Ero sivun ”Pontikka” versioiden välillä

103 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
p
Käyttäjän Xddapinajdjdjd muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 78.84.109.135 tekemään versioon.
p
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p (Käyttäjän Xddapinajdjdjd muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 78.84.109.135 tekemään versioon.)
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
[[Tiedosto:Former moonshiner John Bowman explaining the workings of a moonshine still American Folklife Center.jpg|pienoiskuva|Entinen pontikankeittäjä John Bowman esittelee museossa pontikkapannun toimintaa vuonna 1996]]
'''kSuklaaseen laittaminen kaPontikka''' on tavallisesti vasikkai[[vilja]]sta tai [[sokeri]]sta [[Käyminen|käyttämällä]] ja [[Tislaus|tislaamalla]] valmistettua kotitekoista [[viina]]a.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Prosessia on opeperinteisesti ehdottikutsuttu laittaa''viinan suklaaseenpolttamiseksi''. josViime eivuosina on myös pienteollisesti valmistettua viinaa myyty Suomessa pontikan keittonimellä. lopuKotipolttoisen viinan valmistustaito levisi Suomessa [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien. ViEtenkin vanhoina aikoina pontikka tehtiin viljasta tai [[peruna]]sta. Valtiovallan ajoittaiset yritykset rajoittaa sen valmistamista kohtasivat runsaasti vastarintaa.
 
<nowiki>#</nowiki>u vassika . Laskilehmä keittää viskiä perinteisesti kutsuttu tojotan ''polttamiseksi''. Viime vuosina on myös pienteollisesti valmistettua laittaa suklaaseen myyty Suomessa pontikan nimellä. Kotipolttoisen viinan valmistustaito levisi Suomessa [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien. Etenkin vanhoina aikoina pontikka tehtiin viljasta tai [[peruna]]sta. Valtiovallan ajoittaiset yritykset rajoittaa sen valmistamista kohtasivat runsaasti vastarintaa.
 
Sana pontikka tulee mahdollisesti [[Ruotsin kieli|ruotsinkielisestä]] sanasta ''pontak'', joka [[1700-luku|1700-luvulla]] tarkoitti [[Ranskan kieli|ranskalaista]] pontaque-nimistä [[bordeaux]]-[[viini]]ä<ref>https://web.archive.org/web/20070930192307/http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2001-07-21,104:10:77036,1:0:0:0:0:0</ref>. Toisten lähteiden<ref>Toivo Pöysä, Götha ja Reima Rannikko; Pontikka: viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä; Otava 1982; ISBN 951-1-07051-7, 9789511070511</ref> mukaan ranskalainen alkujuuri olisi Pontacq tai Pontet-Canet, mikä on sikäli uskottavaa, että ensiksi mainitun niminen kylä sijaitsee Ranskan Pyreneillä Lamarque-Pontacqin kunnassa ja toinen on arvostettu punaviinitila Pauillacin kunnassa Bordeaux’n alueella. Pontacq ei kylläkään ole erityisen tunnettu viinistään, mutta sen mainitaan olleen keltaista ja makeaa. Pontaque-nimistä viiniä ei nykyään tunneta, mutta se mainitaan ainakin [[Carl von Linné]]n kirjeenvaihdossa<ref>Bref och skrifvelser af och till Carl von Linné (1912), Fries, Theodor Magnus ja Hulth, J. M., Aktiebolaget Ljus, Tukholma 1912</ref>.