Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä

Ihmisellä on evoluution tuottama taipumus [[kieli|kielen]] oppimiseen, mutta kielet ovat [[kulttuurievoluutio]]n eli opittujen taitojen evoluution tulosta. Kivikaudella ihmisen kehitykseen alkoivat vaikuttaa molemmat evoluutiot rinnan.<ref name="Wiio 2007, s.27"/> Pystyihmisen [[kurkunpää]] on vastannut rakenteeltaan kaksivuotiaan nykyihmisen vastaavaa ja todennäköisesti pystyihminen on kyennyt jollakin tavalla puhumaan. Varhaisemman käteväihmisen kurkunpää oli vielä samankaltainen kuin simpanssilla, joka voi oppia käsimerkkejä, mutta ei puhumaan. Jos pystyihminen on puhunut, laji on todennäköisesti käyttänyt jonkilaista esikieltä (engl. proto-language), kuten [[pidgin-kieli]], ilman selkeää [[kielioppi]]a.<ref>Wiio 2007, s. 34–36</ref> Kielioppia voidaan pitää ihmisen ensimmäisenä [[tietotekniikka|tietoteknisenä]] keksintönä. Se on avannut ihmiselle rajattoman ajatusten ilmaisun maailman.<ref>Wiio 2007, s. 41</ref> Tämä on tapahtunut ilmeisesti 45&nbsp;000 vuotta sitten.<ref>Wiio 2007, s. 48</ref>

Suuria aluksia alettiin rakentaa niin Niilin kuin Eufratin rannoilla. Riittävän suuret alukset auttoivat kauppaa kehittymään ja laajentamaan hallintoa. Kaupan ja hallinnon tarpeisiin [[sumerilaiset]] kehittivät [[kirjanpito|kirjanpidon]] ja tilien käytön. Luvunpitoa oli aikaisemmin harjoitettu luilla ja tikuilla, joihin koverrettiin koloja ilmoittamaan lukumäärää. Sumerissa alettiin käyttää aluksi pussissa olevia kiviä, sitten savesta tehtyjä merkkipalikoita laskemiseen.<ref>Wiio 2007, s. 69</ref> Erilaisten merkkikivien, kuten lampaan tai leivän symbolien määrä kasvoi yli tuhannen. Ensimmäinen askel [[kirjoitustaito]]on oli [[sinetti]]en käyttäminen henkilöiden tunnistamiseen ja sopimusten varmistamiseen noin 4000 eaa. Rullasinetillä tunnus painettiin saveen. Seuraava askel oli merkkikivien korvaaminen piirtämällä terävällä tikulla, "nuolenpäällä" niiden muodot sopimuksena käytettyyn saveen ja kirjoitustaito oli syntynyt.<ref>Wiio 2007, s. 76-78</ref> Kirjoitustaidon kehittyminen kuvastaa tiiviissä yhteisössä syntyviä tarpeita oikeudenmukaisuuden suhteen, sillä varhaisimmat tunnetut tekstit ovat veroluetteloita ja anomuksia verovähennyksistä. Tekstejä kirjoitettiin [[papyrus|papyrukselle]] ja niitä voitiin pienellä vaivalla kuljettaa ja arkistoida. Temppelit toimivat kaupankäynnissä aluksi uskottuina miehinä ja sopimusten säilyttäjinä, mutta temppelien asema vahvistui vähitellen ja niistä tuli kaupunkivaltioiden hallintokeskuksia.<ref>Wiio 2007, s. 74–75</ref>. Painojen ja mittojen standardit syntyivät, tunnettu on esimerkiksi painon yksikkö [[talentti]].<ref>Adams, s. 15 .</ref> Sumerissa rahaa ei ollut käytössä, mutta hinnoittelu tehtiin hopealla, jonka painon mittayksikkö oli [[shekeli]].<ref>Wiio 2007, s. 56</ref> Egyptiläisillä oli myös käytössään [[kalenteri]] ja [[aurinkokello]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://library.thinkquest.org/J002046F/technology.htm | Nimeke = Technology of Ancient Egypt | Julkaisija = Ancient Egypt's Deepest Secrets Revealed }}</ref>

