoi+vastapakotteita+USAn+politiikan+k%C3%A4rkinimille/a1395289727431 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Venäjän jakoi vastapakotteita USA:n politiikan kärkinimille | Tekijä = Niskakangas, Tuomas | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 20.3.2014 |Arkisto = https://archive.is/jakVK }}</ref>

Kuukausi venäläisjoukkojen siirrosta Krimille Putin myönsi ensimmäistä kertaa näiden olleen venäläisiä eikä paikallisia itsepuolutusjoukkoja.<ref name="yle-28-3" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://en.itar-tass.com/russia/725715| Nimeke = Putin: Events in Crimea demonstrate high level of Russian Army’s military training | Ajankohta = 28.3.2014| Julkaisija = ITAR-TASS | Viitattu = 1.4.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hän vieraili 9. toukokuuta venäläisten juhlapäivänä [[voitonpäivä]]nä Krimillä ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun alue oli liitetty Venäjään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/putin_saapui_krimille_juhlimaan_voitonpaivaa__ukrainan_hallitus_hermostui/3-7231069?ref=leiki-uup | Nimeke = Putin saapui Krimille juhlimaan voitonpäivää – Ukrainan hallitus hermostui | Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 9.5.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 9.5.2014 }}</ref>

Ukrainan uusi presidentti [[Petro Porošenko]] on ollut yhteydessä presidentti Putiniin samalla kun Itä-Ukrainassa on menossa Ukrainan armeijan tykistöhyökkäys itäosien separatisteja vastaan. Venäjän ja Ukrainan sekä Ranskan ja Saksan ulkoministerit ovat päässeet neuvottelukosketukseen, mutta osapuolien johto ei tunnu olevan enää kenenkään hallinnassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/tuomioja_kaikki_ovat_yhta_haavoittuvassa_asemassa/3-7334746 | Nimeke = Tuomioja: Kaikki ovat yhtä haavoittuvassa asemassa| Tekijä = Tuuli Liekari| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 2.7.2014| Julkaisija = | Viitattu = 3.7.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/neljan_maan_ulkoministerit_neuvottelevat_ukrainasta_berliinissa/3-7334541 | Nimeke = Neljän maan ulkoministerit neuvottelevat Ukrainasta Berliinissä| Tekijä = Ilpo Pajunen| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 2.7.2014| Julkaisija = | Viitattu = 3.7.2014 }}</ref> Venäjä väittää Ukrainalaisten ampuneen rajan yli Venäjän puolelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/taistelut_jatkuvat_ukrainassa__venaja_sanoo_ukrainan_ampuneen_raja3-asemaa/7336669 | Nimeke = Taistelut jatkuvat Ukrainassa – Venäjä sanoo Ukrainan ampuneen raja-asemaa| Tekijä = Yrjö Kokkonen| Julkaisu = | Ajankohta = 3.7.2014| Julkaisija = Yle Uutiset| Viitattu = 3.7.2014 }}</ref> Ukrainan uusi puolustusministeri [[Valeri Heletei]] ilmoitti Ukrainan valtaavan myös Krimin takaisin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/ukrainan_uusi_puolustusministeri_voitonparaati_krimilla/3-7337236 | Nimeke = Ukrainan uusi puolustusministeri: Voitonparaati Krimillä| Tekijä = Ilpo Pajunen| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 3.7.2014| Julkaisija = | Viitattu = 3.7.2014 }}</ref>

Krimillä järjestettiin pikaisesti, 16. maaliskuuta [[Kansanäänestys|kansanäänestykseksi]] kutsuttu tapahtuma{{Kenen mukaan}}, josta raportoitujen tulosten mukaan 96,6&nbsp;% kannatti Krimin liittymistä Venäjään. Äänestysprosentiksi kerrottiin 83,1&nbsp;%.<ref name="aanestys" /> Ukrainan alaisuudessa pysymistä kannattava tataariväestö boikotoi äänestystä, sillä äänestyksessä ei ollut heidän kantansa mukaista vaihtoehtoa. Tataarit muodostivat 12 prosenttia Krimin väestöstä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/krimin_kiistelty_aanestys_kaynnissa__video/3-7139232 |nimeke = Krimin kiistelty äänestys käynnissä – video|julkaisu = |julkaisija = Yle|viitattu = 10.12.2014|tekijä = |ajankohta = 16.3.2014}}</ref> Luvut eivät ole saaneet ulkopuolista vahvistusta{{Kenen mukaan}}; hätäisesti järjestetyllä äänestyksellä ei ollut puolueettomia kansainvälisiä [[Vaalitarkkailu|vaalitarkkailijoita]].

Jälkimmäinen vaihtoehto, jossa olisi palautettu vuoden 1992 perustuslaki Krimin alueelle, olisi tarkoittanut palaamista alueen erittäin laajaan autonomiaan osana Ukrainaa.<ref name=":3" /> Politiikan asiantuntijat pitivät kumpaakin äänestysvaihtoehtoa päämäärältään samanlaisina eli liittymisenä Venäjään. Näin äänestäjille tarjottiin käytännössä lyhyt (ensimmäinen vaihtoehto) ja hieman pitempi tie (jälkimmäinen vaihtoehto) osaksi Venäjää, ei mahdollisuutta pitää Krim Ukrainan autonomisena osana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/krimin_kansanaanestyslipussa_kaksi_vaihtoehtoa_kylla_ja_kylla_liittymiselle_venajaan/3-7131723 | Nimeke = Krimin kansanäänestyslipussa kaksi vaihtoehtoa: Kyllä ja kyllä liittymiselle Venäjään | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 11.3.2014 | Julkaisupaikka = Yle Uutiset | Julkaisija = | Viitattu = 11.3.2014 }}</ref>

Ukrainan nykyhallinto piti äänestystä laittomana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Krim+ei+voi+itse+p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4+liittymisest%C3%A4%C3%A4n+Ven%C3%A4j%C3%A4%C3%A4n/a1394076445452 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Krim ei voi itse päättää liittymisestään Venäjään | Tekijä = Hannula, Tommi; Väntönen, Elina | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 6.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 6.3.2014 |Arkisto = https://archive.is/RsVCp }}</ref> Krimin parlamentti pyysi [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö]]ä (ETYJ:tä) lähettämään [[vaalitarkkailija|vaalitarkkailijoita]]. ETYJ:n tiedottaja kertoi ettei Krim voinut pyytää vaalitarkkailijoita siltä, koska se ei ole valtio eikä järjestön jäsen.<ref name="hs-10-3" /><ref name="aamulehti-10-3" /> ETYJ mukaan vaali oli laiton eikä se täten lähettänyt vaalitarkkailijoita Krimiin.<ref>[http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/etyj%20krim%20vaali%20laiton-17233 Etyj: Krimin vaali laiton, emme lähetä tarkkailijoita] 12.3.2014 Verkkouutiset</ref> Britannian ulkoministeri [[William Haugue]] syytti Krimin äänestystä demokratian pilkkaamiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/607704/Britannia+Krimin+aanestys+demokratian+pilkkaamista | Nimeke = Britannia: Krimin äänestys demokratian pilkkaamista | Tekijä = | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 16.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 16.3.2014 }}</ref> Pohjoismaat ja Baltia tuomitsivat Krimin kansanäänestyksen.<ref>[http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/pohjoismaat-ja-baltia-tuomitsevat-krimin-kansanaanestyksen/3076200 Pohjoismaat ja Baltia tuomitsevat Krimin kansanäänestyksen] 7.3.2014 MTV</ref> Ranska ei aikonut missään olosuhteissa tunnustaa Krimin kansanäänestyksen tulosta. Maan presidentin [[François Hollande]]n mukaan äänestys on selkeästi laiton.<ref>[http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/2014/03/15/ukraina-venalaisjoukot-tunkeutuivat-krimin-lahialueelle Ranska: Emme tunnusta Krimin äänestystulosta] 15.3.2014 Etelä-Suomen Sanomat</ref> Presidentti Sauli Niinistö ja [[Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta|ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta]] (Utva) piti Krimin kansanäänestystä Ukrainan perustuslain vastaisena ja laittomana.<ref>[http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194884808690/artikkeli/utva+tilanne+ukrainassa+erittain+huolestuttava+kansanaanestys+perustuslain+vastainen.html Utva: Tilanne Ukrainassa erittäin huolestuttava, kansanäänestys perustuslain vastainen] 17.3.2014 Aamulehti</ref> [[Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous|YK:n yleiskokous]] julisti Krimin kansanäänestyksen laittomaksi.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1395895683156 YK:n yleiskokous tuomitsi Krimin äänestyksen] (digitilaajille) 27.3.2014 Helsingin Sanomat ([https://web.archive.org/web/20140328072951/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1395895683156 Arkistolinkki])</ref>

Krimin alueparlamentti hyväksyi 6. maaliskuuta yksimielisesti päätöksen liittymisestä Venäjään sekä antoi itsenäisyysjulistuksen 11. maaliskuuta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/krimin_parlamentti_hyvaksyi_itsenaisyysjulistuksen_3-_kansanaanestys_sunnuntaina/7130539 | Nimeke = Krimin parlamentti hyväksyi itsenäisyysjulistuksen - kansanäänestys sunnuntaina | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 11.3.2014 | Julkaisupaikka = Yle Uutiset | Julkaisija = | Viitattu = 11.3.2014 }}</ref> ja pyysi [[Venäjän presidentti]]ä käsittelemään pyynnön. 100-paikkainen alueparlamentti hyväksyi päätöksen äänin 78–0. Samalla kansanäänestystä asiasta aikaistettiin pidettäväksi 16. maaliskuuta. Lain taustamateriaaliin liitettiin selitys, jossa kansanäänestystä perustellaan Ukrainan helmikuisilla väkivaltaisuuksilla. Tekstissä todetaan, että Kiovassa vallan otti perustuslain vastaisella tavalla nationalistiset voimat, jotka rikkoivat kansalaisoikeuksia. Tästä on seurannut uhka kansalaisten oloille ja poliittiselle toiminnalle. Parlamentin mukaan ääriainekset ovat myös yrittäneet tunkeutua Krimin alueelle, lisätä jännitystä ja kaapata vallan laittomasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/krimin_varapaaministeri_kansanaanestys_venajaan_liittymisesta/3-7123010 | Nimeke = Krimin alueparlamentti ajaa liittymistä Venäjään | Tekijä = Hirsimäki, Tiina | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 6.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 10.3.2014 }}</ref> Krimin paikallishallitus päätti aluksi järjestää kansanäänestyksen alueen asemasta 25. toukokuuta, joka olisi ollut sama päivä kuin tuleva Ukrainan presidentin vaali.<ref name="yle-27-2">{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/krimin_tilanne_karjistyi_3-_yle_uutiset_seuraa_hetki_hetkelta/7110894 | Nimeke = Krimin tilanne kärjistyi - Yle Uutiset seuraa hetki hetkeltä | Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 27.2.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref>

Esimerkiksi [[Krimin tataarit|Krimin tataareja]] edustavan Mejlisin verkkosivustolla kerrotaan ainoastaan 34,2 prosentin Krimin asukkaista osallistuneen ”niin sanottuun kansanäänestykseen”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://qtmm.org/en/news/4373-mustafa-jemilev-in-fact-34-2-of-crimean-population-took-part-in-pseudo-referendum-on-march-16 | Nimeke = Mustafa Jemilev: «In Fact 34,2% of Crimean Population Took Part in Pseudo Referendum on March 16» | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 25.3.2014| Julkaisija = Mejlis of the Crimean Tatar people, qtmm.org| Viitattu = 26.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Osuus poikkeaa vahvasti venäläislähteiden uutisoimista luvusta. Ukrainan radiolle antamassaan haastattelussa Krimin tataarien parlamenttiedustaja Jemilev kertoo nyt julkaistun, ”valeäänestykseksi” luonnehtimansa äänestysprosentin pohjautuvan Krimin tataarien saamiin, Venäjän FSB:lle lähetettyihin tarkkoihin tietoihin, eikä ”propagandaan jota he lähettivät”. Krimin tataarien edustaja kritisoi myös äänestyksen toteutusta, sillä ”oli mahdollista äänestää ensin yhdessä kylässä, siten toisessa”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ukrinform.ua/eng/news/jemilev_pseudo_referendum_attended_by_342_of_crimean_residents_319145 | Nimeke = Jemilev: Pseudo referendum attended by 34.2% of Crimean residents| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 25.3.2014| Julkaisija = Ukrainalainen tietotoimisto Ukrinform, ukrinform.ua| Viitattu = 26.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Venäläinen journalisti kertoi, että hänet oli päästetty äänestämään, vaikka hän oli kertonut olevansa Venäjän kansalainen vain määräaikaisella yhden vuoden oleskeluluvalla.<ref>[http://www.kyivpost.com/content/ukraine/voting-in-crimean-referendum-starts-even-as-ukraine-government-declares-it-illegitimate-339523.html "Declaring victory, Crimean and Russian officials pledge fast integration"]. Kyiv Post 17.3.2014 Viitattu: 25.4.2014</ref> Journalistin mukaan tämä oli laitonta, ja hän korosti sitä, että toisen maan kansalaisen ei pitäisi sallia äänestää toisen itsenäisen maan vaaleissa.<ref>[https://www.youtube.com/watch?v=YXG67YJVZuQ Journalist voted at the Crimean referendum with Russian passport. Voting fraud. Scandal] Haastattelu Youtubessa 16.3.2014 Viitattu: 25.4.2014</ref> Myös brittiläisen ''The Guardian'' -lehden haastattelussa on kerrottu venäläisten passien kelvanneen vaalipaikoilla.<ref>[http://www.theguardian.com/world/2014/mar/16/ukraine-russia-truce-crimea-referendum "Crimea votes to secede from Ukraine in 'illegal' poll",] The Guardian 16.3.2014 Viitattu: 22.4.2014</ref>

