Ero sivun ”Kompressointi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
otsikot |
lähde |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/kieli|Paikoitellen kömpelö kieltä.}}
{{lähteetön|
'''Kompressointi''' tarkoittaa äänisignaalin [[dynamiikka (musiikki)|dynamiisen]] vaihtelun pienentämistä[[kompressori (audio) | kompressorin]] avulla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Erkki Kivi|Nimeke=Kuinka kuvat puhuvat: elokuvaäänen pidempi oppimäärä|Vuosi=2017|Sivu=190-192|Julkaisija=Books on Demand|Isbn=9789522860248|Kieli=|www=https://books.google.fi/books?id=H2s-DwAAQBAJ&dq=limiter+kompressori&hl=fi&source=gbs_navlinks_s|Viitattu=14.1.2019}}</ref>
Dynamiikan pienentyessä suurimmat "piikit" eivät enää ole suhteessa yhtä suuria kuin aiemmin. Tällöin voidaan [[Äänenvoimakkuus|äänenvoimakkuutta]] kasvattaa ilman, että suurin äänenvoimakkuus kasvaa. Toisaalta raju kompressointi aiheuttaa myös tasapaksumman äänisignaalin: esimerkiksi musiikin [[nyanssi]]t eivät enää erotu yhtä selvästi kuin ilman sitä.
Rivi 15 ⟶ 16:
Kompressorin äärimuotoa, äänenvoimakkuutta tiukasti rajoittavaa ''limitteriä'', käytetään esimerkiksi [[Äänentoisto|äänentoistolaitteiden]] ja yleisön suojaamiseen äkillisiltä, voimakkailta ääniltä. Myös radiolähettimet ([[ULA]]-pääteasteet) sisältävät limittereitä, joiden tarkoituksena on estää lähetystason (deviaation) vahingossa syntyvä liiallinen voimakkuus, jolloin ylivoimakas lähete voisi vakavasti häiritä muita [[Taajuus|taajuusalueita]] ja niillä tapahtuvaa viestintäliikennettä.
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Äänentoisto]]
[[Luokka:Radiotekniikka]]
| |||