Ero sivun ”Litteraturblad” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎top: kh, replaced: kantaaott → kantaa ott using AWB
 
Rivi 6:
''Litteraturbladin'' ensimmäinen numero ilmestyi Kuopiossa toukokuussa 1847. Lehti sai reilut 400 tilaajaa, joista liki puolet asui Helsingissä. Lönnrot laati ensimmäiseen vuosikertaan useita suomen kieltä käsitteleviä artikkeleita, joista osa julkaistiin suomeksi. Suurin osa kirjoituksista oli kuitenkin Snellmanin käsialaa. ''Litteraturbladissa'' arvosteltiin ja selostettiin koti- ja ulkomaisia tieteellisiä, yhteiskunnallisia ja kaunokirjallisia julkaisuja sekä käsiteltiin kauppaan, teollisuuteen ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Kenraalikuvernööri [[Aleksandr Sergejevitš Menšikov|Menšikov]] piti lehteä vallankumoushengen lietsojana ja vaati [[Kuopion lääni]]n kuvernööriä [[Gustaf Adolf Ramsay]]ta valvomaan sitä ankarammin. [[Sensuuri Suomessa|Sensuurin]] vainoama Snellman siirsi vuonna 1849 lehden painatuksen Helsinkiin Waseniuksen kirjapainoon ja luopui saman vuoden kesällä sen toimittamisesta.<ref>Suomen lehdistön historia 8, s. 368–373.</ref>
 
Snellmanin jälkeen lehden toimittajaksi tuli kirjastoamanuenssi [[Sven Gabriel Elmgren]], joka oli aikaisemmin toiminut ''[[Helsingfors Morgonblad]]in'' toimittajana ja ''Litteraturbladin'' avustajana. Elmgrenin aikana ''Litteraturblad'' muuttui puhtaasti kirjallis-tieteelliseksi julkaisuksi, jossa yhteiskunnallisesti kantaaottavakantaa ottava aines oli vähäistä. Avustajakuntaan kuuluivat muun muassa [[Herman Kellgren]], [[A. W. Liljenstrand]] ja [[G. I. Liljeström]]. Lehden levikki laski ja sen ilmestyminen muuttui epäsäännölliseksi.<ref>Suomen lehdistön historia 8, s. 373–375.</ref>
 
Snellman palasi ''Litteraturbladin'' toimittajaksi vuonna 1855. Lehden sisältö palasi entisiin uomiinsa ja sen levikki nousi yli 600 tilaajaan. Jo ensimmäisessä Snellmanin toimittamassa numerossa ''Litteraturblad'' hyökkäsi voimakkaasti [[Suomen Talousseura]]n toimintaa vastaan aiheuttaen sanasodan talouspoliitikko [[Lars Gabriel von Haartman]]in kanssa. Kirjallisuuskritiikin ja yhteiskunnallisen aineksen lisäksi Snellman julkaisi lehden kevennyksenä kaunokirjallisuutta, varsinkin [[Charles Dickens]]in kertomuksia. Avustajina toimivat muun muassa [[Fredrika Runeberg]] ja [[Agathon Meurman]].<ref>Suomen lehdistön historia 8, s. 375–377.</ref>