Ero sivun ”Australia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
lähteiden korjaus + vanhentuneen lähteen korvaaminen + lähteitä |
||
Rivi 68:
=== Tutkimusmatkailijat ja uudisraivaajat ===
[[Alankomaat|Hollantilaiset]] [[tutkimusmatkailija]]t vierailivat Australiassa 1600-luvulla. Ensimmäinen Australian mantereen nähnyt eurooppalainen oli hollantilainen [[Willem Janszoon]], jonka alus purjehti [[Cape Yorkin niemimaa]]n läheltä vuonna 1606. 1600-luvun aikana hollantilaiset tutkivat Australian länsiosien rannikkoa ja alkoivat nimittää aluetta Uudeksi-Hollanniksi, mutta he eivät perustaneet sinne siirtokuntia.<ref name="ASAHIST">
Englantilainen [[William Dampier]] kävi Australiassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni [[James Cook]] julisti alueen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n omaisuudeksi vuonna 1770. Tämän jälkeen, vuonna 1788, britit perustivat rangaistussiirtokunnan nykyisen [[Sydney]]n paikalle. Noin 160 000 vankia joutui alueelle ennen kuin vankien kuljetukset Britanniasta lopetettiin 1800-luvulla. Myös monia omasta tahdostaan muuttaneita siirtolaisia saapui alueelle. 1850-luvulla [[Kultaryntäys|kultakuume]] houkutteli yhä uusia muuttajia.<ref name="BGN"/>
Rivi 78:
=== Sodat ===
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] sadattuhannet australialaiset taistelivat Britannian joukoissa. Monet saivat surmansa [[Gallipolin taistelu]]issa 1915.<ref name="BBCTL">
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Australia seurasi Britannian esimerkkiä ja julisti sodan [[Saksa]]lle 1939. Sen jälkeen kun [[Japani]] valloitti [[Singapore]]n, Australia haki turvaa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloilta]] ja antoi sen käyttää aluettaan Tyynenmeren taisteluiden tukikohtana.<ref name="BBCTL"/>
Rivi 85:
=== Nykyaika ===
[[Australian työväenpuolue|Työväenpuolueen]] hallituskausi kesti 1983–1996. Pääministeri [[Paul Keating]] pyrki lähentämään maata Aasiaan ja tekemään siitä tasavallan. Tasavallan kannatus kansanäänestyksessä vuonna 1999 jäi kuitenkin 45 prosenttiin. Tasavaltaa olisi johtanut parlamentin nimittämä presidentti.<ref>
Vuonna 2002 [[Balin pommi-iskut 2002|yökerhopommi]] surmasi 88 australialaista Balilla. Vuonna 2004 pommi Australian lähetystön edessä Jakartassa tappoi ainakin yhdeksän ja vahingoitti kymmeniä.<ref name="BBCTL"/>
Rivi 111:
Australia koostuu kuudesta osavaltiosta sekä useista territoriosta, joista kaksi sijaitsee mantereella. Osavaltiot ovat [[Uusi Etelä-Wales]], [[Queensland]], [[Etelä-Australia]], [[Tasmania]], [[Victoria (Australia)|Victoria]] ja [[Länsi-Australia]]. Manner-Australiassa sijaitsevia territorioita ovat [[Pohjoisterritorio]] ja [[Australian pääkaupunkiterritorio]].<ref name="CIA"/> Territoriot toimivat suurimmaksi osaksi samalla tavalla kuin osavaltiotkin, mutta Australian liittovaltion parlamentilla on oikeus puuttua niiden lainsäädäntöön. Osavaltioiden lainsäädäntöön sen sijaan liittovaltio voi puuttua vain [[Australian perustuslaki|Australian perustuslain]] 51. pykälän niin salliessa.
