Ero sivun ”Olut” versioiden välillä

! huomautuksia

|-

| kyllä

| kyllä

|-

! II-olut

| kyllä

| kyllä

|-

! III-olut

| kyllä

| kyllä

| niin sanottu [[keskiolut]], Suomen eniten myyty olutluokka

|-

| kyllä

| kyllä

|-

! IV B -olut

Panimossa mallas [[Mäskäys|mäskätään]] kuumalla vedellä tai keittämällä, jolloin [[entsyymi]]t pilkkovat maltaissa olevan tärkkelyksen liukoiseen muotoon: käymiskelpoisiksi sokereiksi, aminohapoiksi, rasvahapoiksi, vitamiineiksi ja kivennäisaineiksi. Liukoisista aineista sokereita on eniten - tärkeimpänä maltoosi eli mallassokeri. Tärkkelyksen sokeroitumatta jäänyt osa koostuu keskipitkistä hiilihydraateista, [[dekstriini|dekstriineistä]]. [[Mäski]] siivilöidään [[vierre|vierteeksi]], joka on käymiskelpoinen neste. Se keitetään humalien kanssa, jolloin olueen muodostuu tuoksua ja katkeruutta. Humalan jäämät eli rupa lingotaan eroon. [[Kantavierre]]väkevyys kertoo vierteen liuenneen kuiva-aineen - sokereiden, dekstriinien ja muiden uuteaineiden määrän ennen käymistä. Oluen jäännösuutepitoisuus on käymisen jälkeinen hiilihydraattien määrä - siis se uuteaine joka ei ole käymisessä muuttunut [[Etanoli|alkoholiksi]] ja aromiaineiksi. [[Käyminen]] kestää [[ale|pintahiivaoluilla]] 15–22 °C:n lämpötilassa 2–5 päivää, minkä jälkeen olutta kypsytetään muutama päivä matalammassa lämpötilassa. [[Lager|Pohjahiivaoluilla]] käyminen tapahtuu 8–12 °C:n lämpötilassa noin viikossa ja jälkivarastointi kestää noin 2–3 viikkoa, vahvoissa oluissa jopa kolme kuukautta. Suomessa kehitetyllä hiivan immobilisoinnilla jälkikäyminen voidaan toteuttaa jopa kahdessa tunnissa. Tekniikan ovat ottaneet käyttöön ainakin [[Sinebrychoff (yritys)|Sinebrychoff]] ja [[Hartwall (yritys)|Hartwall]].

 

 

== Oluttyypit ==