Ero sivun ”Happo-emäsreaktio” versioiden välillä

*[[Tiedosto:Lewisin happo-emästeoria.png|pienoiskuva|300x300px|Reaktio, joka kuvaa Lewisin teorian määritelmää haposta (A⁺) ja emäksestä (B:^-).]][[Tiedosto:Esimerkki lewisin happo-emäsreaktiosta 2.png|pienoiskuva|300x300px|BF₃ on Lewisin happo, joka voi ottaa vastaan elektroniparin Lewisin emäkseltä, tässä dimetyylieetteriltä.]]'''Lewisin happo-emäs-teoria''' [[Määritelmä|määrittelee]] happo ja emäs -[[Käsite|käsitteet]] Brønsted&#x2013;Lowryn teoriaa laajemmin. Lewisin emäs (B:^-) on yhdiste, joka voi luovuttaa elektroniparin<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://goldbook.iupac.org/L03511.html|Nimeke=Lewis base|Tekijä=|Julkaisu=IUPAC GolBook|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=1.7.2013|Kieli={{en}}}}</ref>. Vastakohtana Lewisin happo (A⁺) on yhdiste, joka kykenee vastaanottamaan [[Elektronipari|elektroniparin]]. Esim. vetykloridin protoni (H⁺) on Lewisin happo, koska se vastaanottaa elektroniparin tyhjälle 1s orbitaalille reagoidessaan emäksen (esim. veden) kanssa. Yleensä termiä ''Lewis-emäs'' käytetään vain niistä Lewisin teorian mukaisista emäksistä, jotka eivät ole Brønsted-emäksiä, kuten [[Eetterit|eettereistä]]. Molekyyliä tai ionia, joka luovuttaa vapaan elektroniparin uuden kovalenttisen sidoksen muodostamiseksi, kutsutaan [[Nukleofiili|nukleofiiliksi]]. Nukleofiili on siis sama kuin Lewisin emäs. Vastaavasti molekyyli tai ionia, joka vastaanottaa elektroniparin uuden kovalenttisen sidoksen muodostamiseksi, kutsutaan [[Elektrofiili|elektrofiiliksi]]. Elektrofiili on siis sama kuin Lewisin happo.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.chem.ucla.edu/~harding/tutorials/elec_nuc/elec_nuc.html|nimeke=Electrophiles and Nucleophiles|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Lewisin määritelmässä mitä tahansa atomia, jolla on positiivinen varaus, osittainen positiivinen varaus tai vajaa valenssikuori, pidetään Lewisin happona.Siten esimerkiksi metalli-ionit, kuten Zn²⁺, Ca²⁺ ja Mg ²⁺, ovat Lewisin happoja. Myös polaarisissa sidoksissa olevat atomit voivat olla Lewisin happoja tai emäksiä. Esimerkiksi karbonyyliryhmässä (C=O) oleva hiili on Lewisin happo. Myös kolmannen ryhmän alkuaineet yhdisteissä, joissa on vajaa oktetti, esimerkiksi booritrifluoridin (BF₃) booriatomi, on Lewisin happo. Booritrifluoridi voi ottaa vastaan elektroniparin, jolloin reaktiossa syntyy koordinaatiosidos (kovalenttisen sidoksen erikoismuoto), jossa sidoksen muodostava elektronipari on peräisin Lewisin emäkseltä esimerkiksi eetterin hapelta.