Ero sivun ”Kasvillisuusvyöhyke” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kasvillisuusvyöhykkeisiin vaikuttavat tekijät: muotoilua luontotyyppien osalta |
|||
Rivi 8:
Merkittävin vaikutus kasvillisuuden tyyppiin on kullakin alueella vallitseva [[ilmasto]], etenkin lämpötila ja sademäärä sekä niiden kausittaiset vaihtelut. Vuoristoisilla seuduilla kasvillisuus muuttuu vyöhykkeelliseksi: korkeammalle mentäessä ilma kylmenee ja kasvillisuus muuttuu vaatimattomammaksi samaan tapaan kuin päiväntasaajalta poispäin mentäessä; lisäksi vuorten vastakkaisilla rinteillä sade- ja lämpöolosuhteet voivat olla erilaiset.
Paikalliset kasvupaikkatekijät voivat luoda ympäristöstään poikkeavia, joskin tavallisesti pieniä kasvillisuusalueita. Näitä nimitetään [[biotooppi|biotoopeiksi]] tai suomeksi [[luontotyyppi|luonmtotyypeiksi]]. Seisova vesi tai pohjaveden sijainti lähellä maanpintaa luovat ympäristöään
Koska keskilämpötila ja -sademäärä vaihtelevat alueiden välillä liukuvasti, eivät kasvillisuusvyöhykkeidenkään rajat tavallisesti ole jyrkkiä. Esimerkiksi metsä voi muuttua aroksi siten, että ympäristöään kosteammilla paikoilla voi aron keskellä vielä kasvaa pieniä metsäsaarekkeita. Lauhkea lehtimetsävyöhyke ja pohjoinen havumetsävyöhyke sekoittuvat keskenään hemiboreaaliseksi sekametsävyöhykkeeksi.
| |||