Wikipedia

Ero sivun ”Filosofia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Aiheesta muualla: lisätty viite
p kh
Rivi 3:
'''Filosofia''' ({{k-grc|φιλοσοφία}}) on noin 600–400 eaa. välisenä aikana [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]] syntynyt [[Ajattelu|ajatteluperinne]] ja [[Tiede|oppiala]], joka pyrkii tutkimaan muun muassa [[todellisuus|todellisuuden]] luonnetta, [[tieto|tiedon]] yleisiä ehtoja, [[kauneus|kauneuden]] ja [[arvo|arvojen]] olemassaoloa, hyvän [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] ehtoja, [[filosofinen antropologia|ihmisenä]] olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä aiheita. Sana 'filosofia' on lähtöisin [[kreikan kieli|kreikan kielen]] sanoista ''filia'' ja ''sofia'', joista ensimmäinen merkitsee [[rakkaus|rakastamista]] tai [[ystävyys|ystävyyttä]] ja jälkimmäinen [[viisaus|viisautta]]<ref>{{LSJ | Id=fili/a | Nimeke=φιλία}}</ref><ref>{{LSJ | Id=sofi/a | Nimeke=σοφία}}</ref> – filosofia tarkoittaa näin "viisauden rakastamista".<ref>{{LSJ | Id=filosofi/a | Nimeke=φιλοσοφία}}</ref>
 
Vaikka mikään filosofian määritelmä ei ole kiistaton ja filosofian ala on muuttunut historian saatossa sen mukaan, millaisia kysymyksiä on käsitelty kunakin aikana, yleensä katsotaan, että filosofia on enemmän [[tutkimus|tutkimusmenetelmä]] kuin joukko väittämiä tai oppeja. Filosofinen tutkimus perustuu [[järki|järkeen]] ja [[argumentti|järkiperäisiin perusteluihin]], ja pyrkii [[todistuksen taakka|välttämään perusteettomia oletuksia]]. Tutkimuksen tavoitteena on järjestelmällisyys, yleisyys ja asioiden [[Ymmärrys|ymmärtäminen]].<ref name="Blackburn">{{Kirjaviite | Tekijä=Blackburn, Simon | Kappale=Philosophy | Nimeke=The Oxford Dictionary of Philosophy | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1994 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Haaparanta, Leila & Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Johdatus tieteelliseen ajatteluun | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopiston filosofian laitos | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-45-4077-8 | www=http://www.helsinki.fi/filosofia/mita.htm | www-teksti=Mitä filosofia on? -– Eräitä näkemyksiä. Helsingin yliopiston filosofian laitos.}}</ref>
 
Filosofialla voidaan tarkoittaa myös jonkun henkilön tai koulukunnan yhtenäistä maailmankuvaa, maailmankatsomusta, oppijärjestelmää tai elämänkatsomusta, sekä tällaisen muodostamiseen pyrkivää toimintaa. Arkikielessä filosofisella elämänasenteella voidaan viitata tyyneen ja maltilliseen suhtautumiseen elämässä kohdattuihin asioihin.<ref name="Hetemäki-Filosofia"/>
Rivi 17:
Filosofia-sanan alkuperä on kreikan kielessä ja kirjaimellisesti se tarkoittaa viisauden rakastamista tai ystävyyttä. ''Sofia''-sanaan liittyy kuitenkin myös puoli, joka viittaa taitoon tai tavoitteluun. Näin filosofia voidaan nähdä toimintana: oman tiedonhalun ja älyllisen uteliaisuuden harjoittamisena.<ref name="PhilSoc">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.philosophicalsociety.com/What%20Philosophy%20Is.htm | Julkaisija=Philosophical Society | Nimeke=What philosophy is? | Viitattu=25.6.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Filosofiassa keskeistä ei ole tieto, vaan kysyminen ja jo hankitun tiedon perusteiden kyseenalaistaminen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Määttänen, Pentti | Nimeke=Filosofia: Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Selite=3. painos | Sivu=11 | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-662-708-0}}</ref>
 
Filosofia tutkii todellisuutta, tietoa ja inhimillistä elämää koskevia yleisiä käsityksiä ja niiden perusteita.<ref name="Hetemäki-Filosofia">Hetemäki 1999, s. 59-6059–60.</ref> Tällaisena filosofia on todellisuuden kaikkein yleisimpien ja abstraktimpien puolien sekä ajattelumme [[kategoria (filosofia)|kategorioiden]] tutkimusta; näitä ovat esimerkiksi sellaiset käsitteet kuin '[[järki]]', '[[totuus]]', '[[todistus]]', '[[mieli]]' ja '[[aine]]'. Filosofiassa niistä käsitteistä, joiden avulla käsittelemme todellisuutta, tulee itsestään tutkimuksen kohteita. Filosofit ovat kuitenkin olleet eri aikoina eri mieltä siitä, missä määrin "puhdas" tai "ensimmäinen" [[a priori ja a posteriori|apriorisen]] asenteen omaava filosofia on mahdollista.<ref name="Blackburn-Philosophy">Blackburn, Simon: "Philosophy". Teoksessa {{OCP | Sivu=275–276}}</ref>
 