Venäjän presidentti on puolestaan todennut miehityksen yhä jatkuessa Krimillä käydessään, että [[Venäjän asevoimat]] osallistui tämän ”äänestyksen” järjestämiseen.<ref>[http://www.ukrinform.ua/eng/news/putin_confesses_to_using_army_to_annex_crimea_325347 Putin confesses to using army to annex Crimea] tietotoimisto Ukrinform, ukrinform.ua, 14.8.2014, viitattu 15.8.2014, {{en}}</ref> Tämä alleviivaa ja osoittaa niin sanotun kansanäänetyksen järjestelyn laittomuutta ja osaltaa kyseenalaistaa ”ääntenlaskennan” totuudellisuutta.

Vladimir Putin lipsautti vasta 16.7.2018 Helsingissä, että Venäjä itse järjesti Krimin niin sanotun kansanäänestyksen Ukrainan maaperällä.<ref name="IS 17.7.2018">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005759961.html | Nimeke = Venäjä järjesti Krimin kansanäänestyksen | Tekijä = | Julkaisu = IS | Ajankohta = 16.7.2018 | Julkaisija = | Viitattu = 18.7.2018 }}</ref> Senkin Kreml poisti puheen translitteraatiosta.<ref>{{verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/paivanlehti/18072018/art-2000005760442.html | Selite = digitilaajille |nimeke=IS: Putin lipsautti Helsingissä Venäjän järjestäneen Krimin kansan­äänestyksen – Kreml sensuroi puheen virallisen version|ajankohta=17.7.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat |Arkisto – }}</ref>

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä Nato irtisanoi kaikenlaisen sotilaallisen ja siviiliyhteistyön Venäjän kanssa, kun Venäjä pyynnöistä ja lupauksista huolimatta ei ollut alkanut siirtämään sotajoukkojaan Ukrainan vastaiselta rajalta. Ukraina ei ole Nato-jäsen, mutta Nato aikoo silti lisätä yhteistyötä maan kanssa. Päivää aikaisemmin presidentti Putin ilmoitti Saksan liittokansleri Angela Merkelille Venäjän aloittaneen joukkojensa osittaisen siirtämisen Ukrainan rajalta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Nato+keskeytt%C3%A4%C3%A4+yhteisty%C3%B6ns%C3%A4+Ven%C3%A4j%C3%A4n+kanssa/a1396321056298 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Nato keskeyttää yhteistyönsä Venäjän kanssa | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1.4.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2014 |Arkisto = http://archive.is/BNNDJ }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Ukraina+j%C3%A4rjest%C3%A4%C3%A4+sotaharjoituksia+Nato-maiden+kanssa/a1396316412541 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Ukraina järjestää sotaharjoituksia Nato-maiden kanssa | Tekijä = Tuohinen, Petteri | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1.4.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2014 |Arkisto = https://archive.is/RobRW }}</ref>

6. huhtikuuta venäläismieliset mielenosoittajat valtasivat hallintorakennuksia Itä-Ukrainassa muun muassa [[Slovjansk]]issa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Ukrainan+sis%C3%A4ministeri+Valtaajat+yritet%C3%A4%C3%A4n+h%C3%A4%C3%A4t%C3%A4%C3%A4+Slovjanskissa/a1397266324149 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Ukrainan sisäministeri: Valtaajat yritetään häätää Slovjanskissa | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 13.4.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 13.4.2014 |Arkisto = http://archive.is/2vp1d }}</ref>, Luhanskissa ja Harkovassa. Seuraavana päivänä Donetskissa hallintorakennuksen vallanneet julistivat kaupungin "Donetskin kansantasavallaksi".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/venaja3-mieliset_julistavat_donetskin_itsenaiseksi/7177674 | Nimeke = Venäjä-mieliset julistavat Donetskin itsenäiseksi | Tekijä = | Julkaisu = Yle.fi uutiset| Ajankohta = 7.4.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 7.4.2014 }}</ref> Tšekin presidentti [[Miloš Zeman]] vaati hallintorakennusten valtausten jälkeen Nato-joukkoja Itä-Ukrainaan jos Venäjä yrittää ottaa alueen haltuunsa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/tsekin_presidentti_naton_sotavoima_paikalle_jos_venaja_yrittaa_ottaa_ukrainan_itaosan/3-7176760 | Nimeke = Tšekin presidentti: Naton sotavoima paikalle, jos Venäjä yrittää ottaa Ukrainan itäosan | Tekijä = Lukinmaa, Tuukka | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 7.4.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 7.4.2014 }}</ref>

13. huhtikuuta venäläismieliset mielenosoittajajoukot valtasivat hallintorakennuksia Slovjanskissa. Samana päivänä [[Kramatorsk]]issa aseistautuneet joukot hyökkäisivät poliisiasemalle ja tilanne ajautui tulitaisteluksi Ukrainan turvallisuusjoukkojen kanssa. Seuraavana päivänä sisäministeri Arsen Avakov julisti ”terrorismin vastaisen operaation” mielenosoittajia vastaan Slovjanskissa. Ukrainan turvallisuusjoukot ja aseistautuneet mielenosoittajat ottivat tämän jälkeen yhteen. Useita henkilöitä menehtyi yhteenotoissa. Itä-Ukrainan levottomuudet levisivät myös Kaakkois-Ukrainassa sijaitsevaan [[Mariupol]]in kaupunkiin vaatien itsenäisen valtion perustamista Itä-Ukrainaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Ainakin+kaksi+kuollut+Slovjanskin+yhteenotoissa/a1397266324149 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Ainakin kaksi kuollut Slovjanskin yhteenotoissa | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 13.4.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 13.4.2014 |Arkisto = ei }}</ref> Kielenkäyttö on niinkin kovaa, että vt. presidentti Turtšynov sanoo Venäjän käyvän sotaa Ukrainaa vastaan kylvämällä epäjärjestystä Itä-Ukrainassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/ukrainan_presidentti_armeija_ottaa_osaa_terrorisminvastaiseen_operaatioon/3-7188709 | Nimeke = Ukrainan presidentti:Armeija ottaa osaa terorisminvastaiseen operaatioon| Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 13.4.2014| Julkaisija = | Viitattu = 13.4.2014 }}</ref>