Sumerien [[nuolenpääkirjoitus]]ta pidetään vanhimpana kirjoitusjärjestelmänä. Egyptiläiset [[hieroglyfit]] ovat lähes yhtä vanhoja, noin 3000 eaa. syntyneitä.<ref>Wiio 2007, s. 132–133</ref> Molemmat kirjoitusjärjestelmät olivat alkujaan sanakirjoitusjärjestelmiä perustuen [[kuvakirjoitus|kuvakirjoitukseen]]. Kuvat pelkistyivät nopeasti merkeiksi. Nuolenpääkirjoituksesta kehittyi jo 2700 eaa. tavukirjoitusjärjestelmä, mutta sanakirjoitusmerkkejäkin säilyi.<ref>Wiio 2007, s. 126</ref> Sanakirjoituksessa jokaisella merkillä on vastinesanansa, jolloin kirjoitustaitoisten täytyy osata tuhansia merkkejä. Tavumerkkien määrä on huomattavasti vähemmän kuin sanoja ja kirjoittamisen oppiminen helpompaa. Sanakirjoituksessa voi kieli voi vaihtua merkien muuttumatta. Sumerin valtasi vuonna 2005 eaa. [[Elam]]ilaiset, jotka perustivat [[Babylonia]]n. Nuolenpääkirjoitusmerkeillä alettiin nyt kirjoittaa [[Akkadin kieli|Akkadinkieltä]]. Samanlainen ilmiö on tapahtunut myös [[kiinalainen kirjoitusjärjestelmä|Kiinalaisten kirjoitusmerkkien]] tultua käyttöön [[Japanin kieli|Japanin kielen]] kirjoittamisessa. Japanin kielessä sanat taipuvat, jolloin sanakirjoitusjärjestelmää on jouduttu täydentämään tavukirjoituksella. Sanakirjoituksesta on vaikea luopua, kun se takaa oppineiden valta-aseman. Hieroglyfeistä, nuolenpääkirjoituksesta tai kiinalaisista kirjoitusmerkeistä ei ole luovuttu, vaikka tavu- tai äännekirjoitusjärjestelmä on huomattavasti helpompi oppia.<ref>Wiio 2007, s. 133–135</ref> Askeleen äännekirjoituksen suuntaan tekivät Egyptissä työssä olleet [[Seemiläiset kielet|seemiläisiä kieli]]ä puhuneet palkkasotilaat, joiden kirjoitusta on löytynyt [[Wadi el-Hol]]-nimisestä paikasta [[Siinai]]lla.<ref>Wiio 2007, s. 136–137</ref> Kirjoitus on noin vuosisadalta 1900 eaa. Äännekirjoitusjärjestelmä välittyi [[foinikialainen kirjaimisto|foinikialaisen kirjaimiston]] kautta 800–500 eaa. [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaiseen kirjaimistoon]]. Kreikkalaiset lisäsivät alkujaan pelkkiä konsonantteja käsittävän kirjaimistoon vokaaleja. Kreikkalaisten kautta kirjaimet siirtyivät [[Etruskit|Etruskeille]] ja heiltä Roomalaisille.<ref>Wiio 2007, s. 138–141</ref>

[[Indus-kulttuuri]]lla oli alueella edeltäjiä, kuten [[Mehrgarh]]-alueen kaivaukset osoittavat. Varsinainen Induksen kulttuuri syntyi 2600 eaa. Kulttuurin kuuluneet kaupungit [[Harappa]] ja [[Mohenjo-Daro]] olivat kehittyneitä, [[ruutukaava]]periaatteella rakennettuja. Useimmissa taloissa oli oma kylpyhuone ja viemäröinti. Indus-kulttuuri kävi kauppaa Kaksoisvirranmaan kansojen kanssa, mistä todistavat löydetyt sinetit. Indus-kulttuuri loi kirjoitusjärjestelmän, jota ei kuitenkaan vielä pystytä lukemaan, koska kieltä ei tunneta. [[Puuvilla]]sta tehtiin [[kangaspuut|kangaspuiden]] avulla kangasta ja vaatteita. Vanhin tunnettu yhtenäinen mittajärjestelmä tunnetaan Mohenjo-Darosta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jarmo Gröönroos, Arja Hyvönen, Petri Järvi, Juhani Kostet, Seija Väärä | Nimeke = Tiima, tiu, tynnyri; Miten ennen mitattiin | Julkaisija = Turun maakuntamuseo | Selite = näyttelyesite 32; toinen painos | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 951-595-093-7 }}</ref> Pohjoisesta tulleet [[Arjalaiset]] paimentolaiskansat valloittivat alueen 1800 eaa. Arjalaisten jälkeen kehittyi muinais-Intia, jossa oli ensin [[Vedalainen kulttuuri]], sitten klassisen Intian kukoistusaikana pidetty [[Gupta-valtakunta]], jolloin kehittyivät [[tähtitiede]] ja [[lääketiede]]. Metallinkäsittelyssä pystyttiin 300-luvulla tekemään terästä, jota vietiin Arabimaihin [[damaskiteräs]]miekkojen valmistukseen. [[Aryabhata]]n käyttöön ottama [[0 (luku)|nollakäsite]], ja sen merkintätapa ovat periytyneet länteen Intiaan 1000-luvulla tunkeutunaiden [[Islam]]ilaisten kautta.<ref>Mahajan, s. 25–26.</ref> Nollalla on kaksi merkitystä, se voi ilmaista tuloksen laskutoimituksesta (esimerkiksi 1-1=0) tai se ilmaisee paikkajärjestelmäksi kutsutussa lukujen merkintätavassa tyhjän paikan (esimerkiksi 101). [[Babylonia]]laisilla oli jo käytössä nolla paikkajärjestelmässä ja intialainen keksintö oli käyttää nollaa molemmissa merkityksissä.<ref>Wiio 2007, s. 109</ref>

