Wikipedia

Ero sivun ”S/S Savonmaa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh
Rivi 23:
| neitsytmatka =
| luovutus =
| kohtalo =haaksirikkoupposi [[20. tammikuuta]] [[1937]]
| pituus =95,5
| leveys =13,8
Rivi 44:
| lähteet =<ref name=Skauge>{{Lehtiviite | Tekijä = Christian Skauge| Otsikko = D/S Savonmaa| Julkaisu = Dykking| Ajankohta = 2012| Vuosikerta = | Numero = 4| Sivut = 74–75| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://www.scubapixel.com/images/igallery/resized/1001-1100/dykking_4_2012_savonmaa_1-1005-890-590-100-c.jpg| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.4.2016 | Kieli = {{no}}| Lopetusmerkki = }}</ref><ref name="ShList">{{Verkkoviite | Tekijä=Swiggum, S. & Kohli, M. | Nimeke=Finland Steamship Company Ltd. / Finska Ångfartygs Aktiebolaget (FÅA) | Osoite= http://www.theshipslist.com/ships/lines/finland.shtml | Ajankohta=5.2.2005| Julkaisu=TheShipsList®™ | Viitattu =6.4.2016}} {{en}}</ref><ref name=svenskaorient>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.theshipslist.com/ships/lines/svenskaorient.shtml| Nimeke = Svenska Levantlinjen Dan Brostrom / Rederi AB Sverige-Levanten 1911-1927/ Svenska Orient Linien 1927-1984| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = TheShipsList| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = TheShipsList®™| Viitattu = 6.4.2016| Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="merkirkkol">{{Lehtiviite | Tekijä = Bäckman, Jorma | Otsikko = Savonmaan haaksirikosta 70 vuotta. Mandalin kaupungin asukkaat vaalivat suomalaisten muistoa Norjassa| Julkaisu = Merimieskirkko – Sjömanskyrkan | Ajankohta = 2007 | Vuosikerta = 125 | Numero = 2 | Sivut = 12 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Merimieskirkko ry | Selite= | Tunniste= ISSN 1457-5167 | www = http://www.merimieskirkko.fi/lehdet/mmk02_07.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.5.2007 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref name=NRC>{{Lehtiviite | Tekijä = Nils Reidar Christensen| Otsikko = Historien om Savonmaa| Julkaisu = Slekters gang| Ajankohta = 2007| Vuosikerta = 16| Numero = 1| Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Mandal Kystlag, Søgne Kystlag, Mandal Historielag, Mandals Sjømannsforening| Selite= Esitelmän käsikirjoitus. 70 års markering for ”Savonmaa”s forlis i ”Venterommet” lørdag 20. januar 2007| Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 10.5.2010 | Kieli = {{no}}| Lopetusmerkki = }}</ref>
}}
'''S/S Savonmaa''' oli suomalainen rahtihöyrylaiva, joka [[haaksirikko]]utuiupposi [[Norja]]n etelärannikolla [[Mandal]]in edustalla, [[Skagerrak]]issa [[20. tammikuuta]] [[1937]]. Laivan haaksirikkoOnnettomuus, jossa koko sen 26 hengen miehistö sai surmansa, teki suuren vaikutuksen paikallisiin norjalaisiin asukkaisiin.<ref name="TKH">Tieteen kuvalehti Historia 2/2014, s.74</ref> Sekä valtakunnallisesti radioituun miehistön siunaustilaisuuteen helmikuussa 1937 että laivan haaksirikkopaikalleonnettomuuspaikalle pystytetyn muistomerkin paljastustilaisuuteen elokuussa [[1938]] osallistui tuhansia ihmisiä. Nykyisin laivan hylky on harrastajasukeltajien keskuudessa tunnettu kohde.
 
