Wikipedia

Ero sivun ”Maankäytön suunnittelu Suomessa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Täydennyksiä kansalaisten mahdollisuuksista osallistua kaavoitukseen sen eri vaiheissa.
Täydentäviä tietoja, muokkauksia ja korjauksia kaavoituksen osallistumisesta eri kaavatasoilla.
Rivi 41:
*'''[[Rakennusjärjestys]]''' ohjaa rakentamista pääasiassa silloin, kun alueelle ei ole laadittu asemakaavaa.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 14§</ref>
 
==Kaavaan vaikuttaminen ja kaavan julkaiseminen ==
==Kaavan julkaiseminen ja vaikuttaminen==
 
LainsäädäntöKuntalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa oma-aloitteisesti kunnan kaavoitukseen<ref>Kuntalaki (410/2015): 5. luku, 22 §</ref>. Lisäksi lainsäädäntö edellyttää, että kaikentasoisia kaavoja laadittaessa niillä henkilöillä, joita kaavaratkaisu koskee, on mahdollisuus vaikuttaa kaavaan.siihen<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 6§</ref>. KuntalaisetKaavoituksen voivatkäynnistymisestä vaikuttaa kaavoitukseentulee muuntiedottaa muassa tekemällä aloitteitaetukäteen, osallistumalla keskusteluun, kertomalla mielipiteensä tai jättämällä muistutuksen kaavan ollessa nähtävillä. Kaavanja siiskaava täytyy ollaasettaa ihmisten nähtävissä ennen hyväksymistänähtäväksi ja kaavahankkeistakommentoitavaksi ilmoitetaan usein esimerkiksiennen paikallisessasen lehdessä.hyväksymistä<ref name=":3">Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku, 65§</ref>.
 
Kansalaiset voivat vaikuttaa maankäytön suunnittelussa tehtäviin ratkaisuihin muun muassa:
 
* tekemällä aloitteen kaavoitukseen liittyen,<ref>Kuntalaki (410/2015): 5. luku, 22 §</ref>
*osallistumalla viranomaisten järjestämiin kaavoitusta ja sen mahdollista ympäristövaikutusten arviointia koskeviin tilaisuuksiin, <ref name=":1">Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku,  62 § sekä Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895): 6.luku, 30 §, 30 a § ja 30 b §</ref>
* antamalla palautetta kaavoituksen eri vaiheissa tilaisuuksissa, kirjallisesti tai sähköisten kyselyiden ja palveluiden välityksellä, <ref name=":1" />
* jättämällä lausunnon, mielipiteen tai muistutuksen kaavan osallisuus- ja arviointisuunnitelmaan, kaavaluonnokseen tai -ehdotukseen,<ref name=":1" />
Rivi 55 ⟶ 56:
 
=== Osallistuminen kaavaprosessin eri vaiheissa ===
Kansalaisten osallistumisesta maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen on säädetty [[Maankäyttö- ja rakennuslaki|maankäyttöMaankäyttö- ja rakennuslaissa]] ja -asetuksessa <ref>Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895)</ref>. Laissa ja asetuksessa on esitetty yleisiä vaatimuksia vuorovaikutteiselle suunnittelulle sekä osallistumisen toteuttamiselle ja siitä tiedottamiselle. Kansalaisten osallistumisen tarkka vaihe, menettelyt ja aikataulut suunnitellaan kaavakohtaisesti. Suunnitelma esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jonka kaavoittava viranomainen laatii kaavan valmistelun aloitusvaiheessa<ref name=":2">Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku,  63§</ref>. Kirjallisen kaavalausunnon, -mielipiteen ja -muistutuksen laatiminen on muodoltaan vapaa, mutta se tulee tehdä viranomaisen asettamassa määräajassa.
 
Kaavoituksen osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa merkittävästi. Lisäksi kaavoitukseen voivat osallistua ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan kaavoitus koskee.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku, 62 §.</ref>
 
==== Kaavoituksen vireilletulo ====
 
* Ennen kaavoituksen käynnistymistä kaavoittavan viranomaisen tulee tiedottaa kaavan osallisille suunnittelun käynnistymisestä, lähtökohdista, aikataulusta ja osallistumiskäytännöistä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kaavoituskatsauksessa <ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku, 63 §.</ref>.
 
