Ero sivun ”Arkhimedes” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 193.111.119.254 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 95.174.65.134 tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 36:
Laajalti tunnetun tarinan mukaan Syrakusan kuningas Hieron II:lle oli taottu uusi kultainen kruunu. Kuningas oli kuitenkin epäuskoinen sen suhteen oliko päähine puhdasta kultaa vai olisiko kultaseppä huijannut häntä ja lisännyt joukkoon halvempaa hopeaa. Tehtävän ratkaiseminen uskottiin Arkhimedeen kontolle. Arkhimedeellä ei ollut kuitenkaan lupaa vahingoittaa kruunua millään tavoin, joten kruunun sulattaminen säännöllisen muotoiseksi kappaleeksi oli poissuljettua.
 
Mennessään kylpyyn Arkhimedes huomasi vedenpinnan kohoavan. Hän ymmärsi ilmiön tarkoittavan sitä, että hänen kehonsa syrjäyttämän veden tilavuus oli sama kuin hänen kehonsa tilavuus. Samalla tavalla upottamalla kruunu veteen hän voisi määrittää epäsäännöllisen muotoisen päähineen tilavuuden ja mitattuaan päähineen massan hän saisi tietää lopulta tiheyden ja päähineen valmistuksessa käytetyn materiaalin. Arkhimedes oli löydöstä niin innostunut, että ryntäsi kaupungille alastomana huutaen samalla: ”[[Heureka (sana)|Heureka!]]” (Olen löytänyt sen!).<ref>[[Vitruvius]] –: ''De architectura'' 9.pr.9–12.</ref>
 
Tarina ei löydy Arkhimedeen säilyneistä teoksista, mutta ''Kelluvista kappaleista'' -teoksessa hän kuvaa nykyisin [[Arkhimedeen laki]]na tunnetun hydrostatiikan lain, jonka mukaan nesteeseen upotettuun kappaleeseen kohdistuva [[noste]] on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän nestemäärän paino. Laki ilmaistaan usein myös niin, että kappale menettää painostaan syrjäyttämänsä nesteen painon verran. Arkhimedeen laki pätee myös [[kaasu]]ihin sovellettuna, eli yleisesti fluideihin.
Rivi 48:
=== Mekaaniset tähtitieteelliset laitteet ===
 
[[Cicero]] kertoo, että roomalainen sotapäällikkö Marcellus otti Arkhimedeeltä Syrakusan valtauksen yhteydessä vuonna 212 eaa. jonkinlaisen pronssista tehdyn mekaanisen tähtitieteellisen laitteen, joka mallinsi Auringon, Kuun ja viiden planeetan liikkeet ja esitti auringon- ja kuunpimennykset.<ref>Cicero: ''[[Valtiosta]]'' (''De re publica'') I.21–22.</ref> Arkhimedeen tiedetään myös kirjoittaneen kadonneen teoksen tähtitieteellisistä koneista. Ciceron kuvaus koneesta muistuttaa suuresti [[Antikytheran kone]]tta. Arkhimedeen tekemä laite saattaa olla sen edeltäjä, mutta se ei kuitenkaan varmuudella ole sama kone, sillä Antikytheran kone hyödyntää Arkhimedeen kuoleman jälkeen tehtyjä tähtitieteen keksintöjä. Näistä merkittävin on [[Apollonios Pergalainen|Apollonioksen]] ja [[Hipparkhos|Hipparkhoksen]] kehittämä episyklimalli, joka selitti ja mallinsi Kuun kiertonopeuden näennäistä vaihtelua. On ehdotettu, että Arkhimedes olisi joka tapauksessa antanut suunnittelemansa koneen jonkun työpajan valmistettavaksi, ja tällainen työpaja on voinut jatkaa koneiden valmistamista ja jatkokehitystä myös Arkhimedeen kuoleman jälkeen.<ref name="Freeth-SciAm">{{Lehtiviite | Tekijä=Freeth, Tony | Otsikko=Decoding an Ancient Computer | Julkaisu=Scientific American | Vuosi=December 2009 | www=http://www.cs.virginia.edu/~robins/Decoding_an_Ancient_Computer.pdf}}</ref><ref name="Nature2008">{{Lehtiviite | Tekijä=Freeth, Tony | Otsikko=Calendars with Olympiad and Eclipse Prediction on the Antikythera Mechanism | Julkaisu=Nature | Vuosi=2008 | www=http://www.antikythera-mechanism.gr/system/files/Antikythera_Nature2008_submitted.pdf}}</ref><ref name="Nature2008-Supp">{{Lehtiviite | Tekijä=Freeth, Tony & Jones, Alexander & Steele, John M. & Bitsakis, Yanis | Otsikko=Calendars with Olympiad and Eclipse Prediction on the Antikythera Mechanism: Supplementary Notes | Julkaisu=Nature | Numero=454 | Sivut=614–617 | Vuosi=31 July 2008 | www=http://www.nature.com/nature/journal/v454/n7204/extref/nature07130-s1.pdf}}</ref>
 
== Matematiikka ==