Filosofisen toiminnan tavoitteena on usein saavuttaa [[totuus]] eli toisin sanoen saada selville ja selittää miten asiat ovat. Tästä eroavia näkemyksiä ovat esittäneet muun muassa [[Karl Marx]] ja [[Ludwig Wittgenstein]], joiden mukaan filosofisella toiminnalla oli muita päämääriä: Marxille filosofia oli yhteiskunnallisten olosuhteiden muuttamista,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.marxists.org/suomi/marx/1845/teeseja-feuerbachista.htm | Tekijä=Marx, Karl | Vuosi=1845 | Nimeke=Teesejä Feuerbachista, teesi 11 | Viitattu=25.6.2007}}</ref> Wittgensteinille puolestaan käsitteellisten ongelmien purkamista ja merkitysten selventämistä.<ref>{{SEP | Id=wittgenstein/#Nat1 | Tekijä=Biletzki, Anat & Matar, Anat | Nimeke=Ludwig Wittgenstein | Viitattu=25.6.2007}}</ref>
Rivi 98:
{{Pääartikkeli|[[Antiikin filosofia]]}}
 
Länsimainen filosofia syntyi [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]]. Tiettävästi ensimmäisenä sanoja ”filosofia” ja ”[[filosofi]]” käytti [[Pythagoras]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Diogenes Laertios | Nimeke=Merkittävien filosofien elämät ja opit | Selite=I.8. Suomennos ja selitykset Marke Ahonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Summa | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5418-07-3}}</ref> [[Sokrates]] ja hänen oppilaansa vakiinnuttivat termien käytön niiden nykyisessä merkityksessä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ebert, Theodor | Kappale=Why Is Evenus Called a Philosopher at Phaedo 61c? | Nimeke=The Classical Quarterly, New Series | Selite=Vol. 51, No. 2 | Sivu=423–434 | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2001 | Kieli={{en}} }}</ref> Sokrateen lisäksi merkittävimmät antiikin ajan filosofit ovat hänen oppilaansa [[Platon]] sekä tämän oppilas [[Aristoteles]]. Kuitenkin jo moni ennen Sokratesta elänyt henkilö vastasi tavalla tai toisella filosofin kuvausta. Näitä ajattelijoita kutsutaan [[Esisokraatikot|esisokraatikoiksi]].<ref name="Thesleff-1999">Thesleff, Holger: "Platon ja platonismi". Teoksessa Korkman & Yrjönsuuri 1998, s. 31-5631–56.</ref><ref name="Knuuttila-1999">Knuuttila, Simo: "Aristoteles". Teoksessa Korkman & Yrjönsuuri 1998, s. 57–76.</ref>
 
Filosofian historian sadan ensimmäisen vuoden aikana [[Ateena]] muodostui filosofian keskukseksi, ja sen moniin filosofikouluihin tuli oppilaita aina [[Rooma]]sta saakka. Filosofian syntyyn vaikutti kreikkalaisten vaurastuminen kaupankäynnin ja valloitusten myötä, jolloin jäi aikaa miettiä asioita, joista ei välttämättä ollut välitöntä käytännön hyötyä. Tietoa hankittiin sen itseisarvon vuoksi. Etua oli myös [[Antiikin demokratia|demokraattisesta valtiomuodosta]] ja uskonnollisesta vapaamielisyydestä. Tällöin oli mahdollista miettiä vapaasti elämän peruskysymyksiä, ja tahtonsa läpi saamiseen tarvittiin perusteluja – enää ei riittänyt syntyperään, yhteiskunnalliseen asemaan tai fyysiseen voimaan vetoaminen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.friesian.com/greek.htm#why | Tekijä=Ross, Kelley L. | Nimeke=The Origin of Philosophy: Why the Greeks? | Viitattu=25.6.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>
Rivi 152:
1900-luvun ja sen jälkeisen filosofian koulukunnat voidaan jaotella seuraavasti:
 
* '''[[Analyyttinen filosofia]]''' -– [[Looginen empirismi]] -– [[Positivismi]] -– [[Pragmatismi]]
* '''[[Mannermainen filosofia]]''' -– [[Hermeneutiikka]] -– [[Fenomenologia]] -– [[Eksistentialismi]] -– [[Jälkistrukturalismi]] -– [[Postmoderni filosofia|Postmodernismi]]
* '''[[Marxilainen filosofia]]''' -– [[Frankfurtin koulukunta]] -– [[Radikaalifeminismi]]
* '''[[Tomismi]]''' -– [[Uustomismi]]
 
Metafilosofiset näkemykset ovat kautta aikain jakaantuneet [[Positivismi|positivistisiin]] ja [[Tulkinta|tulkitseviin]] koulukuntiin. Tämä jako toteutuu jossain määrin nykyfilosofiassakin, jossa ensin mainittua on edustanut loogisuutta korostava [[analyyttinen filosofia]] ja jälkimmäistä elämänfilosofisempi [[mannermainen filosofia]], joka perustuu nykyään lähinnä [[hermeneutiikka]]an ja [[fenomenologia]]an. Aiempi tiukempi [[analyyttinen ja mannermainen filosofia|jakolinja analyyttisen ja mannermaisen filosofian]] välillä, joka on vaikuttanut ennen kaikkea akateemisessa filosofiassa, on kuitenkin nykyisin jonkin verran hälventynyt.<ref name="Korkman-Epilogi"/>
Rivi 273:
** [http://filosofia.fi/klassikkokirjasto/aakkos Filosofian klassikkokirjasto].
** [http://filosofia.fi/linkkikokoelma Filosofian linkkikokoelma].
* [http://www.lukio.palkane.fi/ff/filos_hist.html Filosofian aikajana -– filosofian historian tiivis esittely. Sisältää myös tieteen aikajanan]
* [http://www.feto.fi./ Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry].
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=336 Ylen Elävä arkisto: Filosofian klassikoita].
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofia”