Ero sivun ”Maankäytön suunnittelu Suomessa” versioiden välillä

Täydennyksiä kansalaisten mahdollisuuksista osallistua kaavoitukseen sen eri vaiheissa.
(Täydennyksiä kansalaisten mahdollisuuksista osallistua kaavoitukseen sen eri vaiheissa.)
*'''[[Rakennusjärjestys]]''' ohjaa rakentamista pääasiassa silloin, kun alueelle ei ole laadittu asemakaavaa.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 14§</ref>
 
===Kaavan julkaiseminen ja vaikuttaminen===
 
Lainsäädäntö edellyttää, että kaavoja laadittaessa niillä henkilöillä, joita kaavaratkaisu koskee, on mahdollisuus vaikuttaa kaavaan.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 6§</ref> Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen muun muassa tekemällä aloitteita, osallistumalla keskusteluun, kertomalla mielipiteensä tai jättämällä muistutuksen kaavan ollessa nähtävillä. Kaavan siis täytyy olla ihmisten nähtävissä ennen hyväksymistä ja kaavahankkeista ilmoitetaan usein esimerkiksi paikallisessa lehdessä.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku, 65§</ref>
 
Kansalaiset voivat vaikuttaa maankäytön suunnittelussa tehtäviin ratkaisuihin muun muassa:
 
* osallistumalla viranomaisten järjestämiin kaavoitusta ja sen mahdollista ympäristövaikutusten arviointia koskeviin tilaisuuksiin, <ref name=":1">Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku,  62 § sekä Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895): 6.luku, 30 §, 30 a § ja 30 b §</ref>
* antamalla palautetta kaavoituksen eri vaiheissa tilaisuuksissa, kirjallisesti tai sähköisten kyselyiden ja palveluiden välityksellä, <ref name=":1" />
* jättämällä lausunnon, mielipiteen tai muistutuksen kaavan osallisuus- ja arviointisuunnitelmaan, kaavaluonnokseen tai -ehdotukseen,<ref name=":1" />
* olemalla yhteydessä päättäjiin tai viranomaisiin,
* tekemällä lain vastaisesta kaavapäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen <ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (19.12.2017/976) : 25. luku, 188 §</ref> tai
* osallistumalla yhteiskunnalliseen toimintaan erilaisten yhteisöjen kautta tai oma-aloitteisesti.
 
=== Osallistuminen kaavaprosessin eri vaiheissa ===
Kansalaisten osallistumisesta maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen on säädetty [[Maankäyttö- ja rakennuslaki|maankäyttö- ja rakennuslaissa]] ja -asetuksessa<ref>Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895)</ref>. Laissa ja asetuksessa on esitetty yleisiä vaatimuksia vuorovaikutteiselle suunnittelulle sekä osallistumisen toteuttamiselle ja siitä tiedottamiselle. Kansalaisten osallistumisen tarkka vaihe, menettelyt ja aikataulut suunnitellaan kaavakohtaisesti. Suunnitelma esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jonka kaavoittava viranomainen laatii kaavan valmistelun aloitusvaiheessa<ref name=":2">Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku,  63§</ref>. Kirjallisen kaavalausunnon, -mielipiteen ja -muistutuksen laatiminen on muodoltaan vapaa, mutta se tulee tehdä viranomaisen asettamassa määräajassa.
 
==== Kaavan valmistelun aloitusvaihe ====
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan ja määritellään kaavoitettava kohde, kaavan tavoitteet, kaavoitusta varten tehtävät tai siinä hyödynnettävät selvitykset, vaikutusten arvioinnin toteuttaminen, kaavan keskeiset osalliset ja osallistamisen menettelyt sekä kaavan laatimisen aikataulu. Siinä määritellään myös kunkin kaavoitusprosessin kannalta ne tahot, joilta kaavoittava viranomainen pyytää erikseen lausunnot osallisuus- ja arviointisuunnitelman luonnokseen, kaavaluonnokseen ja-kaavaehdotukseen<ref name=":2" />.
 
Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen on vaikuttavinta silloin, kun se tapahtuu kaavoitusprosessin alkuvaiheissa. Kansalaisten on alkuvaiheissa mahdollista antaa kirjallista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavan valmisteluaineistoon, sekä osallistua kaavaluonnosta koskeviin erilaisiin keskustelu- ja työpajatilaisuuksiin<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tulkki, Katri; Vehmas, Anne|Nimeke=Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa|Vuosi=2007|Sivu=|Julkaisija=Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2007}}</ref>. Kaikissa vaiheissa kansalaisten näkemysten huomioon ottamista helpottaa, jos näkemykset on perusteltu hyvin ja kohdistettu selkeästi niihin kysymyksiin, joihin kaavalla on pyritään vastaamaan.
 
==== Kaavan valmisteluvaihe ====
Kaavan valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, jossa määritellään alustavasti eri alueiden käyttötarkoitukset. Kaavoittava viranomainen ilmoittaa kuulutuksella kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville sekä oikeudesta mielipiteen jättämiseen. Kuulutus on pantava julkisesti nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja vähintään yhteen paikkakunnan sanomalehteen. Maakuntakaavan osalta vastaava ilmoitusvelvollisuus on kaikissa kaava-alueen kunnissa. Kuulutuksessa viranomainen ilmoittaa tahon, jolle mielipide osoitetaan. Mielipiteen tekemiseen varataan aikaa vähintään 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.
 
Lausuntopyyntö, johon on kirjattu lausunnon jättämisen määräaika sekä muut lausunnon jättämisen yksityiskohdat, toimitetaan osalliselle suoraan.
 
==== Kaavaehdotusvaihe ====
Kaavaehdotus on kaavoittajien huolella valmistelema suunnitelma, jossa on pyritty ottamaan huomioon jätetyt lausunnot ja mielipiteet sekä kaavaa varten tehdyt taustaselvitykset ja vaikutusten arviointi. Ennen päätöksentekoa kaavaehdotus asetetaan kuitenkin julkisesti nähtäville, siitä pyydetään lausunnot ja muille tahoille annetaan mahdollisuus jättää muistutus. Muistutuksen tekemiseen varataan aikaa vähintään 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.
 
==== Muutoksenhaku ja valittaminen ====
Maakunta- ja kunnanvaltuuston kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen, mikäli tehty kaavapäätös on jollain tapaa lainvastainen. Alueellisia hallinto-oikeuksia ovat Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Vaasan, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudet. Valitusaika on 30 päivää alkaen hyväksymispäätöksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
 
==== Kaavan voimaantulo ====
Kaavan voimaantulosta kuulutetaan alueen kunnissa mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä ja kaavan hyväksymispäätöksen näin tultua lainvoimaiseksi.
 
=== Osallisten näkemysten huomioon ottaminen kaavaprosessissa ===
Vastaanottavan viranomaisen tulee lukea kaikki saadut muistutukset ja lausunnot sekä vastata mielipiteen esittäjille, miten tämän mielipide on otettu huomioon. Jätetyistä muistutuksista ja lausunnoista suositellaan laadittavaksi myös koosteet, joissa viranomaiset esittelevät, miten mielipiteet on otettu valmistelussa huomioon. Mikäli mielipiteiden johdosta kaavaan tehdään merkittäviä muutoksia, mielipiteestä, jossa muutosta on esitetty, voidaan keskustella kunta- tai maakuntahallituksessa. Maakuntakaava hyväksytään maakuntavaltuustossa ja yleis- ja asemakaava kunnan valtuustossa.
 
== Katso myös ==
16

muokkausta