Maanantaina 3. maaliskuuta [[Venäjän keskuspankki]] nosti ohjauskorkoaan 5,5 prosentista seitsemään prosenttiin. [[Venäjän rupla]]n vaihtokurssi heikkeni yli kaksi prosenttia, yhdellä eurolla sai 50,3 ruplaa ja yhdellä dollarilla 36,6 ruplaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/Ruplan+romahdus+hillitsee+Putinia+Ukrainassa/a1393814076818?ref=hs-art-top-2| Selite = digitilaajille | Nimeke = Ruplan romahdus hillitsee Putinia Ukrainassa | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 3.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 3.3.2014 |Arkisto = https://archive.is/jW0Kl }}</ref> [[Moskovan pörssi]]n [[MICEX Index|yleisindeksi Micex]] oli 10 prosenttia miinuksella, joka on jyrkin alamäki viiteen vuoteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/porssi/2014/03/03/moskovan-porssi-syoksyy/20143050/170 | Nimeke = Moskovan pörssi syöksyy | Tekijä = | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 3.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 3.3.2014 }}</ref>

6. maaliskuuta Yhdysvallat asetti viisumikieltoja ja yhdysvaltalaisen omaisuuden jäädyttämisiä. [[Kansainväliset pakotteet|Pakotteet]] kohdistuvat venäläisiin ja ukrainalaisiin, jotka ovat olleet osallisina Krimin kriisissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Yhdysvallat+ottaa+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n+pakotteet+Ven%C3%A4j%C3%A4%C3%A4+vastaan/a1394077377415 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Yhdysvallat ottaa käyttöön pakotteet Venäjää vastaan | Tekijä = Niskakangas, Tuomas | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 6.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 6.3.2014 |Arkisto = http://archive.is/0CKXS }}</ref>

20. maaliskuuta [[luottoluokitus|Luottoluokittaja]] [[Standard & Poor’s]] laski Venäjän luokitusnäkymät negatiivisiksi Ukrainan kriisin vaikutusten ja länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden takia.<ref>[http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/03/20/pakotteet-vaikuttavat-jo-venajan-luottoluokitusta-uhkaa-lasku/20144038/12 Pakotteet vaikuttavat jo – Venäjän luottoluokitusta uhkaa lasku] 20.3.2014 Taloussanomat</ref> 21.3 luottoluokitusyhtiö [[Fitch]] laski myös Venäjän talousnäkymät negatiivisiksi samoista syistä.<ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/fitch_laski_arviotaan_venajan_talousnakymista_ukrainan_tilanteen_vuoksi/3-7148191 Fitch laski arviotaan Venäjän talousnäkymistä Ukrainan tilanteen vuoksi] Yle 21.3.2014 Yle</ref>

21. maaliskuuta [[Visa]] ja [[Mastercard]] lopettivat palvelut venäläisen [[Rossija (pankki)|Rossija]]-pankin asiakkaille, joka on mukana Yhdysvaltojen pakotelistalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1395395833017 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Talouspakotteet sulkivat luottokortteja Venäjällä | Tekijä = Reuters-HS | Julkaisu = hs.fi | Ajankohta = 22.3.2014 | Julkaisija = Sanoma Oyj | Viitattu = 10.3.2015 |Arkisto = http://archive.is/8exwv }}</ref>

24. maaliskuuta Aiemmin [[G8]]- johtavien teollisuusmaiden ryhmänä Venäjän kanssa kokoontuneet maat sulkivat Venäjän pois tapaamisistaan siksi kunnes maa muuttaa käyttäytymistään. Jatkossa G8-kokouksen sijaan johtavat teollisuusmaat tapaavat G7-ryhmänä.<ref name="G7">[http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/610680/G7maat+uhkaavat+Venajaa+lisapakotteilla G7-maat uhkaavat Venäjää lisäpakotteilla,] Turun Sanomat 24.3.2014 Turun Sanomat</ref>

25. maaliskuuta Venäjän apulaistalousministeri [[Andrei Klepach]] arvioi, että tammi–maaliskuussa maasta on paennut noin 52 miljardin euron edestä pääomaa.<ref>[http://www.hs.fi/talous/a1395715422163 Pääomapako Venäjältä kiihtyy] (digitilaajille) 25.3.2014 Helsingin Sanomat ([https://web.archive.org/web/20140325224948/http://www.hs.fi/talous/a1395715422163 Arkistolinkki])</ref>

26. maaliskuuta [[Maailmanpankki]]n arvion mukaan pahimmassa tapauksessa Venäjän talous voi supistua tänä vuonna jopa 1,8 prosenttia Ukrainan kriisin takia.<ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/maailmanpankki_pahimmassa_tapauksessa_venajan_talous_supistuu_lahes_kaksi_prosenttia/3-7157140 Maailmanpankki: Pahimmassa tapauksessa Venäjän talous supistuu lähes kaksi prosenttia] 26.3.2014 Yle</ref>

Kaksi siviiliä menehtyi ja useita loukkaantui Krimin parlamentin edustalla 26. helmikuuta 2014. Toinen sai sydänkohtauksen ja toinen tallautui.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kyivpost.com/content/ukraine/two-die-in-rallies-outside-crimean-parliament-says-ex-head-of-mejlis-337708.html | Nimeke = Two die in rallies outside Crimean parliament, says ex-head of Mejlis | Tekijä = | Julkaisu = Kyiv Post | Ajankohta = 26.2.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.upi.com/Top_News/World-News/2014/02/27/Unrest-in-Crimea-leaves-2-dead-government-buildings-seized/6371393516263/ | Nimeke = Unrest in Crimea leaves 2 dead; government buildings seized | Tekijä = | Julkaisu = UPI | Ajankohta = 27.2.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 13.3.2014 }}</ref> Donetskissa Itä-Ukrainassa Venäjää tukevien ja maan toimia vastustavien välisissä mellakoissa kuoli 13. maaliskuuta kaksi ihmistä sekä kymmeniä loukkaantui.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/It%C3%A4-Ukrainan+mellakoissa+kuollut+ainakin+kaksi/a1394764703688 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Itä-Ukrainan mellakoissa kuollut ainakin kaksi | Tekijä = Halminen, Laura | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 14.3.2014 |Arkisto = https://archive.is/kOAcX }}</ref>