== Omistajat ==
Rivi 80:
Pari tuntia myöhemmin kalastusalus ''Rapp'' miehistönään Oskar Salthaug, tämän poika Sigurd sekä Oskarin veli Sverre Kåløy saapui paikalle. ''Løvspring'' lähti kohti rantaa raportoidakseen ''Savonmaan'' löytymisestä. Tällä välin Sigurd Salthaug ja Sverre Kåløy onnistuivat pääsemään luodolle pienellä soutuveneellään. Myös he etsivät eloonjääneitä kallionkoloista lähellä rantaa ilman tuloksia.<ref name=NRC/> Rannalle oli ajautunut suuria määriä hylkytavaraa. Sen joukossa oli pelastusveneen sirpaleita, radioaseman katto sekä tuhansittain puisia [[hyrrä|hyrriä]], jotka olivat uusia vientiartikkeleita Englannin markkinoille. Lastiruumista purkautui yhä selluloosaa, paperipaaleja ja muuta lastia merenkäynnin jatkuessa. Toisen lähisaaren rannassa nähtiin pelastusveneen puisia ilmasäiliöitä.<ref name=NRC/><ref name=Lammi/> Toiveet eloonjääneiden löytämisestä ankarassa pakkassäässä olivat olemattomat.<ref name=Lammi/>
 
Vasta seuraavana päivänä [[21. tammikuuta]] sää oli rauhoittunut siinä määrin, että nimismies Arne Askildsen saattoi järjestää isomman etsintäpartion Kneblingenin luodolle. Merenkäynti oli edelleen äärimmäisen kovaa, sää oli kylmä ja lumituiskuinen. Noin 20 miestä pääsi luodolle jatkamaan etsintöjä. Etsintäpartio löysi lumesta verijälkiä, joita he seurasivat luodon keskustassa sijaitsevalle kalliohuipulle. Partio löysi kallion pohjoispuolelta 23-vuotiaan lämmittäjä Tor Bertil Nymanin ruumiin, joka makasi selällään, pelastusliivit yhä päällään. Hänen poskensa olivat yhä punaiset. Nymanin arvioidaan luopuneen toivosta havaittuaan olevansa luodolla, asettuneen nukkumaan ja paleltuneen kuoliaaksi. Samana päivänä Skogsøy/Buøyltä löytyi 29-vuotiaan lämmittäjä Arvo Vikströmin ruumis. Kneblingenin lahdelta etsijät löysivät hylkytavaran seasta kolmannen konemestarin Olof E. Henrikssonin ruumiin. Seuraavana päivänä löytyi vielä 29-vuotiaan [[donkey-mies]] Karl Holmströmin ruumis Landøyn saaren itäpuolelta ja [[23. tammikuuta]] löytyi 18-vuotiaan lämmittäjä Alfons Grönroosin ruumis Langøyn saaren viereltä. Myöhemmin keväällä löytyi vielä kolme ruumista lisää, joista kaksi öysi sukeltaja M. Sørstad hylyn ja rannikon välistä ja yksi löydettiin onnettomuuspaikalta.<ref name=NRC/> HaaksirikossaOnnettmuudessa sai surmansakuoli koko aluksen 26-henkinen suomalainen miehistö<ref name="merkirkkol"/> (eräissä lähteissä miehistön lukumääräksi ilmoitetaan virheellisesti 36), joista siis löydettiin yhteensä kahdeksan<ref name=NRC/>.
 
