Ero sivun ”Agglutinatiivinen kieli” versioiden välillä

Esimerkiksi suomen kielessä kantaan ''talo'' voidaan mekaanisesti liittää monikon tunnus [i] sekä [[inessiivi]]n [[sijapääte]] [ssa], jolloin saadaan sanan muoto ''taloissa''. Mikäli samansama periaatteensäännönmukaisuus mukaisestisäilyisi voitaisiinkaikkien muodostaasanojen kaikki vastaavat sanatmuodostamisessa, kieltä voisi kutsua puhtaasti agglutinoivaksi. EsimerkkinäEsimerkki suomen kielen epätäydellisestä agglutinaatiosta suomenon kielessäse, muotoettä kannasta ''kissa'' onäännevaihtelun äännevaihtelustavuoksi johtuenmuodostuu ''kissoissa'' eikä *kissa|i|ssa.

Kielitieteilijä Juha Janhusen mukaan Uralilaisuralilais-altailaiset kielet ovat agglutinatiivisiäagglutinatiivisia kuten suomen lisäksi myös turkki, mongoolimongoli, tunguusi, korea, ja japani<ref>[http://www.sgr.fi/sust/sust258/sust258_janhunen.pdf Proto-Uralic—what, where, and when? Juha JANHUNEN (Helsinki) The Quasquicentennial of the Finno-Ugrian Society. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 258. Helsinki 2009. 61–62.]</ref>. Monissa Agglutinatiivisissaagglutinatiivisissa kielissä on [[vokaalisointu]]. Kielten rakennetyypistä johtuen suomella ja turkilla on hämmentävän samantapaisia piirteitä, kuten agglutinoiva (päätteitä liimaileva) morfologia ja vokaalisointu <ref> http://www.helsinki.fi/~jolaakso/sgrfaq.html</ref>.

*monet [[tiibettiläistiibetiläis-burmalaiset kielet]]

*koillisen, luoteisen ja eteläisen [[kaukasuksenKaukasuksen kielet]]