7. huhtikuuta Venäjän sotilas ampui Ukrainaan palaamassa olleen aseettoman ukrainalaisupseerin kuoliaaksi Itä-[[Krimin autonominen tasavalta|Krimillä]] olevassa [[Novofedorivka|Novofedorivkan]] kaupungissa.<ref name=":0">[httphttps://yle.fi/uutiset/ukraina_venajan_sotilas_surmasi_ukrainalaisupseerin_krimilla/3-7177337 "Ukraina: Venäjän sotilas surmasi ukrainalaisupseerin Krimillä"]. Yle 7.4.2014 Viitattu: 7.4.2014</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ukr.postcodebase.com/fi/node/20440 | Nimeke = Ukraina Postinumero | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 7.4.2014 }}</ref>

Krimin suurin vähemmistö ja ukrainalaiset joutuivat Venäjään [[Anneksointi|anneksoimisen]] jälkeen vainojen kohteeksi. Nuoria tataareja, jotka olivat vastustaneet Ukrainasta irtautumista alettiin painostaa ja myöhemmin heitä alkoi kadota heti sen jälkeen keväällä, kun Krimin niemimaa liitettiin Venäjään.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/yle_krimilla_selittamattomat_sieppaukset_piinaavat_tataareita/3-7536491 |nimeke = Yle Krimillä: Selittämättömät sieppaukset piinaavat tataareita|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 9.12.2014|tekijä = |ajankohta = 19.10.2014}}</ref>

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutettu totesi raportissaan syksyllä 2017, että Krimillä ja Sevastopolissa nyttemmin voimaan tullut Venäjän asevelvollisuus on ihmisoikeusongelma.<ref name=":4">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Asevalvollisuutta Krimillä |Julkaisu=Antimilitaristi|Ajankohta=4/2017|Julkaisija=Aseistakieltäytyjäliitto ry}}</ref> Alueen asukkaita on paennut, eivätkä he voi palata alueelle, sillä heitä syytettäisiin sotilaskarkuruudesta.<ref name=":4" /> Kansainvälinen humanitaarinen laki määrää, että miehitysvalta ei saa pakottaa miehitetyn alueen asukkaita sotilaspalvelukseen tai painostaa heitä värväytymään armeijaan vapaaehtoisesti.<ref name=":4" />

Venäjän ulkoministeriön Eurooppa-yhteistyön johtajan Ivan Soltanovskyn 1. elokuuta 2015 antaman lausuman mukaan Krimin liittäminen Venäjään oli YK:n peruskirjan ja Helsingin sopimuksen mukainen, koska Krimillä järjestettiin kansanäänestys.<ref>{{Verkkoviite|osoite= httphttps://yle.fi/uutiset/venajan_ulkoministerio_krimin_liittaminen_venajaan_oli_helsingin_sopimuksen_mukainen/3-8196996 |nimeke=Venäjän ulkoministeriö: Krimin liittäminen Venäjään oli Helsingin sopimuksen mukainen|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-05-29}}</ref> Toukokuussa 2016 Vladimir Putin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että Venäjä ei neuvottele Krimin asemasta enää koskaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/reuters-putinin-mukaan-krimin-asemasta-ei-neuvotella-enaa-ikina/728961/ |nimeke=Reuters: Putinin mukaan Krimin asemasta "ei neuvotella enää ikinä"|julkaisu=Kaleva.fi|viitattu=2016-05-29}}</ref>

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi lehdistötilaisuudessa 16.7.2018 Helsingissä, että Venäjä järjesti Krimillä kansanäänestyksen. Aiemmin venäläiset ovat väittäneet, että Krim järjesti kansanäänestyksen Venäjään liittymisestä itse vuonna 2014 ja vasta sen jälkeen Venäjä liitti Ukrainalle kuuluneen niemimaan itseensä. <ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005760442.html | Selite = digitilaajille |nimeke=HS: Putin lipsautti Helsingissä Venäjän järjestäneen Krimin kansan­äänestyksen|julkaisu=HS.fi Helsingin Sanomat |viitattu=2018-07-18 |Arkisto = ei }}</ref>

Useiden valtioiden ja puolustusliitto Naton johtajat ovat tuominneet Venäjän sotajoukkojen siirrot ja korostaneet Ukrainan alueellisen itsenäisyyden kunnioittamista.<ref name="hs-1-3" /> Venäjällä on ollut mielenosoituksia sekä Venäjän toimien puolesta että vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Moskovan+poliisi+pid%C3%A4tt%C3%A4nyt+sotaa+vastustaneita+mielenosoittajia/a1393730676728 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Moskovan poliisi pidättänyt sotaa vastustaneita mielenosoittajia | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 |Arkisto = https://archive.is/Hu08j }}</ref>

{{lippukuvake|EU}} – Euroopan unioni antoi tukensa Ukrainalle ja tuomitsi Venäjän toimet. EU vaatii Venäjää vetämään joukkonsa pois Krimin niemimaalta.<ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/eu_antoi_tukensa_ukrainalle_ja_tuomitsi_venajan_toimet/3-7124286 EU antoi tukensa Ukrainalle ja tuomitsi Venäjän toimet] Yle 6.3.2014</ref>

{{lippukuvake|Nato}} – Naton pääsihteeri [[Anders Fogh Rasmussen]] sanoi Venäjän uhkaavan Euroopan rauhaa ja kehotti Venäjää lieventämään Ukrainan jännitteitä.<ref name="nato-2-3" /> Nato jäädytti yhteistyönsä Venäjän kanssa ja ilmoitti tiivistävänsä yhteistyötä Ukrainan asevoimien kanssa koulutusten ja yhteisharjoitusten muodossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Nato+j%C3%A4%C3%A4dytt%C3%A4%C3%A4+yhteisty%C3%B6n+Ven%C3%A4j%C3%A4n+kanssa/a1394007737057 | Selite = digitilaajille |nimeke = Nato jäädyttää yhteistyön Venäjän kanssa|julkaisu = |julkaisija = HS.fiHelsingin Sanomat |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 5.3.2014 |Arkisto = https://archive.is/KQAaF }}</ref>