Läheisen Landøyn saaren asukas, Otto Udø, oli mukana etsintäpartiossa, joka löysi Nymanin ruumiin. Udø kertoi olleensa jo onnettomuusyönä kello neljä aamuyöstä isänsä Ovin Udøn ja kolmen muun miehen kanssa merellä. Miehet olivat havainneet aikaisemmin edellispäivänä puutavaraa meressä ja lähteneet keräämään sitä tuulen yöllä hetkeksi hieman laannuttua. Heidän 20-jalkainen moottorialuksensa oli käynyt vain puolen merimailin päästä onnettomuuspaikasta. He havaitsivat lisää puutavaraa ja paperipaalin Sæsøyn saaren lähistöllä, ja ne osoittautuvat myöhemmin olevan peräisin ''Savonmaasta''. Miehet olivat kuitenkin olettaneet tavaran olevan peräisin mereltä mahdollisesti yli laidan huuhtoutuneesta lastista, eivätkä he osanneet etsiä vedessä olevia ihmisiä. Udø kertoo olleensa katkera Kristiansandin viranomaisille, koska he eivät olleet tiedottaneet onnettomuudesta aiemmin sinä yönä Mandaliin. Hänen arvionsa mukaan ainakin Nyman olisi saattanut pelastua, mikäli myös ihmisiä olisi osattu etsiä kyseisenä aikana. Vene oli kääntynyt kuitenkin pian takaisin tuulen jälleen yltyessä havaitsematta onnettomuutta.<ref name=Dannevig>{{Kirjaviite | Tekijä = Hartvig W. Dannevig | Nimeke = Siste havn : Skipsforlis langs Sørlandskysten| Vuosi = 1983 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Spangereid| Julkaisija =Sampress | Tunniste = ISBN 82-90210-15-9| www = http://baatplassen.no/i/topic/72603-savonmaas-forlis-utenfor-mandal-i-1937/| www-teksti = Katkelma kirjasta| Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.2.2011 | Kieli = {{no}}}}</ref>
Rivi 87:
{{Sitaatti|''Suomalainen höyrylaiva Savonmaa tuhoutui hirmumyrskyn ja sakean lumisateen vallitessa Mandalin läheisyydessä olevan Landsön itäpuolella. Aluksen tuhoutuminen on vakavimpia merionnettomuuksia, mitä Norjan rannikolla on tapahtunut tällä vuosisadalla. Aluksen koko miehistö - kaikkiaan 26 miestä - on saanut surmansa. Otaksutaan, että joidenkin on onnistunut päästä uppoavasta aluksesta ja että nämä ovat koettaneet päästä maihin kuohujen läpi, mutta yksikään heistä ei ole elävänä suoriutunut tästä. He ovat joko saaneet surmansa aallokon heittäessä heidät rantakallioita vasten tai ovat paleltuneet keskiviikon vastaisen yön kovassa pakkasessa.''}}
 
Jälkeenpäin ensiksi luodolla olleita etsijöitä kritisoitiin voimakkaasti, koska he eivät olleet löytäneet sen huipulla lumeen paleltunutta Nymania. Vaikka kritiikki ei asiaa tutkineen Nils Reidar Christensenin mukaan ollutkaan aivan aiheetonta, herätti se kuitenkin suurta katkeruutta etsijöissä. Christensenin mukaan kalastusalus ''Løvspringenin'' rooli hylyn ensimmäisenä löytäjänä ja etsintöjen aloittajana on myös jäänyt pois sekä onnettomuudesta tehdystä virallisesta raportista että varustamon juhlakirjasta, jossa haaksirikostaonnettomuudesta niin ikään kerrotaan.<ref name=NRC/>
 
{| class="wikitable" width="100%" style="margin: 0 0 0 0;"
Rivi 129:
 
==Siunaustilaisuus Mandalissa 1937==
HaaksirikkoOnnettomuus teki syvän vaikutuksen paikallisiin [[Mandal]]in ja [[Søgne]]n asukkaisiin. Miehistön siunaustilaisuuteen Mandalin kirkossa ja sen ulkopuolella osallistui [[7. helmikuuta]] [[1937]]<ref>Lindesnes-lehden mukaan tilaisuus tosin olisi ollut 14. helmikuuta.</ref> yli 3&nbsp;000 paikallista asukasta.<ref name=lindesnes/> Mandalin kirkko, johon mahtuu 1&nbsp;800 ihmistä, oli ääriään myöten täynnä, ja ulkopuolella arvioitiin tilaisuutta seuranneen kovaäänisten välityksellä yhtä paljon ihmisiä.<ref name=NRC/> Varustamo oli lähettänyt paikalle höyrylaiva ''Carelian'' kapteeni Isakssonin johdolla [[Lontoo]]sta noutamaan siihen mennessä löydettyjen miehistön jäsenten ruumiit kotimaahan. Norjan yleisradio [[NRK]] lähetti tilaisuuden valtakunnallisessa [[radio]]ssa. Pääpuheen tilaisuudessa piti piispa Maroni, ja Mandals Sangforening esitti [[Suomen laulu (laulu)|Suomen laulun]]. Tilaisuuden jälkeen Mandalin merimiesyhdistyksen edustajat kantoivat viiden miehistön jäsenen arkut ''Careliaan''.<ref name=NRC/>
 