Kaikilla osavaltioilla on oma kaksikamarinen parlamenttinsa, lukuun ottamatta Pohjoisterritorion, Australian pääkaupunkiterritorion ja Queenslandin yksikamarisia parlamentteja. Parlamentin alahuone on nimeltään lakiasäätävä kokous, ''Legislative Assembly'', tosin Etelä-Australiassa ja Tasmaniassa se tunnetaan nimellä ''House of Assembly''. Parlamentin ylähuone puolestaan on lakiasäätävä neuvosto, ''Legislative Council''.<ref>
Osavaltioiden tehtävänä on järjestää [[Australian paikallishallinto|paikallishallinto]]. Osavaltiot ja Pohjoisterritorio jakautuvat kuntia vastaaviin paikallishallintoalueisiin, ''Local Government Areas'', joilla on vain rajoitetusti valtaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.australia.gov.au/about-australia/our-government/local-government | Nimeke = Local Government| Julkaisija = Australian Government| Viitattu = 29.6.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Australialla on myös useita pienempiä, asutettuja territorioita, joihin kuuluvat Uuden Etelä-Walesin rannikolla sijaitseva sotilastukikohta [[Jervis Bay Territory|Jervis Bay]] sekä [[Norfolkinsaari]], [[Joulusaari]] ja [[Kookossaaret]], jotka tunnetaan myös nimellä Keelingsaaret. Asuttamattomia territorioita ovat [[Ashmore- ja Cartiersaaret]], [[Korallimeren saarten territorio|Korallimerensaaret]], [[Heard ja McDonaldinsaaret|Heardsaari ja McDonaldinsaaret]] sekä [[Australian Antarktinen territorio]].<ref>
{{clear}}
Rivi 121:
[[Tiedosto:Australia satellite plane.jpg|thumb|160px|left|Australia satelliittikoostekuvassa.]]
<!--{{Pääartikkeli|[[Australian maantiede]]}} -->
Australia on ainoa asuttu [[maanosa]], joka sijaitsee kokonaan [[Eteläinen pallonpuolisko|eteläisellä pallonpuoliskolla]]. Australia on myös maanosista pienin, kuivin ja laakein. Itä-Australiassa kohoavat [[Australian Kordillieerit]], joiden rinteet ulottuvat lumirajan yläpuolelle, jolloin [[laskettelu]]kin on mahdollista. Kordillieerit laskeutuvat länsiosassaan [[Alanko|alangoksi]], jossa virtaavat maanosan tärkeimmät joet, kuten [[Darling (joki)|Darling]] ja [[Murray (joki)|Murray]]. Alangon keskialueilla on useita laskujoettomia [[suolajärvi]]ä. Alankoalueen länsipuolella pinnanmuodot kohoavat keskimäärin noin 300–500 metriä korkeaksi ylängöksi, joka on lähinnä kuivaa [[pensasaro]]a ja [[aavikko]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dfat.gov.au/aib/island_continent.html | Nimeke=The island continent | Julkaisu =Australia in brief | Julkaisija =Australian Government | Viitattu =7.2.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>
Australian suurimmat kaupungit ovat [[Sydney]] (4,4 milj. as.), [[Melbourne]] (3,9 milj.), [[Brisbane]] (1,9 milj.), [[Perth (Länsi-Australia)|Perth]] (1,6 milj.) ja [[Adelaide]] (1,2 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 345 000 asukasta.<ref name="abs1" />
Rivi 127:
=== Ilmasto ===
Australian pohjoisosat kuuluvat kuumaan, keskiosat lämpimään ja eteläosat lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Keskiosat ovat pysyvien korkeapaineiden leveysasteilla, ja muistuttavat [[Sahara]]a ja [[Kalahari]]a. Sateisemmat alueet reunustavat mantereen kuivaa ydintä. Trooppisessa pohjoisosassa sadekausi ajoittuu marraskuun ja huhtikuun välille, kun [[pasaatien kohtaamisvyöhyke]] liikkuu alueelle. Samaan aikaan syntyy Australian [[monsuuni]], ja vallitseva tuulensuunta on koillisesta.<ref name="BBCW">
Australian itä- ja kaakkoisosissa sateita saadaan ympäri vuoden. Keskiosan aavikko ulottuu länsirannikolle 18. ja 30. eteläisen leveyspiirin välisellä alueella sekä etelärannikolle 125. ja 135. itäisen pituuspiirin välisellä alueella.<ref name="BBCW"/>
Rivi 147:
[[Tiedosto:Melbourne yarra afternoon.jpg|200px|thumb|left|[[Melbourne]]n väestö on 3,7 miljoonaa, toiseksi suurin Australiassa.]]