[[Tiedosto:Hrw logo.svg|15px]] – [[Human Rights Watch]] -ihmisoikeusjärjestön mukaan Krimin tunnuksettomat itsepuolustusjoukot syyllistyvät väkivaltaan ja rikoksiin sekä rikkovat ihmisoikeuksia, mutta Krimin hallinto ei puutu tilanteeseen eikä rankaise vääryyksistä. Järjestö pitää joukkoja täysin laittomina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/hrw_krim_vajonnut_laittomuuden_tilaan/3-7138648 | Nimeke = HRW: Krim vajonnut laittomuuden tilaan | Tekijä = KokkoneKokkonen, Yrjö | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 15.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 15.3.2014 }}</ref>

{{Kirgisia}} – maan ulkoministeri tuomitsi lausunnossaan kaikki Ukrainan tilanteen vakautta horjuttavat toimet ja ilmaisi tukensa Ukrainan tilanteen varhaiseksi sopimiseksi rauhanomaisin keinoin, neuvottelujen ja vuoropuhelun kautta, kansainvälisen oikeuden normeja ja [[YK:n peruskirja]]a noudattaen.<ref name="CIS Countries">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.themoscowtimes.com/news/article/cis-countries-neutral-on-crimea-annexation/496439.html | Nimeke = CIS Countries Neutral on Crimea Annexation| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = The Moscow Times, themoscowtimes.com | Ajankohta = 19.3.2014 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = | Viitattu = 25.3.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref><br>

{{Ranska}} – pääministeri [[Jean-Marc Ayrault]] painotti, että Ukrainan alueellista koskemattomuutta ”on ehdottomasti kunnioitettava”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1393646197151 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Turvallisuusneuvosto hätäkokoukseen Ukrainan tilanteesta | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 |Arkisto = ei }}</ref><br />

{{Saksa}} – liittokansleri [[Angela Merkel]] esitti huolensa Ukrainan tilanteelle ja painottanut alueen koskemattomuuden tärkeyttä.<ref name="yle-1-3">{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/britannia_kutsuu_venajan_lahettilaan_puhutteluun_saksa_huolissaan/3-7115234 | Nimeke = Britannia kutsuu Venäjän lähettilään puhutteluun, Saksa ja Ranska huolissaan | Tekijä = Orjala, Anne | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 1.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref><br />

{{Suomi}} – ulkoministeri [[Erkki Tuomioja]] arvioi Venäjän asevoimien siirron Krimille rikkovan kansainvälistä oikeutta ja tälle olevan paljon ja laajoja seurauksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/Tuomioja+Ven%C3%A4j%C3%A4n+toimet+loukkaavat+kansainv%C3%A4list%C3%A4+oikeutta/a1393646305773 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Tuomioja: Venäjän toimet loukkaavat kansainvälistä oikeutta | Tekijä = Reinboth, Susanna | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 |Arkisto = https://archive.is/Tg1ki }}</ref> Presidentti [[Sauli Niinistö]] totesi Venäjän toiminnan Krimillä olevan vastoin kansainvälistä oikeutta.<ref>[http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/602227/Presidentti+Niinisto+Venajan+toiminta+vastoin+kansainvalista+oikeutta Presidentti Niinistö: Venäjän toiminta vastoin kansainvälistä oikeutta]Turun Sanomat 2.3.2014</ref> Ulkopoliittisen instituurin tutkija [[Charly Salonius-Pasternak]] sanoi Venäjän aggressiivisten toimien yllättäneen monet tutkijat sekä hänen kollegansa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/comment/588057 | Nimeke = Tutkija: Tässä on Ukrainan opetus Suomelle – ”USA, EU ja Nato eivät voi uhata millään” | Tekijä = Ovaskainen, Teppo| Julkaisu = Uusi Suomi | Ajankohta = 2.3.2014 (päivitetty 5.3.2014) | Julkaisija = | Viitattu = 6.3.2014 }}</ref> Suomi tarjosi neuvottelupaikkaa kriisin ratkaisemiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/Presidentti+Niinist%C3%B6+huolestui+Ven%C3%A4j%C3%A4-pakotteiden+vaikutuksista+Suomelle+/a1394861716965 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Presidentti Niinistö huolestui Venäjä-pakotteiden vaikutuksista Suomelle | Tekijä = Kauhanen, Anna-Liina | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 16.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 16.3.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20140316113450/http://www.hs.fi/kotimaa/Presidentti+Niinistö+huolestui+Venäjä-pakotteiden+vaikutuksista+Suomelle+/a1394861716965 }}</ref> [[Suomen puolustusvoimat]] lisäsi tiedustelua ja [[Suomen ilmavoimat|hävittäjien]] valmiutta kriisin vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1394014046457 | Selite = digitilaajille | nimeke = Puolustusvoimat lisäsi tiedustelua Ukrainan kriisin vuoksi|julkaisu = |julkaisija = Helsingin Sanomat|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 6.3.2014 |Arkisto = http://archive.is/mfUL0 }}</ref><br />

{{Syyria}} – presidentti [[Bašar al-Assad]] ilmoitti, että hän ja Syyrian kansa tukevat Putinin toimia, jotka tähtäävät Ukrainan tilanteen tasapainottamiseen. [[Damaskos]] tuki Venäjän presidentin "rationaalista ja rauhanomaista lähestymistapaa, joka tähtää maailman vakauteen ja taisteluun terrorismia vastaan".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.euronews.com/2014/03/06/bashar-al-assad-letter-of-support-to-putin/ | Nimeke = Syria’s Assad expresses support for Putin on Ukraine | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Euronews | Ajankohta = 6.3.2014 | Julkaisija = Euronews | Viitattu = 7.3.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref><br />

{{Tšekki}} – presidentti [[Miloš Zeman]] ja ulkoministeri [[Lubomír Zaorálek]] vertasivat Krimin kriisiä [[Prahan kevät|Prahan kevääseen]] 1968.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/tsekki_venaja_kayttaytyy_ukrainassa_kuin_neuvostoliitto_tsekkoslovakiassa/3-7115489 | Nimeke = Tšekki: Venäjä käyttäytyy Ukrainassa kuin Neuvostoliitto Tšekkoslovakiassa | Tekijä = Nurminen, Jussi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 2.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref><br />

{{Viro}} {{Latvia}} {{Liettua}} – Baltian maiden puolustusministerit tuomitsivat Venäjän tunkeutumisen Ukrainaan.<ref>[http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/602709/Baltian+puolustusministerit+tuomitsevat+Venajan+toimet Baltian puolustusministerit tuomitsevat Venäjän toimet] Turun Sanomat 3.3.2014</ref> Myöhemmin Latvia ja Liettua kielsivät Venäjän valtion television viralliset lähetykset maissaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/latvia_ja_liettua_kieltavat_venajan_tv3-lahetykset/7178313 | Nimeke = Latvia ja Liettua kieltävät Venäjän tv-lähetykset | Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 7.4.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 7.4.2014 }}</ref><br />

{{Yhdysvallat}} – presidentti [[Barack Obama]] ilmoitti Vladimir Putinille Venäjän rikkovan kansainvälisiä lakeja väliintulollaan Ukrainassa. Obama vaati Putinia vetämään joukkonsa takaisin Krimin niemimaalla olevaan tukikohtaan. Ellei näin tapahdu, tulisi Venäjälle Obaman mukaan poliittisia ja taloudellisia seurauksia. Lisäksi Yhdysvallat vaati kansainvälisten tarkkailijoiden lähettämistä maahan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/2014/03/02/obama-putinille-venajan-vetaydyttava-ukrainasta | Nimeke = Ukrainan johto: Venäjä on teoillaan julistanut sodan | Tekijä = | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Ajankohta = 2.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 }}</ref><ref name="hs-2-3" /> Maaliskuussa 2017 Donald Trumpin hallinto vaati Venäjää palauttamaan Krimin Ukrainalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/art2355143 |nimeke=USA vaati Venäjää palauttamaan Krimin Ukrainalle heti|julkaisu=ESS.fi|viitattu=2017-03-19|ajankohta=2017-03-17 }}</ref><br />

{{Valko-Venäjä}} – presidentti [[Aljaksandr Lukašenka]]n sanoi Krimin miehityksen toimivan vaarallisena ennakkotapauksena, mutta Krim on täst´edes osa Venäjää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288668813657.html?pos=ok-trm-uutu | Nimeke = Lukashenka: Krim on osa Venäjää | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 23.3.2014 | Julkaisija = Ilta-Sanomat | Viitattu = 24.3.2014 | Kieli = {{fi}}}}</ref><br>

{{Venezuela}} – presidentti [[Nicolas Maduro]]n mukaan ”se, mitä tapahtuu parhaillaan Ukrainassa, oli suoraa seurausta niistä toimista, jotka saivat aikaan Ukrainan demokratian romahtamisen. Ja tämä taas johtui vain ja ainoastaa Yhdysvaltain ja joidenkin Euroopan valtioiden Venäjän vastaisesta politiikasta. He pyrkivät saartamaan Venäjän heikentääkseen ja lopulta tuhotakseen sen.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rt.com/news/venezuela-maduro-ukraine-crisis-921/ | Nimeke = Nicolas Maduro: Ukrainian crisis is response to US and EU anti-Russian policy | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = RT.com | Ajankohta = 19.3.2014 | Julkaisija = Russia Today | Viitattu = 24.3.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Putinin kannatus nousi huomattavasti Venäjällä Krimin kriisin aikana. Venäjän tutkimuslaitoksen VTsIOM:in mukaan 71,6 prosenttia vastaajista tuki Putinia vuoden 2014 maaliskuussa. <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.kauppalehti.fi/uutiset/putinin-kannatus-venajalla-nousee-kohisten/iTt4QREw |nimeke = Putinin kannatus Venäjällä nousee kohisten|julkaisu = Kauppalehti|julkaisija = |viitattu = 17.2.2016|tekijä = Maija Vehviläinen|ajankohta = 13.3.2014}}</ref>

Venäjän tutkimuslaitoksen [[VTsIOM]]:in mukaan 90% kyselyyn Krimin tilanteesta vastanneista venäläisistä kannatti Krimin tasavallan liittämistä Venäjään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.usatoday.com/story/news/world/2014/03/18/crimea-ukraine-putin-russia/6564263/ | Nimeke = Putin's move on Crimea bolsters popularity back home | Tekijä = Anna Arutunyan | Selite = | Julkaisu = USA Today | Ajankohta = 19.3.2014 | Julkaisija = Gannett Satellite Information Network, Inc. | Viitattu = 17.2.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Venäjän tutkimuslaitos VTsIOM kysyi venäläisiltä, että "Pitäisikö Venäjän reagoida laillisesti äänestettyjen Ukrainan viranomaisten kukistamiseen?" Valtaosa eli 73 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei Venäjän pitäisi puuttua Ukrainan tilanteeseen, koska se oli Ukrainan sisäinen asia. Vain 15 prosenttia oli sitä mieltä, että Venäjän pitäisi puuttua tilanteeseen.<ref>[http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2014030518093741_uk.shtml Suurin osa venäläisistä ei puuttuisi Ukrainan tilanteeseen] Iltalehti 5.3.2014</ref><ref>{{Verkkoviite |nimeke = 4 Reasons Putin Is Already Losing in Ukraine|osoite = http://time.com/11952/putin-ukraine-crimea-russia/|viitattu = 2016-02-16|julkaisu = Time|tekijä = Simon Shuster|ajankohta = 3.3.2014}}</ref>

Päivää ennen Krimin kansanäänestystä 50&nbsp;000 ihmistä osoitti mieltään [[Moskova]]ssa sekä Vladimir Putinia että Venäjän toimia Ukrainassa vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Moskovassa+jopa+50000+osoitti+mielt%C3%A4+Putinia+vastaan/a1394851950136 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Moskovassa jopa 50&nbsp;000 osoitti mieltä Putinia vastaan | Tekijä = Aittokoski, Heikki | Julkaisu = | Ajankohta = 15.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 15.3.2014 |Arkisto = http://archive.is/EkY8e}}</ref>

Joukko venäläisiä journalisteja tuomitsi 26. maaliskuuta avoimessa kirjeessään EU:n uutistoimisto [[RT|Rossija Segodnjan]] (ven. Россия Сегодня, engl. Russia Today) johtajalle Dmitri Kiseljoville (ven. Дми́трий Киселёв) asettamat pakotteet sananvapauden vastaisiksi. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vesti.ru/doc.html?id=1413551 | Nimeke = Открытое письмо журналистскому сообществу России | Tekijä = Joukko venäläisiä journalisteja | Julkaisu = | Ajankohta = 26.3.2014 | Julkaisija = "Вести" интернет-газета" | Viitattu = 27.3.2014 | Kieli = {{ru}}}}</ref>

[[Eduskunta|Eduskunnan]] [[puolustusvaliokunta|puolustusvaliokunnan]] puheenjohtaja [[Jussi Niinistö]] arvioi maaliskuussa, että Suomen valmiuden kohottamista tulee harkita, jos tilanne Ukrainassa kärjistyy ja syttyy sodaksi. Puolustusvoimissa, puolustusministeriössä ja Suomen valtiojohdossa on hänen mukaansa tehostettu tilannekuvan ylläpitoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/Puolustusvaliokunnan+pj+Suomenkin+ehk%C3%A4+nostettava+valmiutta/a1393729010462 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Puolustusvaliokunnan pj: Suomenkin ehkä nostettava valmiutta | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014|Arkisto = ei }}</ref>

Helsingin Sanomien eri alojen vaikuttajista koostuvassa HS-raadissa 57 sadasta raatilaisesta näki Suomen roolin toimia yhdessä EU-maiden tai muiden toimijoiden kanssa ja tehdä Venäjälle selväksi, ettei sen toimia hyväksytä. 31 sadasta kannatti näkemystä, että Suomen pitää pyrkiä välittäjäksi tai muuten aktiivisesti ratkaisuun. Kahdeksan kannatti vaihtoehtoa Suomelle pysyä erossa kiistasta ja neljä ei osannut sanoa kantaansa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3%A4+saa+vain+v%C3%A4h%C3%A4n+ymm%C3%A4rt%C3%A4ji%C3%A4/a1394691406851 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Venäjä saa vain vähän ymmärtäjiä | Tekijä = Raeste, Juha-Pekka | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 13.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 14.3.2014 |Arkisto = http://archive.is/JpfBC }}</ref>

19. maaliskuuta konfliktin kehittyessä huonompaan Yhdysvallat määräsi lisäpakotteita koskemaan taloudenvaikuttajia Venäjällä. Heidän joukossaan oli yksi Suomen rikkaimmista henkilöistä ja jääkiekkojoukkue [[Jokerit|Jokereiden]] omistaja [[Gennadi Timtšenko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/USA+laittoi+pakotelistalle+j%C3%A4%C3%A4kiekkojoukkue+Jokerien+uudet+omistajat/a1395288785112 | Nimeke = USA laittoi pakotelistalle jääkiekkojoukkue Jokerien uudet omistajat| Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 20.3.2014 |Arkisto =http://archive.is/vYZ8q }}</ref>

Ukrainan ja Krimin tilanne lisäsi Nato-jäsenyyden kannatuksen kasvua Suomessa. ''Helsingin Sanomien'' teettämän, maaliskuun lopussa 2014 julkaistun mielipidetiedustelun mukaan Nato-jäsenyyden kannatus lisääntyi Suomessa kuukauden takaisesta neljä prosenttia. Tuolloin Natoon liittymistä kannatti 22 prosenttia suomalaista. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tuore-tutkimus-nato-mielipiteet-muuttuivat-viikossa/?shared=34417-4b0b5d56-500 | Nimeke = Tuore tutkimus: Suomalaisten Nato-mielipiteet muuttuivat viikossa | Tekijä = Lappalainen, Tuomo | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Ajankohta = 18.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 30.3.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/Nato-j%C3%A4senyyden+kannatus+kasvanut+Suomessa+/a1396145259330 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Nato-jäsenyyden kannatus kasvanut Suomessa | Tekijä = Suominen, Heli Suominen | Julkaisu = 30.3.2014 | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 30.3.2014 |Arkisto = ei }}</ref>

Maaliskuun lopulla julkaistiin 15 suomalaisen kulttuurivaikuttajan adressi ja vetoomus Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/Vanhat+radikaalit+liputtavat+Nato-jäsenyyden+puolesta/a1396046895188 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Vanhat radikaalit liputtavat Nato-jäsenyyden puolesta | Tekijä = Unto Hämäläinen | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.3.2014 | Julkaisija = Sanoma company | Viitattu = 30.3.2014 |Arkisto = ei }}</ref> He toteavat Venäjän astuneen nyt "sotilassaappaallan" kolmatta kertaa kylmän sodan jälkeen eurooppalaisen valtion maaperälle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://natonaika.fi/post/81033614000/on-aika-ratkaista-nato-kysymys | Nimeke = On aika ratkaista Nato-kysymys | Tekijä = Pauli Järvenpää, Tarja Koivumäki, Jarmo Koponen, Risto Kuisma, Veli-Pekka Leivo, Jukka Mallinen, Antti-Pekka Mustonen, Hannes Mäntyranta, Jussi K. Niemelä, Kerkko Paananen, Joni Pelkonen, Jani Saxell, Mikael Storsjö, Seppo Vepsäläinen, Pekka Virkki | Selite = manifesti | Julkaisu = Naton Aika | Ajankohta = 29.3.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 30.3.2014 | Kieli ={{monta kieltä|et}}{{|ru}}{{|en}}{{|sv}}{{|fi}} }}</ref>

Englanninkielinen Suomeen liittyvä uutissivusto [[Finnbay]] julkaisi uutisen, että Suomi jatkaa yhteistyötä Venäjän kanssa EU:n tai Yhdysvaltojen valtalauseista huolimatta. Suomen Venäjän-suurlähettiläs [[Hannu Himanen]] varoitti sivuston olevan valeuutissivusto, ja Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola näki sivuston toiminnan osana informaatio-operaatiota ja tarkoituksena hämmentää julkista keskustelua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+Ven%C3%A4j%C3%A4n-l%C3%A4hettil%C3%A4s+ja+uutissivusto+sanasodassa+/a1396753386607 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Suomen Venäjän-lähettiläs ja uutissivusto sanasodassa | Tekijä = Halminen, Laura | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 7.4.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 7.4.2014 |Arkisto = http://archive.is/B4y9X}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkija+uutissivusto+Finnbaysta+Toiminta+voi+liitty%C3%A4+valtiolliseen+psykologiseen+sodank%C3%A4yntiin/a1396755930178 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Tutkija uutissivusto Finnbaysta: Toiminta voi liittyä valtiolliseen psykologiseen sodankäyntiin | Tekijä = Halminen, Laura | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 7.4.2014 | Julkaisija = | Viitattu = 7.4.2014 |Arkisto = http://archive.is/dtTLi}}</ref>