Varustamon juhlakirjan ja ajalta peräisin olevien lehtiartikkelien mukaan paikallisväestön valtaisa osanotto viiden tuntemattoman suomalaismerimiehen siunaustilaisuuteen yllätti kaikki asianosaiset. Noin 4&nbsp;000 ihmisen kerrotaan seuranneen arkkua Klevenin laivasatamaan, minkä on arvioitu olevan Mandalin kaupungin ja kenties koko norjalaisen saaristohistorian suurin yksittäinen surukulkue. Arkut nostettiin laivaan, ja liikuttunut kapteeni Isaksson kiitti kaupungin väestöä myötätunnosta. ''Carelia'' alkoi kotimatkan luotsi Edvardsenin opastamana, Suomen lippu puolitangossa.<ref name=NRC/>
Rivi 135:
==Muistomerkki==
[[Tiedosto:SteamerSavonmaaMemorialKneblingen.JPG|thumb|250px|SS ''Savonmaan'' muistomerkki Kneblingenin luodolla lännestä päin nähtynä toukokuussa 2010.]]
[[Tiedosto:SavonmaaMemorialNamesOfDeceased.JPG|thumb|250px|HaaksirikossaOnnettomuudessa menehtyneen miehistön jäsenten nimet hylyn lastista peräisin olevaan, graniittiseen hautakiveen ikuistettuna muistomerkin kaakkoisseinällä.]]
Radioitu siunaustilaisuus sai erään kuuntelijan lähettämään piispalle kirjeen, jossa hän ehdotti muistomerkin pystyttämistä haaksirikossaonnettomuudessa kuolleille merimiehille. Anonyymi kuuntelija oli liittänyt kirjeeseensä myös 100 [[Norjan kruunu|kruunun]] lahjoituksen muistomerkkirahaston alkusummaksi. Aloite johti yleiseen keräykseen, jonka järjesti Mandalin merimiesyhdistys. Komiteaa johti Suomen [[kunniakonsuli]]na Mandalissa tuolloin toiminut Christen A. Christensen. Komitean muita jäseniä olivat kunniakonsulin poika, arkkitehti Christon Christensen, joka suunnitteli muistomerkin, muistojuhlassa puhunut pastori Iversen ja myöhemmistä etsinnöistä vastannut nimismies Askildsen. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö, majakkavirasto ja muutkin viranomaiset hyväksyivät muistomerkkiesityksen. Maanomistaja Tobias Rasmussen lahjoitti paikan muistomerkille Kneblingenin luodolta (luodon sijainti: {{coord|57.97831|N|7.631664 |E|type:landmark}}).<ref name=NRC/> Muistomerkki pystytettiin kesällä [[1938]]<ref name=lindesnes/> talkoovoimin muurari Syvertsenin johdolla<ref name=NRC/>.
 
Muistomerkki koostuu kahdeksan metriä korkeasta nelisivuisesta [[pyramidi]]sta, jonka huipulla on kahden metrin korkuinen raudasta tehty risti. Perustus on muurattu Marius Christensenin lahjoittamasta spangereid-graniitista. Muistomerkin kaakkoissivuun, hylyn sijaintipaikan suuntaan, on upotettu hylyn lastista nostettu graniittinen hautakivi. Hautakiveen on kaiverrettu turmassa kuolleiden miesten nimet ja haaksirikononnettomuuden päivämäärä.<ref name=NRC/>
 
