Ero sivun ”Ritarihuone” versioiden välillä

34 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
malline vaihdettu
(malline vaihdettu)
{{tämä artikkeli|käsittelee Suomen ritarihuonetta. [[Ruotsin ritarihuone]]esta on eri artikkeli.}}
{{Korjattava|Rakennus ja Ritarihuone-niminen organisaatio pitäisi käsitellä eri artikkeleissa.}}
{{Rakennus
| nimi = Ritarihuone
Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|Suomen säätyvaltiopäivillä]] aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien [[Säätyvaltiopäivät 1863|1863–1864]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1867|1867]] valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, [[Säätyvaltiopäivät 1872|1872]] porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina [[Säätyvaltiopäivät 1877|1877–1878]].<ref>[http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/saatyvaltiopaivat.htx Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat.] Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.</ref>
 
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella.]</ref> Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin.
 
__NOTOC__
__NOTOC__{{Jaettava|Ritarihuone (instituutio)|Kakksi täysin eri asiaa}}
 
==Ritarihuone instituutiona==
Ritarihuoneen toimintaa säätelee '''ritarihuonejärjestys'''.<ref>{{UVF|Riddarhusordning Riddarhusordning}}</ref> Ruotsin vuonna 1626 säädetty ritarihuonejärjestys oli voimassa myös Suomen suuriruhtinaskunnassa, kunnes se korvattiin vuonna 1869 omalla ritarihuonejärjestyksellä. Vaikka ritarihuone lakkasi olemasta osa Suomen lainsäädäntökoneistoa vuonna 1906, ritarihuonejärjestys jäi edelleen Suomen lainsäädäntöön, sillä se sääteli ritarihuoneen toimintaa myös muuten kuin valtiopäivien osalta. Säädyt hyväksyivät viimeisillä valtiopäivillä 1906 uuden ritarihuonejärjestyksen, jonka mukaan aatelisto kokoontuisi edelleen joka kolmas vuosi aateliskokoukseen, mutta keisari [[Nikolai II]] ei koskaan vahvistanut uutta ritarihuonejärjestystä eikä kutsunut Suomen aatelia koolle. Lopulta valtionhoitaja [[P. E. Svinhufvud]] vahvisti 12 vuotta aiemmin valtiopäivillä hyväksytyn ritarihuonejärjestyksen marraskuussa 1918. Vuoden 1918 ritarihuonejärjestys on edelleen voimassa, ja aateliskokoukset ovat kokoontuneet sen mukaisesti vuodesta 1919.<ref>''Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut'', s. 75, 108, 116–117.</ref>