Ero sivun ”Kasvillisuusvyöhyke” versioiden välillä

p
(→‎Kasvillisuusvyöhykkeisiin vaikuttavat tekijät: olisikohan tuo sama kuin biotoopi - saa korjata, jos meni väärin. Ainakin vyöhyke on eri asia kuin pienet, paikallisista eroista johtuvat kasvillisuusálueet, ja nämä taas ovat juuri biotooppeja.- tjsp)
Merkittävin vaikutus kasvillisuuden tyyppiin on kullakin alueella vallitseva [[ilmasto]], etenkin lämpötila ja sademäärä sekä niiden kausittaiset vaihtelut. Vuoristoisilla seuduilla kasvillisuus muuttuu vyöhykkeelliseksi: korkeammalle mentäessä ilma kylmenee ja kasvillisuus muuttuu vaatimattomammaksi samaan tapaan kuin päiväntasaajalta poispäin mentäessä; lisäksi vuorten vastakkaisilla rinteillä sade- ja lämpöolosuhteet voivat olla erilaiset.
 
Paikalliset kasvupaikkatekijät voivat luoda ympäristöstään poikkeavia, joskin tavallisesti pieniä kasvillisuusalueita. NäötäNäitä nimitetään [[biotooppi|biotoopeiksi]] tai suomeksi [[luontotyyppi|luonmtotyypeiksi]]. Seisova vesi tai pohjaveden sijainti lähellä maanpintaa luovat ympäristöään hedelmällisempiä kasvillisuusalueita. Myös maan ravinnekoostumus voi vaikuttaa kasvillisuuteen – esimerkiksi [[kalkki]]pitoinen maaperä suosii tiettyjä kasveja, kun taas monet kasvit eivät kasva siinä lainkaan. Maaperän suolaisuus vaikuttaa myös kasvillisuuteen merkittävästi. Paikalliset [[pienilmasto]]t luovat omia kasvillisuusvyöhykkeitään.
 
Koska keskilämpötila ja -sademäärä vaihtelevat alueiden välillä liukuvasti, eivät kasvillisuusvyöhykkeidenkään rajat tavallisesti ole jyrkkiä. Esimerkiksi metsä voi muuttua aroksi siten, että ympäristöään kosteammilla paikoilla voi aron keskellä vielä kasvaa pieniä metsäsaarekkeita. Lauhkea lehtimetsävyöhyke ja pohjoinen havumetsävyöhyke sekoittuvat keskenään hemiboreaaliseksi sekametsävyöhykkeeksi.
118 705

muokkausta