Ero sivun ”Artturi Käpy” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Kävyn vanhemmat olivat [[nimismies]] Karl Johan Alfred Alander ja Eva Sofia Forsman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1894 [[Tampereen lyseo]]sta ja valmistui insinööriksi [[Polyteknillinen opisto|Polyteknillisestä opistosta]] 1898.<ref name=yom/>
 
Käpy oli [[Mäntän paperitehdas|Mäntän paperitehtaalla]] apulaispaperimestarina 1898, apulaisinsinöörinä rakentamassa [[Metsä Board Simpele|Oy Atlaksen paperitehdasta]] [[Simpele]]ellä 1900, koneinsinöörinä Yhdysvalloissa 1900–1903, [[Pori]]n yksityisessä [[teollisuuskoulu]]ssa rehtorina ja koneosaston ammattiopettajana 1903–1905, [[Mustiala]]n maanviljelys- ja meijeriopistossa maatalouskoneiden opettajana 1906–1907 ja valtion maatalouskonekonsulttina 1906–1909,. Hän toimi [[Lahti|Lahden]] piirin [[ammattientarkastaja]]na 1909–1916, Helsingin piirin ammattientarkastajana 1916–1918, ammattien ylitarkastajana ja sosiaalihallituksen jäsenenä 1918–1919 ja Oy Victor Forseliuksen maatalouskoneiden myvntiliikkeen teknillisenä johtajana Turussa 1920. Hän oli vuonna 1921 [[Viipuri]]in perustetun Viipurin sahateollisuuskoulun (myöhemmin Suomen sahateollisuuskoulu) opettajana ja rehtorina 1921–1938 sekä [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] puun mekaanisen teknologian opettajana 1922–1930. Käpy sai teollisuusneuvoksen arvon 1934.<ref name=yom/><ref name=aika34/><ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506060?page=5 Artturi Käpy 50-vuotias, Uusi Suomi 17.06.1924 nro 138, s. 5, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot]</ref> Suomen sahateollisuuskoulun opetus siirtyi 1940 [[Kotka (kaupunki)|Kotkaan]] ensin tilapäisesti ja vuodesta 1945 pysyvästi.<ref>[http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=3047.KA Kansallisarkisto : Arkistonmuodostaja: Kotkan metsä- ja puutalousoppilaitos ]</ref>
 
Käpy toimi [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana Lahden [[komendantti]]na sen jälkeen valkoiset valtasivat kaupungin. Useat tutkijat pitävät häntä ja [[Hennalan vankileiri]]n vartiopäällikköä [[Hans Kalm]]ia vastuullisina ainakin yli 600 punaisen sotavangin teloituksiin Hennalassa.<ref>[https://www.sshs.fi/binary/file/-/id/17/fid/745/ Seppo Toivonen : Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöseminaari Lahdessa 13.9.2014 : Alustus Lahti 1918]</ref><ref>[https://lahtihennala1918.blogspot.com/2014/01/tasavallan-ensimmainen-valelaakari-ajoi.html Lahti-Hennala 1918 8.3.2014 : Tasavallan ensimmäinen valelääkäri ajoi avoautolla Hennalaan]</ref><ref>[https://web.archive.org/web/20180501201001/https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005660504.html Tiina Lintunen, Marko Tikka : Miksi Hennalan vankileirin naiset surmattiin? – Tuore teos yrittää selvittää vuoden 1918 tapahtumia, mutta tarjoaa totuuden sijasta värittyneitä muistoja, Helsingin Sanomat 28.4.2018 (Web Archive linkki)]</ref>