Australialla on rikas, länsimainen markkinatalous, jonka [[bruttokansantuote]] henkeä kohti on hieman korkeampi kuin [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]], [[Saksa]]ssa, [[Ranska]]ssa ja [[Suomi|Suomessa]]. Maa on toisella sijalla [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] vuoden 2007 [[inhimillisen kehityksen indeksi]]llä mitattuna<ref name="hdr"/> ja kuudentena ''[[The Economist]]'' -lehden maailmanlaajuisessa elämänlaatuindeksissä vuonna 2005.<ref>
Vuonna 2011 konservatiivisen [[Heritage Foundation]]in julkaisemassa Economic freedom -raportissa Australia määriteltiin maailman kolmanneksi vapaimmaksi markkinatalousmaaksi heti [[Hongkong]]in ja [[Singapore]]n jälkeen. Raportin mukaan liberaalit rahoitusmarkkinat, minimaalinen työmarkkinoiden sääntely, korkea liiketoiminnan vapaus, vahva yksityisomaisuuden suoja ja kaupankäynnin esteiden redusoiminen ovat pääsyitä Australian korkeaan sijoitukseen.<ref>
[[Sydney]]ssä päämajaansa pitävä australialainen [[Qantas]]-lentoyhtiö nimettiin saksalaisen ''[[Aero International]]'' -aikakauslehden listalla maailman turvallisimmaksi lentoyhtiöksi.<ref>{{Verkkoviite | osoite =
Australialla on maailman suurimmat tunnetut [[uraani]]varannot, ja se on merkittävä uraanin tuottaja. Australian kolme [[uraanikaivos]]ta tuottavat yhteensä keskimäärin 9 600 tonnia uraanioksidia vuodessa.<ref>
Vuonna 2012 Australian bruttokansantuote oli 43 300 Yhdysvaltojen dollaria henkeä kohti, eli maailman 20:ksi korkein. Palvelusektori tuotti siitä noin 69 %, teollisuus 27 % ja maatalous 4 %. Työttömyysaste oli 5,2 %<ref name="CIA"/>
Rivi 163:
{| class="wikitable" style="width:300px; float:right; border:2px solid #aaa; text-align:right;"
|+Australian uskonnot<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.abs.gov.au/AUSSTATS/abs@.nsf/bb8db737e2af84b8ca2571780015701e/636F496B2B943F12CA2573D200109DA9?opendocument |Nimeke = Cultural diversity |Julkaisu = Year Book Australia, 2008 |Ajankohta = 7.2.2008 |Julkaisija = Australian Bureau of Statistics |Viitattu = 17.11.2009 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>
|-
Rivi 231:
Suurin osa australialaisista on [[kolonialismi]]n aikana Australiaan tulleiden eurooppalaisten jälkeläisiä, jotka muodostavat noin 90 % väestöstä. Suurin osa eurooppalaisista tuli Britteinsaarilta. Vuoden 2006 väestönlaskennassa suurin osa ilmoitti olevansa taustaltaan "australialaisia", heitä oli 37,13 % väestöstä. Muita ryhmiä olivat [[englantilaiset]] (31,65 %), [[irlantilaiset]] (9,08 %), [[skotit]] (7,56 %), [[italialaiset]] (4,29 %) [[saksalaiset]] (4,02 %), [[kiina]]laiset (3,37 %) ja [[kreikkalaiset]] (1,87 %).<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://web.archive.org/web/20071001032237/http://www.censusdata.abs.gov.au/ABSNavigation/prenav/ViewData?action=404&documentproductno=0&documenttype=Details&order=1&tabname=Details&areacode=0&issue=2006&producttype=Census%20Tables&javascript=true&textversion=false&navmapdisplayed=true&breadcrumb=LPTD&&collection=Census&period=2006&productlabel=Ancestry%20by%20Country%20of%20Birth%20of%20Parents%20-%20Time%20Series%20Statistics%20(2001,%202006%20Census%20Years)&producttype=Census%20Tables&method=Place%20of%20Usual%20Residence&topic=Ancestry& |Nimeke = 2006 Census Tables: Australia |Ajankohta = 27.6.2007 |Julkaisija = Australian Bureau of Statistics |Viitattu = 17.11.2009 }} {{404}}</ref>
