Ero sivun ”Hiilijalanjälki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.194.216.119 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MAQuire tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 3:
Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty mittariksi, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta [[ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemiseen]]. Hiilijalanjälki mittaa, paljonko kasvihuonekaasuja esimerkiksi [[auto]]lla ajaminen tai [[juusto]]n syöminen aiheuttaa. Tilannetta, jossa nettohiilijalanjälki on nolla, kutsutaan [[hiilineutraalius|hiilineutraaliksi]]: toiminta ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen lainkaan.
== Mittaus ==
Toisin kuin [[ekologinen jalanjälki]], hiilijalanjälki ilmoitetaan massana eikä pinta-alana. Hiilijalanjäljen yksikkönä käytetään tapauksesta riippuen [[tonni|tonnia]], [[kilogramma|kilogrammaa]] tai grammaa. Yleensä hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli [[hiilidioksidiekvivalentti|hiilidioksidiekvivalentteina]], joskus kuitenkin pelkkänä hiilidioksidin määränä.<ref name=carbonfootprint>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.carbonfootprint.com/carbonfootprint.html|Nimeke=What Is A Carbon Footprint?|Kieli={{en}}|Julkaisija=Carbon Footprint Ltd}}</ref>
Hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kaikista kasvihuonekaasuista ottamalla huomioon niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna [[hiilidioksidi]]in.
== Suorat ja epäsuorat päästöt ==
Kuluttajan hiilijalanjälki voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat päästöt syntyvät välittömästi kuluttajan oman toiminnan, esimerkiksi autolla ajamisen seurauksena. [[Joukkoliikenne]]välineillä matkustamisen taas katsotaan aiheuttavan epäsuoria päästöjä, jotka jaetaan kaikkien matkustajien kesken henkilökilometrien suhteessa. Kuluttajan epäsuoriin päästöihin luetaan myös kuuluviksi hyödykkeiden ja palvelujen tuotannon, myynnin ja mahdollisen käytöstä poiston yhteydessä syntyvät päästöt.<ref name=carbonfootprint />
== Yksilön hiilijalanjäljen jakautuminen ja vähennyskeinot ==
Seuraavassa taulukossa on jaoteltu yksilön hiilijalanjälki neljään osa-alueeseen, määritelty suomalainen [[keskiarvo]]-osuus päästöistä ja otettu esimerkki miten hiilijalanjälkeä voi osa-alueen osalta pienentää.<ref name = hesari2019>{{verkkoviite|
Nimeke=Suomi voisi nollata päästönsä, mutta mitä se vaatii? Tällaista olisi elämä hiilineutraalissa Suomessa vuonna 2035 |osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005970372.html|viitattu= 19.1.2019}}</ref>
{| class="wikitable"
|+ Yksilön hiilijalanjälki
! Kulutuksen tyyppi
! Prosenttiosuus suomalaisen keskiarvoisesta jalanjäljestä
! Esimerkkikeino pienentää hiilijalanjälkeä
|-
| [[Asuminen]] ||align=center| 33 % || [[Maalämpö]], [[ilmalämpöpumppu]] asumisen lämmitysmuotona
|-
| Tavarat ja muu [[kulutus]] ||align=center| 25 % || Vähempi uusien tavaroiden ostelu, tavaroiden pidempi käyttöikä, [[kierrätys]]
|-
| [[Liikenne]] ja [[matkailu]] ||align=center| 22 % || [[julkinen liikenne|Julkisen liikenteen]] tai [[pyöräily|polkupyörän]] käyttö [[yksityisautoilu]]n sijaan, [[juna]]matkustus [[ilmailu|lentämisen]] sijaan
|-
| [[Ruoka]] ||align=center| 20 % || [[Kasvissyönti]], [[ruokahävikki|ruokahävikin]] minimointi
|}
== Lähteet ==
| |||