Muistomerkki paljastettiin [[7. elokuuta]] [[1938]]. Luodolle oli saapunut arviolta yli 300 erilaista venettä ja alusta<ref name=NRC/> ja tilaisuuteen arvioitiin osallistuneen yhteensä 4&nbsp;−&nbsp;6&nbsp;000 ihmistä.<ref name=NRC/><ref name=lindesnes/> Tilaisuudesta otetut valokuvat kertovat luodon olleen täynnä ihmisiä.<ref name=lindesnes/> Luotsialukselta puheen pitänyt merimiespastori Daniel Orädd siunasi vainajat Suomesta tuodulla maalla, ja monumentin vierelle pystytetyltä puhujankorokkeelta pidettiin lukuisia muistopuheita. Paikallaolijat lauloivat [[Maamme-laulu]]n. Tilaisuuden kuluessa eräs [[Den Norske Amerikalinje]]n matkustajahöyrylaivoista ohitti paikan lippu puolitangossa antaen kolme pitkää äänimerkkiä.<ref name=NRC/>
Mandalin merimiesyhdistys (''Mandals sjømannsforening'') pitää muistomerkkiä edelleen yllä vuosittaisilla talkoilla. Onnettomuuden jälkeen Ballastskjærene-karikolle saatiin määräraha lyhtyä varten, jota Mandalin merimiesyhdistys oli anonut jo vuodesta [[1892]] lähtien lukuisten haaksirikkojenonnettomuuksien tapahduttua alueella. Esimerkiksi kolme vuotta aikaisemmin [[islanti]]lainen [[kutteri]] ''Hjalmur'' oli haaksirikkoutunuttuhoutunut samassa paikassa. Lyhty saatiin paikalle vuosi ''Savonmaan'' haaksirikononnettomuuden jälkeen.<ref name=NRC/>
 
Mandalissa vietettiin ''Savonmaan'' haaksirikononnettomuuden 70-vuotismuistopäivää Mandalin ja Søgnen merimiesyhdistysten järjestämänä [[20. tammikuuta]] [[2007]]. Juhlaan osallistui noin 250 henkeä. [[Merimieslähetys|Suomen Merimieskirkkoa]] tilaisuudessa edusti sen entinen pääsihteeri Jorma Bäckman, joka sattui olemaan myös haaksirikossaonnettomuudessa kuolleen kapteenipäälikkö Bäckmanin serkun poika.<ref name="merkirkkol"/> Muistojuhlan yhteydessä järjestettiin näyttely, jossa oli yli 60 laivasta peräisin olevaa esinettä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Liv Kirsten Rølland| Otsikko = Slekters gang| Julkaisu = Egde| Ajankohta = 2008| Vuosikerta = 32| Numero = 1| Sivut = 11| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Agder historielag| Selite= | Tunniste= | www = http://www.agderhistorielag.no/Resources/EGDE%20nr%201%20-%202008.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.5.2010| Kieli = {{no}}| Lopetusmerkki = }}</ref>
 
==Hylky==
Rivi 150:
 
[[Tiedosto:SteamerSavonmaaWreck1937 1.jpg|thumb|250px|SS ''Savonmaan'' hylky vuonna 1937.]]
Muutamia päiviä hylyn löytämisen jälkeen paikallinen sukeltaja Ovin Udø nouti kapteenin hytistä tämän univormun, vaatteita, postimerkkikokoelman, kirjeenvaihtoa, rahaa ja muita irtotavaroita.<ref name=Dannevig/> Kapteenin kirjoituspöydän laatikossa ollutta revolveria ja kaapissa ollutta kultakelloa ei löytynyt. Myös laivan [[lokikirja]] oli poissa, minkä johdosta täydellinen selitys haaksirikolleonnettomuudelle jää vajaaksi.<ref name=NRC/> Sukeltajat nostivat myös 150 hautakiveä lastista. Myöhemmin lastin nostamisesta vastasi sukellusyritys, eivätkä paikalliset sukeltajat enää puuttuneet asiaan.<ref name=Dannevig/>
 
[[Hylky]]ä, jonka peräosa oli pitkään näkyvillä merenpinnan yläpuolella, räjäytettiin osiin lastin pelastamisen yhteydessä. Operaatio vaati vielä yhden sukeltajan hengen seuraavana kesänä.<ref name=NRC/> Sukeltaja oli huutanut emoalukselle jääneensä kiinni, joutunut paniikkiin ja kuollut huolimatta happiletkun toimivuudesta. Apuun hälytetty sukeltaja Ovin Udø havaitsi, että kuollut sukeltaja ei ollut erityisesti jumissa. Syyksi sukeltajan panikointiin epäiltiin sairaskohtausta, minkä johdosta tämä oli menettänyt arvostelukykynsä.<ref name=Dannevig/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/S/S_Savonmaa”