==== Kaavan valmistelun aloitusvaihe ====
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan ja määritellään kaavoitettava kohde, kaavan tavoitteet, kaavoitusta varten tehtävät tai siinä hyödynnettävät selvitykset, vaikutusten arvioinnin toteuttaminen, kaavan keskeiset osalliset ja osallistamisen menettelyt sekä kaavan laatimisen aikataulu. Siinä määritellään myös kunkin kaavoitusprosessin kannalta ne tahot, joilta kaavoittava viranomainen pyytää erikseen lausunnot osallisuus- ja arviointisuunnitelman luonnokseen, kaavaluonnokseen ja-kaavaehdotukseen<ref name=":2" />.▼
 
▲Osallistumis* Kaavan valmistelun aloitusvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassaarviointisuunnitelma, jossa kuvataan ja määritellään kaavoitettava kohde, kaavan tavoitteet, kaavoitusta varten tehtävät tai siinä hyödynnettävät selvitykset, vaikutusten arvioinnin toteuttaminen, kaavan keskeiset osalliset ja osallistamisen menettelyt sekä kaavan laatimisen aikataulu. SiinäLisäksi määritelläänsiinä myösmääritellään kunkin kaavoitusprosessin kannalta ne tahot, joilta kaavoittava viranomainen pyytää erikseen lausunnot osallisuus- ja arviointisuunnitelman luonnokseen, kaavaluonnokseen ja-kaavaehdotukseen<ref name=":2" />.
Kansalaisten* jaKaavoitusprosessin kansalaisjärjestöjenalkuvaiheessa osallistuminenkansalaiset onja vaikuttavintakansalaisjärjestöt silloin,voivat kunvaikuttaa sekaavan tapahtuutavoitteisiin kaavoitusprosessinja alkuvaiheissa. Kansalaisten on alkuvaiheissa mahdollistalähtökohtiin antaaantamalla kirjallista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavan valmisteluaineistoon, sekäja osallistuaosallistumalla kaavaluonnosta koskeviin erilaisiin keskustelu- ja työpajatilaisuuksiin<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tulkki, Katri; Vehmas, Anne|Nimeke=Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa|Vuosi=2007|Sivu=|Julkaisija=Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2007}}</ref>. Kaikissa vaiheissa kansalaisten näkemysten huomioon ottamista helpottaa, jos näkemykset on perusteltu hyvin ja kohdistettu selkeästi niihin kysymyksiin, joihin kaavalla on pyritään vastaamaan.
 
==== Kaavan valmisteluvaihe ====
Kaavan valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, jossa määritellään alustavasti eri alueiden käyttötarkoitukset. Kaavoittava viranomainen ilmoittaa kuulutuksella kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville sekä oikeudesta mielipiteen jättämiseen. Kuulutus on pantava julkisesti nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja vähintään yhteen paikkakunnan sanomalehteen. Maakuntakaavan osalta vastaava ilmoitusvelvollisuus on kaikissa kaava-alueen kunnissa. Kuulutuksessa viranomainen ilmoittaa tahon, jolle mielipide osoitetaan. Mielipiteen tekemiseen varataan aikaa vähintään 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.▼
 
* Kaavan valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, jossa määritellään alustavasti eri alueiden käyttötarkoitukset.
Lausuntopyyntö, johon on kirjattu lausunnon jättämisen määräaika sekä muut lausunnon jättämisen yksityiskohdat, toimitetaan osalliselle suoraan. ▼
▲Kaavan valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, jossa määritellään alustavasti eri alueiden käyttötarkoitukset.* Kaavoittava viranomainen ilmoittaa kuulutuksella kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville sekä oikeudesta mielipiteen jättämiseen. Kuulutus on pantava julkisesti nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja vähintään yhteen paikkakunnan sanomalehteen. Maakuntakaavan osalta vastaava ilmoitusvelvollisuus on kaikissa kaava-alueen kunnissa. Kuulutuksessa viranomainen ilmoittaa tahon, jolle mielipide osoitetaan. Mielipiteen<ref>Maankäyttö- tekemiseen varataanja aikaarakennusasetus vähintään(10.9.1999)/895: 306. päivääluku, vaikutukseltaan30 vähäisen§. asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.</ref>
* Mielipiteen tekemiseen varataan aikaa vähintään 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.<ref name=":3" /><ref name=":4">Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895): 2. luku, 12 §, 3. luku, 19 §, 5. luku, 27 §.</ref>
▲* Lausuntopyyntö, johon on kirjattu lausunnon jättämisen määräaika sekä muut lausunnon jättämisen yksityiskohdat, toimitetaan osalliselle suoraan.
 