Vuonna 2007 [[aboriginaalit|aboriginaaleja]] oli noin 460 000. [[Torresinsalmi|Torresinsalmen saarten]] asukkaat eivät ole Australian aboriginaaleja vaan he ovat etnisesti [[Melanesia|melanesialaisia]].<ref>
Australialla ei ole [[valtionuskonto]]a, mutta [[kristinusko]] on maan valtauskonto. Kristittyjen osuus väestöstä on jo pitkään ollut laskeva. Vuoden 2016 tilaston mukaan maan väestöstä 52,1 % on kristittyjä, joista [[katolilaisuus|katolilaisia]] on 22,6 % ja [[anglikaanisuus|anglikaaneja]] 13,3 %. Saman tilaston mukaan 30,1 % väestöstä on uskonnottomia ja heidän osuutensa kasvaa nopeimmin. [[Islam]] (2,6 %) on maan toiseksi suurin uskonto, ja sitä seuraavat [[buddhalaisuus]] (2,4 %) ja [[hindulaisuus]] (1,9 %). Yhteensä 8,2 % maan väestöstä kuuluu ei-kristillisiin uskontoihin. 9,6 % vastaajista kieltäytyi määrittelemästä uskonnollista vakaumustaan.<ref name="aus stats"/> Viikoittain kirkossa kävi vuonna 2004 vain 7,5 % australialaisista,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncls.org.au/default.aspx?docid=2250&track=82083 |Nimeke = NCLS releases latest estimates of church attendance |Julkaisija = NLCS Research |Viitattu = 17.11.2009 |Kieli = {{en}} }}</ref> eikä uskonnolla ole keskeistä asemaa suurelle osalle maan väestöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.smh.com.au/national/gods-ok-its-just-the-religion-bit-we-dont-like-20080711-gdslnx.html |Nimeke = God's OK, it's just the religion bit we don't like |Tekijä = Morris, Linda |Julkaisu = National |Ajankohta = 11.7.2008 |Julkaisija = Sydney Morning Herald |Viitattu = 17.11.2009 |Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 244:
Alkuvuosista alkaen Australiassa on ollut kuvataiteilijoita ja kirjailijoita, kuten Nobel-palkittu [[Patrick White]]. [[Sydneyn oopperatalo]] tunnetaan arkkitehtuuristaan, ja joka toinen vuosi järjestettävät [[Adelaiden festivaali]]t tuovat maahan kansainvälisiä tähtiä, kuten [[Royal Shakespeare Company]]n ja [[Mariinski-teatteri|Kirov-baletin]].<ref name="CULTASA"/>
Elokuvaohjaaja [[Peter Weir]] on ollut usein sekä [[Oscar-palkinto|Oscar-]] että [[Golden Globe]] -ehdokkaana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://awardsdatabase.oscars.org/Search/Nominations?nomineeId=2760&view=1-Nominee-Alpha |Nimeke = Peter Weir |Julkaisu = Oscars |Julkaisija = The Academy of Motion Picture Arts and Sciences |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.goldenglobes.com/person/peter-weir |Nimeke = Peter Weir |Julkaisu = Golden Globes |Julkaisija = Hollywood Foreign Press Association (HFPA) |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{en}} }}</ref> Weirin läpimurtoelokuva ''[[Huviretki hirttopaikalle]]'' oli ensimmäisiä kansainvälisesti menestyneitä australialaiselokuvia. Weirin myöhempiä australialaisia elokuvia olivat ''[[Gallipoli (elokuva)|Gallipoli]]'' (1981) ja ''[[Rakkaus veitsenterällä]]'' (1982), joissa kummassakin oli pääosassa tuolloin vielä jokseenkin tuntematon australialainen näyttelijä [[Mel Gibson]].<ref>
