Ero sivun ”Valitsijamies” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
yksinkertaisemmin
syy toiseen kierrokseen 1988
Rivi 3:
Esimerkiksi [[Yhdysvaltain presidentinvaali]]a edeltää valitsijamiesvaalit, joissa valittu [[Yhdysvaltain valitsijamieskokous]] suorittaa varsinaisen vaalin. Yhdysvalloissa epäsuora vaalitapa otettiin käyttöön, jotta suuret osavaltiot eivät dominoisi koko vaalia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/270-valitsijamiesta-tarvitaan-valintaan/404562/ | Nimeke = 270 valitsijamiestä tarvitaan valintaan | Tekijä = Ylönen, Seppo| Ajankohta =2.11.2004 | Julkaisija =Kaleva | Viitattu =14.7.2014 }}</ref> Eri osavaltioilla on eri määrä valitsijamiehiä. Joissakin osavaltioissa valitsijamiesten on sitouduttava äänestämään edustamansa puolueen ehdokasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.archives.gov/federal-register/electoral-college/laws.html | Nimeke =What is the Electoral College? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =US electoral College | Viitattu =14.7.2014 }}</ref>
 
[[Suomen presidentinvaali|Suomen tasavallan presidentti valittiin]] valitsijamiesten [[äänestys|äänestyksellä]] viimeisen kerran [[Suomen presidentinvaali 1988|presidentinvaalissa 1988]]. Silloisen hallitusmuodon mukaan presidentinvaalien ensimmäinen kierros käytiin suorana henkilövaalina, ja toinen kierros valitsijamiesten kesken, koska kukaan ei saanut ensimmäisellä kierroksella yli viittäkymmentä prosenttia kansan äänistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870573 | Nimeke =Laki Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24§:n muuttamisesta | Tekijä = | Ajankohta = 1987| Julkaisija = Finlex | Viitattu =14.7.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074084940/Halonen+yhta+suosittu+nyt+kuin+Koivisto+vuonna+1988 | Nimeke =Halonen yhtä suosittu nyt kuin Koivisto vuonna 1988 | Tekijä = | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu =14.7.2014 }}</ref>
 
== Lähteet ==