Ero sivun ”Puupolttoaine” versioiden välillä

Pellettien poltto on helppo automatisoida: pellettipoltin syttyy ja sammuu itsenäisesti termostaatin ohjaamana ja syöttöruuvi siirtää pelletit varastosta kattilaan. Pellettilämmitystä käytetään usein vesikiertoisen lämmityksen yhteydessä, mutta Suomessa on yleistymässä myös erilaiset pellettitakat. Pellettien kuljetus tehtaalta käyttäjän [[varastosiilo]]on tapahtuu yleensä irtotavarana kuorma-autoilla, joista ne voidaan puhaltaa paineilman mukana letkua pitkin 15 metrin päähän siiloon. Satunnaiseen käyttöön ja pellettitakkoja varten pellettiä on saatavana myös 500–1000500–1 000 kilon suursäkeissä, sekä 10–25 kilon piensäkeissä.

Kolmannes pienhiukkaskuolemista Suomessa johtuu puun poltosta saunoissa ja takoissa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/paivanlehti/10012018/art-2000005518247.html|nimeke=Terveysriskien hallinta on monimutkaista|ajankohta=10.1.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> Pienhiukkaset aiheuttavat 50 - 8050–80 % ympäristön terveysriskeistä ja tappavat joka vuosi 2 000 suomalaista<ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/111832-suomen-saasteuhrit-7-henkea-joka-paiva|nimeke=Suomen saasteuhrit: 7 henkeä joka päivä|julkaisu=Uusi Suomi|ajankohta=5.5.2011}}</ref> ja 400 000 eurooppalaista.<ref name=HS-syri>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000002911440.html|nimeke=Puunpoltto tappaa maailmassa enemmän kuin ydinvoimaloissa sattuneet onnettomuudet|ajankohta=18.7.2016|julkaisu=Helsingin Sanomat Tiede}}</ref> Pääkaupunkiseudulla puun pienpoltto tuottaa 40 % pienhiukkasista joulu-helmikuussa ja 20 % syys-lokakuussa, pientaloalueilla enemmän (2008).<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/autot/art-2000002650346.html|nimeke=Puunpoltto saastuttaa jopa enemmän kuin liikenne|ajankohta=14.1.2008|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>