Ero sivun ”The Stranglers” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjallisuus ja linkkifix |
Tarinaan hieman lisää asiaa. |
||
Rivi 24:
}}
'''The Stranglers''' on brittiläinen [[rock]]yhtye, joka perustettiin [[11. syyskuuta]] [[1974]], alkuperäisellä nimellään Guildford Stranglers. Yhtyeen kuuluisimpia hittejä ovat muun muassa ”''No More Heroes''”, ”''[[Peaches (kappale)|Peaches]]''”, "Duchess" ja "Golden Brown". The Stranglers siirtyi perustamisensa jälkeen musiikillisesti kohti punkrockia, mutta erottavana tekijänä moniin muihin ajan punkbändeihin oli erityisesti kosketinsoittimien (mm. [[Minimoog]], [[Hohner|Hohner Cembalet]], [[Hammond-urut|Hammond]] ja [[Oberheim FVS]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://equipboard.com/pros/dave-greenfield|nimeke=Dave Greenfield's Equipboard|tekijä=Equipboard Inc|julkaisu=Equipboard|viitattu=2019-01-13|ietf-kielikoodi=en}}</ref>) merkittävä rooli yhtyeen musiikissa. Yhtyeeltä ilmestyivät vuonna 1977 niin debyyttialbumi ''[[Rattus Norvegicus (albumi)|Rattus Norvegicus]]'', kuin myös kakkosalbumi ''No More Heroes''. Seuraavilla levyillä ''Black and White'' (1978) ja erityisesti ''The Raven'' (1979) yhtye siirtyi punkista kokeellisempaan ja monipuolisempaan ilmaisuun. Vuonna 1981 Stranglers julkaisi jälleen kaksi albumia: ''The Gospel According to the Meninblack'' oli monia tunnettuja salaliittoteorioita käsittelevä konseptialbumi, jonka kaupallinen menestys jäi heikoksi. Seuraaja ''La Folie'' oli konseptialbumi rakkaudesta. Levy sisälsi suurhitin [[Golden Brown|''Golden Brown'']] ja se siivitti myös albumin menestykseen.
Vuonna 1983 julkaistulla albumillaan ''Feline'' yhtye uudisti jälleen tyyliään ja levyn äänimaailmaa hallitsevat akustiset kitarat, sähkörummut (rumpali Jet Black siirtyi pysyvästi käyttämään sähkörumpuja studiolevytyksissä) ja syntetisaattorit. Albumi nousi brittien albumilistan neljänneksi. Singlejulkaisuja olivat "European Female", "Midnight Summer Dream" ja ''[[Paradise (The Stranglersin kappale)|Paradise]]''.
Yhtyeen johtohahmoina toimivat bändin aloituksesta 1970-luvun puolivälistä aina 1990-luvun alkuun Hugh Cornwell (laulaja/kitaristi) sekä Jean-Jacques Burnel (laulaja/basisti). Hugh Cornwell erosi yhtyeestä vuonna 1990. Hänen viimeinen keikkansa Stranglersin riveissä (Alexandra Palace, Lontoo, 11. elokuuta) on taltioitu bändin livealbumille ''Saturday Night, Sunday Morning''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.xulucomics.com/Live.html|nimeke=Stranglers Live Performances 1974-1990|julkaisu=www.xulucomics.com|viitattu=2018-11-23}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.scam69.com/discography/stranglers.html|nimeke=The Stranglers - Discography and Biog|julkaisu=www.scam69.com|viitattu=2018-11-23}}</ref>
Rivi 55:
== Kirjallisuutta ==
* Cornwell, Hugh
* Cornwell, Hugh and Drury, Jim. ''The Stranglers - Song by Song''. London. Sanctuary Publishing Ltd. 2001 ISBN 1-86074-362-5
== Aiheesta muualla ==
| |||