==== Kaavaehdotusvaihe ====
 
Kaavaehdotus on kaavoittajien huolella valmistelema suunnitelma, jossa on pyritty ottamaan huomioon jätetyt lausunnot ja mielipiteet sekä kaavaa varten tehdyt taustaselvitykset ja vaikutusten arviointi. Ennen päätöksentekoa kaavaehdotus asetetaan kuitenkin julkisesti nähtäville, siitä pyydetään lausunnot ja muille tahoille annetaan mahdollisuus jättää muistutus. Muistutuksen tekemiseen varataan aikaa vähintään 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.
* Kaavaehdotus on kaavoittajien huolella valmistelema suunnitelma, jossa on pyritty ottamaan huomioon jätetyt lausunnot ja mielipiteet sekä kaavaa varten tehdyt taustaselvitykset ja vaikutusten arviointi.
* Ennen päätöksentekoa kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville, siitä pyydetään lausunnot sekä annetaan mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta muistutus.<ref name=":3" /><ref name=":4" />
* Muistutuksen tekemiseen varataan aikaa vähintään 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.<ref name=":3" /><ref name=":4" />
* Jos kaavaehdotusta tämän jälkeen muutetaan merkittävästi, se asetetaan uudelleen nähtäville. <ref>Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895): 6. luku, 32 §.</ref>
* Kaavaehdotusvaihe päättyy kunnan- tai maakuntavaltuuston päätökseen kaavan hyväksymisestä. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat kirjallisesti pyytäneet ilmoitusta <ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku, 67 §</ref>
 
==== Muutoksenhaku ja valittaminen ====
 
* Maakunta- ja [[Kunnanvaltuusto Suomessa|kunnanvaltuuston]] kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä on oikeus valittaa [[Hallintotuomioistuin|hallinto-oikeuteen]], mikäli tehty kaavapäätös on jollain tapaa lainvastainen. Alueellisia hallinto-oikeuksia ovat Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Vaasan, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudet. Valitusaika on 30 päivää alkaen hyväksymispäätöksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Hallinto<ref name=":5">Maankäyttö-oikeuden päätöksestäja voirakennuslaki edelleen(19.2.2017/976): valittaa25. korkeimpaan hallinto-oikeuteenluku, jos188 korkein§ hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.</ref>
* Hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa [[Korkein hallinto-oikeus|korkeimpaan hallinto-oikeuteen]], jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.<ref name=":5" />
 
==== Kaavan voimaantulo ====
Kaavan voimaantulosta kuulutetaan alueen kunnissa mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä ja kaavan hyväksymispäätöksen näin tultua lainvoimaiseksi.▼
 
▲* Kaavan voimaantulosta kuulutetaan alueen kunnissa mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä ja kaavan hyväksymispäätöksen näin tultua lainvoimaiseksi.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999): 26. luku, 200 §.</ref>
=== Osallisten näkemysten huomioon ottaminen kaavaprosessissa ===▼
Vastaanottavan viranomaisen tulee lukea kaikki saadut muistutukset ja lausunnot sekä vastata mielipiteen esittäjille, miten tämän mielipide on otettu huomioon. Jätetyistä muistutuksista ja lausunnoista suositellaan laadittavaksi myös koosteet, joissa viranomaiset esittelevät, miten mielipiteet on otettu valmistelussa huomioon. Mikäli mielipiteiden johdosta kaavaan tehdään merkittäviä muutoksia, mielipiteestä, jossa muutosta on esitetty, voidaan keskustella kunta- tai maakuntahallituksessa. Maakuntakaava hyväksytään maakuntavaltuustossa ja yleis- ja asemakaava kunnan valtuustossa.▼
 
▲=== Osallisten näkemystenmielipiteiden huomioon ottaminen kaavaprosessissa ===
▲Vastaanottavan viranomaisen tulee lukea kaikki saadut muistutukset ja lausunnot. sekäViranomaisen tulee myös vastata mielipiteen esittäjille, miten tämän mielipide on otettu huomioon. Jätetyistä muistutuksista ja lausunnoista suositellaanlaaditaan laadittavaksiusein myös koosteet, joissa viranomaiset esittelevät, miten mielipiteet on otettu valmistelussa huomioon. Mikäli mielipiteiden johdosta kaavaan tehdään merkittäviä muutoksia, mielipiteestä, jossa muutosta on esitetty, voidaan keskustella kunta- tai maakuntahallituksessa. Maakuntakaava hyväksytään maakuntavaltuustossa ja yleis- ja asemakaava kunnan valtuustossa.
 
Näkemykset osallistumisen vaikuttavuudesta kaavoitusprosessin eri vaiheissa vaihtelevat <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Faehnle, Maija|Nimeke=Collaborative planning of urban green infrastructure - need, quality, evaluation and design.|Vuosi=2014|Sivu=32-33|Julkaisija=Helsingin yliopisto, Department of Geosciences and Geography|www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9464-4}}</ref>. Kaavoitusprosessin alkuvaiheessa kansalaiset voivat vaikuttaa tehokkaimmin kaavassa tutkittaviin vaihtoehtoihin <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Faehnle, Maija; Bäcklund, Pia; Tyrväinen, Liisa; Niemelä, Jari; Yli-Pelkonen, Vesa|Otsikko=How can residents’ experiences inform planning of urban green infrastructure? Case Finland|Julkaisu=Landscape and Urban Planning, Volume 130, 2014|Ajankohta=2014|Julkaisija=|Doi=https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2014.07.012}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Eeva Lehtomäki|Otsikko=Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kehitys Helsingin rantojen suunnittelussa|Julkaisu=Pro gradu-tutkielma, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto|Ajankohta=2015|Julkaisija=|www=http://tampub.uta.fi/handle/10024/97058|Kieli=fi}}</ref>. Kaikissa vaiheissa kansalaisten näkemysten huomioon ottamista helpottaa, jos näkemykset on perusteltu hyvin ja kohdistettu selkeästi niihin kysymyksiin, joihin kaavalla on pyritään vastaamaan <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Lehtomäki, Eeva; Paloniemi, Riikka|Otsikko=Kansalaisten osallistuminen ja kestävä hyvinvointi – kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittyminen Helsingin rantojen suunnittelussa 1980-luvulta alkaen|Julkaisu=Janus Vol 24, Nro 4 (2016)|Ajankohta=2016|Julkaisija=|www=https://journal.fi/janus/article/view/60252}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Puustinen, Sari|Nimeke=Suomalainen kaavoittajaprofessio ja suunnittelun kommunikatiivinen käänne: vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet suurten kaupunkien kaavoittajien näkökulmasta|Vuosi=2006|Sivu=246|Julkaisija=Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 34, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK|www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-3662-5}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Staffans, Aija|Nimeke=Vaikuttavat asukkaat -
Vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haasteina|Vuosi=2004|Sivu=245|Julkaisija=Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 29, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK|www=http://urn.fi/urn:nbn:fi:tkk-003362}}</ref>.
== Katso myös ==
* [[Kaupunkirakenteen hajoaminen]]
Rivi 86 ⟶ 105:
== Lähteet ==
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 Finlex: Maankäyttö- ja rakennuslaki]
*Finlex: Maankäyttö- ja rakennusasetus
*[http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-505-4 Haliseva-Soila, Merja (toim.) Osallistun kaavoitukseen - Kuntalaisen opas. Varsinais-Suomen ELY-keskus 12 / 2016, 2016.]
 
===Viitteet===
Rivi 91 ⟶ 112:
 
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=230&lan=fi Kattavasti tietoa eri kaavoitustyypeistä]
 
* [http://www.hel.fi/kaavoitus Helsingin kaupungin kaavoitussivu]
* [http://www.ymparistohel.fi/default.asp?contentid=42928&lan=fikaavoitus Helsingin kaupungin Kaavamerkinnätkaavoitussivu]
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=42928&lan=fi Kaavamerkinnät]
*[http://www.tampere.fi/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/kaavoitustietoa/kaavatasot.html Tampereen kaupungin tietopaketti kaavatasoista]
* [http://www.rakennusperinto.fi/Sailyttaminen/fi_FI/kaavoitusjasuojelu/ Rakennusperinto.fi - Kaavoitus ja suojelu]
* [http://www.sipoo.fi/fi/palvelut/asuminen_ja_rakentaminen/kaavoitus/kaavoitussanastoa Sipoon kunnan kokoama kaavoitussanasto]
*[https://www.suomenlatu.fi/vaikuta/sina-voit-vaikuttaa/osallistu-kaavoitukseen.html Suomen Latu - Osallistu kaavoitukseen]
 
[[Luokka:Kaavoitus]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Maankäytön_suunnittelu_Suomessa”