Tietoliikenne on tärkeää suuren valtakunnan hallinnassa. Keisari [[Augustus]] perusti hallinnon käyttöön organisoidun postipalvelun, jota kutsuttiin nimellä [[Cursus publicus]]. Se perustui säännöllisin välein sijanneisiin asemiin, joissa vaihdettiin hevosia tai voitiin pitää taukoa. Postiverkostosta on olemassa [[Tabula Peutingeriana]] -nimellä tunnettu kartta. Palvelu tarjosi hevosilla toimivaa pikakuljetusta ja härkävetoista hitaampaa kuljetusta. Ensimmäisiä lähettipalveluverkkoja olivat käyttäneet persialaiset.<ref>Wiio 2007, s. 161</ref> Nopeampaa tiedonvälitystä varten oli käytössä valomerkkeihin perustuva lennätin, josta mainitsee historioitsija [[Polybios]] 200 eaa. Järjestelmästä kertoo myös historioitsija [[Sextus Julius Africanus]] 200-luvulla, jolloin se oli vielä käytössä. Tässä optisessa lennättimessä kirjaimille oli taulukossa määrätty kahden numeron koodi ja numerot välitettiin joko soihtujen määrällä tai näyttökerroilla. Tällaista viestitystä käytettiin sodassa ja siihen käytettyjä torneja on kuvattu [[Trajanuksen pylväs|Trajanuksen pylvään]] reliefeissä.<ref>Wiio 2007, s. 164-166</ref>

Pompejista on löytynyt yli 3&nbsp;000 seinille kirjoitettua vaalimainosta. Rooman siirryttyä tasavallasta keisarivaltaan kaupungit yhä valitsivat vaaleille virkamiehiä, kuten [[ediili]]n. Kirjoitetut vaalimainokset kertovat lukutaidon yleisyydestä ja [[kansalaisyhteiskunta|kansalaisyhteiskunnasta]]. Etruskeilta ja kreikkalaisilta saatu [[Aakkoset|aakkosiin]] perustuva äännekirjoitus oli helposti opittavana kasvattanut luku- ja kirjoitustaidon osaavien joukkoa ja osaltaan edistänyt kansalaisyhteiskunnan syntyä.<ref>Wiio 2007, s. 115–119</ref>

