Ero sivun ”Protoni” versioiden välillä

Eri alkuaineiden suhteelliset [[atomipaino]]t pystyttiin mittaamaan jo 1800-luvun alussa. Tällöin osoittautui, että useimpien alku­aineiden atomi­painot olivat likipitäen [[vety|vedyn]] atomipainon monikertoja, toisin sanoen, jos yksikkönä käytetään vedyn atomi­painoa, muidenkin alku­aineiden atomi­painot ovat hyvin lähellä [[kokonaisluku]]ja.<ref name=LukFys>{{kirjaviite | Tekijä = K. V. Laurikainen, Uuno Nurmi, Rold Qvickström, Erkki Rosenberg, Matti Tiilikainen | Nimeke = Lukion fysiikka 3 | Sivu = 85 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1974 | Tunniste = ISBN 951-0-06318-5}}</ref>. Tällä perusteella [[William Prout]] esitti vuonna 1815 hypoteesin, jonka mukaan vety­atomi, jota hän kutsui myös "protyliksi", olisi kaikkien muiden alku­aineiden atomien rakenne­osana ja että muut atomit siis koostuisivat joukosta lujasti toisiinsa sitoutuneita vety­atomeja.<ref name=LukFys /><ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-QvMo–Qv) | Sivu = 3285, art. Prout, William | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-01070-0}}</ref> Tämä käsitys tuli tunnetuksi [[Proutin hypoteesi]]na. Se kuitenkin menetti uskottavuutensa, kun atomi­painot saatiin mitatuiksi entistä tarkemmin ja lisäksi todettiin, että muutamien alku­aineiden, esimerkiksi [[kloori]]n, atomi­painot eivät olleet lähelläkään kokonais­lukuja.

*[http://pdg.lbl.gov Particle Data Group] -– The Review of Particle Physics {{en}}