[[Didgeridoo]] on erikoislaatuinen Australian aboriginaalien [[puhallinsoitin]], joka valmistetaan [[termiitit|termiittien]] ontoksi kaivertamasta puunrungosta.<ref>
Australialaiset ovat menestyneet maailmalla kevyen musiikin eri osa-alueilla. Australialaisia yhtyeitä ja artisteja ovat muiden muassa [[AC/DC]], [[Kylie Minogue]], [[Nick Cave]], [[Air Supply]], [[Sia]], [[Iggy Azalea]]<ref>
Ennen eurooppalaisten tuloa aboriginaalit söivät paikallisia kasveja ja eläimiä monipuolisesti. Ensimmäiset eurooppalaiset söivät pääasiassa perunoita ja lihaa, aluksi riistaa, myöhemmin nautaa ja lammasta. Kalan ja äyriäisten syöminen on kasvanut 1930-luvulta, ja vihannesten kulutus 1950-luvulta alkaen. Nykyisin australialaiset huippukokit tunnetaan fuusiokeittiöstä eli eri maiden perinteiden yhdistämisestä. Tavalliset ihmiset kuluttavat pikaruokaa enemmän kuin missään muualla maailmassa.<ref name="EC">
Unescon [[maailmanperintöluettelo]]ssa on Australiasta 17 kohdetta. Niistä kolme on kulttuurikohteita ([[Australian rangaistussiirtolat]], [[Royal Exhibition Building]] ja [[Carlton Gardens]] sekä [[Sydneyn oopperatalo]]), neljä sekakohdetta ([[Kakadun kansallispuisto]], [[Tasmanian erämaat]], [[Uluru-Kata Tjutan kansallispuisto]] ja [[Willandran järvialue]]) ja loput luontokohteita: [[Australian itä-keskiosien sademetsien suojelualueet]], Australian nisäkäsfossiililöydökset ([[Boodjamullan kansallispuisto|Riversleigh]]/[[Naracoorte Cavesin kansallispuisto|Naracoorte]]), [[Fraser Island]], [[Greater Blue Mountains -alue]], [[Heard ja McDonaldinsaaret]], [[Iso valliriutta]], [[Lord Howe]]n saariryhmä, [[Macquariensaari]], [[Purnululun kansallispuisto]], [[Queenslandin tropiikki]] ja [[Shark Bay]].<ref>
== Urheilu ==
Australia on [[Australia olympialaisissa|osallistunut]] olympialaisiin [[Kesäolympialaiset 1896|vuodesta 1896]] alkaen. Ensimmäisen kerran sillä oli edustaja talviolympialaisissa [[Talviolympialaiset 1936|vuonna 1936]]. Australia on isännöinyt olympialaisia kahdesti: Vuonna 1956 [[Kesäolympialaiset 1956|Melbournessa]] ja vuonna 2000 [[Kesäolympialaiset 2000|Sydneyssä]].
Maa on menestynyt parhaiten perinteisissä brittiläisissä joukkuelajeissa: [[kriketti|kriketissä]], [[rugby]]ssa, [[maahockey]]ssa ja [[verkkopallo]]ssa. Yksilölajeista uimarit, pyöräilijät, yleisurheilijat, soutajat ja purjehtijat ovat saaneet useita olympiamitaleita; eniten kultamitaleita (viisi) on saanut uimari [[Ian Thorpe]].<ref>
Australiassa on käytössä useita jalkapallokoodeja. Suosituimmat ovat rugbyn eri lajit eli [[australialainen jalkapallo]], [[rugby league]] ja [[rugby union]]. [[Jalkapallo|Eurooppalainen jalkapallo]] on suosituimmuudessa toissijainen edellä mainittuihin jalkapallokoodeihin verrattuna.<ref name = "Yesaustralia">
[[Golf]] on Australiassa suosittua kaikissa [[yhteiskuntaluokka|yhteiskuntaluokissa]].<ref name = "Yesaustralia" /> [[Australian avoin tennisturnaus]] on yksi neljästä arvostetusta [[Grand Slam]] -turnauksesta.
| |||