Amerikka asutettiin ilmeisesti useassa vaiheessa Aasiasta Alaskan kautta ensimmäisten ihmisten tullessa 40–50 tuhatta vuotta ja viimeisten 11–10&nbsp;000 eaa. sitten.{{selvennä|eaa. vai vuotta sitten?}} Jääkauden aikana merenpinta oli nykyistä alempana, mikä mahdollisti [[Beringinsalmi|Beringinsalmen]] helpon ylityksen. Maayhteyden katkettua prekolumbiaanisen tekniikan kehitys on tapahtunut ilman yhteyttä vanhaan maailmaan. Kehityksen pääpiirteet ovat kuitenkin olleet hyvin samankaltaisia. Siperian kautta tulleet ihmiset ovat tuoneet mukanaan sen aikaisen tekniikkansa, kuten käsikirveet ja vaatteet. Aluksi on metsästetty suurriistaa, kuten [[Clovis-kulttuuri]]ssa, jolla on tunnusomainen keihäänkärkityyppinsä. Ilmeisesti näiden kanssa jo käytettiin [[atlatl]]-apuvälinettä keihään linkoamiseen. Toinen tunnettu metsästysase on noin vuonna 4000 eaa. kehitetty [[bola]], jossa hihnan molempiin päihin sidottiin kivet. Bola heitettiin eläimen jalkoihin, jolloin se saatiin kaatumaan. Ilmastonmuutoksen ja sukupuuttoon metsästyksen jälkeen jouduttiin kehittämään maanviljelyä. Viljelykasveina tunnettuja ovat [[maissi]] ja [[peruna]]. Maissia alettiin viljellä noin 7&nbsp;000 vuotta sitten. [[Inkat]] ja [[Mayojen korkeakulttuuri|mayat]] käyttivät keinokastelujärjestelmiä. Maanviljelyn kehittyminen synnytti suurempia asutuksia ja mahdollisti suuria rakennushankkeita. Vuoden 2000 eaa. paikkeilla on rakennettu uuden maailman vanhimmat pyramidimaiset temppelit. Metalleista opittiin tuntemaan jalometallit, joista erikoisuutena [[platina]], sekä kupari ja pronssi, mutta rauta oli tuntematon ennen [[Kristoffer Kolumbus|Kolumbuksen]] saapumista. Rakennustekniikassa käytettiin [[valeholvi]]a, jossa kalkkikivestä pinotut seinät hitaasti lähenivät toisiaan siten, että ne pystyttiin lopulta yhdistämään yhdellä kivellä päältä. Mayat käyttivät laastia. Inkat kehittivät valtakuntansa hallintoa ja rakensivat sitä varten laajan tieverkoston ja postijärjestelmän. Tieverkosto oli espanjalaisten saapuessa paremmassa kunnossa kuin tiet vanhassa maailmassa.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Martti Pässinen: Uuden maailman teknologia, s. 108–126 .</ref> Inkat eivät osanneet kirjoittaa, mutta numeroiden tallentamiseksi he tekivät solmuja eri väristen köysien nippuihin. Kuten [[Sumer]]issa, laskentataito oli sivilisaatiolle, joksi Inka-valtiokin luetaan, kirjoitustaitoa ensiarvoisempaa.<ref>Wiio 2007, s. 55</ref>

Pohjois-Italian kauppiaat kehittivät 1200 ja 1300 lukujen vaihteessa [[kaksinkertainen kirjanpito|kaksinkertaisen kirjanpidon]], mikä oli tietohallinnollisesti merkittävä menetelmäkeksintö ja käytössä nykyäänkin.<ref>Wiio 2007, s. 112</ref>

Teknologia ei ollut 1700-luvun puolivälissä Englannissa alkaneen teolliseen vallankumouksen käynnistäjä. Taustalla olivat yhteiskunnalliset ja kauppapoliittiset syyt, kuten [[merkantilismi]]sta vapautuminen. Merkantilismi oli [[Adam Smith]]in (1723-1790) kriittisessä mielessä keksimä termi. Kirjassaan "Kansakuntien vauraus" Smith kertoo esimerkin nuppineulojen tuotannosta 10 hengen pajassa, jossa työn uudelleen järjestelyllä ja työnjaolla, jossa kukin työntekijä keskittyi vain yhteen työvaiheeseen, työn tuottavuutta pystyttiin nostamaan parista kymmenestä 48&nbsp;000 nuppineulaan päivässä.<ref>Wiio 2007, s. 192–193</ref> Teollinen vallankumous on syytä nähdä enemmän aikakautena kuin tekniikan kannalta merkittävänä tapahtumana. Mekanisoituminen oli alkanut keskiajalla ja jatkui uudella ajalla. Lasi- ja kutomoteollisuus kasvoivat 1500-luvulla [[Venetsia]]n alueella. Kaivosteknologia kehittyi. Vesivoimalla toimivien pajavasaroiden, jollaisen jäänteet on nähtävissä esimerkiksi [[Fagervik]]issä, käyttö laajeni. 1650-luvulla Englannissa alkoi järjestelmällinen jokien muuttaminen purjehduskelpoiseksi kaupankäynnin tarvitseman kuljetustarpeen vuoksi. [[Kanava]]järjestelmän huippuaika oli 1770–1830, jonka jälkeen kuljetukset alkoivat siirtyä rautateille. Teollinen vallankumous vapautti teknologian muutosta aikaisemmin jarruttaneet esteet ja tekniikalla, erityisesti [[höyrykone]]ella, [[kehruu-Jenny|kehruukoneella]], [[kutomakone]]ella sekä hiili- ja rautavarojen avautumisella oli merkittävä rooli teollisen vallankumouksen etenemisessä.<ref>Näkökulmia teknologiaan; Tarmo Lemola, johdanto</ref><ref>Kivikirvesstä tietotekniikkaan: Hannu Salmi: Tieteellisistä oivalluksista teolliseen "vallankumoukseen", s. 127–128.</ref>

Kolmantena muutoksen aaltona teollisessa valmistuksessa voidaan pitää 1900-luvun loppupuolella alkanutta muovimateriaalien käyttöä, [[puolijohde|puolijohteiden]] valmistusta ja [[tietokone]]isiin perustuvaa [[automaatio]]ta. [[Teollisuusrobotti|Robotit]] tulivat tehtaisiin. Ihmiset alkoivat kadota tehtaiden lattioilta ja konttorien miehitys kasvoi usein tehdasta suuremmaksi. 1700-luvulta 1970-luvulle saakka teollisuuden osuus työvoimasta kasvoi, mutta kääntyi 1980-luvulla laskuun, mikä synnytti käsitteen "[[jälkiteollinen yhteiskunta]]" ja myöhemmin siihen liittyvän käsitteen "[[tietoyhteiskunta]]".<ref>Wiio 2007, s. 192</ref>

Kirjapainontaidon kehittymistä edelsi siirtyminen [[pergamentti|pergamentista]] [[paperi]]in. Painamisen ja paperin tekemisen taito oli saatu Arabien kautta Kiinasta. Nahasta valmistettava pergamentti on kallis materiaali ja vanhoista pergamenteista kannatti jopa [[Palimpsesti|raaputtaa teksti pois]] pergamentin uudelleen käyttämiseksi. Edullisen paperin käyttö taas nosti manuaalisesti tehtävissä kopiossa kynnyskustannukseksi työn. Tästä syntyi tarve kehittää kirjapainotaitoa. Kuvia oli [[painaminen|painettu]] jo keskiajalla ennen varsinaista kirjapainotaidon kehittymistä. [[Johannes Gutenberg|Gutenbergin]] (1397–1468) kehittämä valettujen irtokirjasinten tekniikka vähensi oleellisesti kirjantekemisen työmäärää ja painomäärien kasvaessa syntyi teollista toimintaa. Kiinalainen [[Bi Sheng]] oli jo noin vuonna 1050 keksinyt keraamiset sanamerkit, mutta [[Kiinalainen kirjoitusjärjestelmä|kiinalaisessa kirjoitusjärjestelmässä]] keksintöä ei pystytty merkkien määrän vuoksi hyödyntämään niin tehokkaasti kuin alle kolmekymmentä merkkiä käsittävässä [[aakkoset|aakkoskirjoitusjärjestelmässä]], joka oli Rooman valtakunnan kautta periytynyt Eurooppaan.<ref>Wiio 2007, s. 149-152</ref>

Ensimmäinen kaupallinen [[lennätin]] otettiin käyttöön 1839 Lontoossa. Tämän viisilankaisen lennättimen kehittäjä oli [[Charles Wheatstone]] yhdessä [[William Cooke]]n kanssa. Teknisesti voittaneen lennätintekniikan kehittivät [[Samuel Morse]] ja [[Alfred Vail]] hyödyntäen [[rele]]itä signaalin vahvistukseen sekä yksilankatekniikkaa ja siinä merkkien koodausta, jota alettiin kutsua [[morsetus|morsetukseksi]]. Morsen tekniikkaa hyödyntävä kaupallinen lennätinyhteys käynnistyi 1844 [[Washington DC]]:stä [[Baltimore]]en. Helsinki-Pietari välillä lennätin käynnistyi 1855.<ref>Wiio 2007, s. 183-185</ref> Morsetusta käytettiin myöhemmin myös langattomassa tiedonsiirrossa.<ref>Wiio 2007, s. 186</ref> Sähkötys oli tärkeää rautatieliikenteelle, koska siellä turvallisuuden vuoksi täytyi varmistaa radan vapaus ennen junan lähettämistä seuraavalle asemalle.<ref>Schivelbusch 1996, s. 30-31.</ref> Lennättimien varaan perustettiin ensimmäiset [[uutistoimisto|tietotoimisto]]t jo 1800-luvun puolivälissä. Nämä lähettivät taloudellisia tietoja kuten pörssikursseja. [[Yhdysvaltain sisällissodan tekniikka|Yhdysvailtain sisällissodassa]] oli ensi kertaa käytössä vankkureilla siirrettäviä lennätin asemia. Sodanaikana vedettiin 25&nbsp;000 kilometriä lennätinkaapelia. 1870-luvulla tulivat käyttöön ensimmäiset [[reikänauha]]sovellukset, jonka jälkeen sanomat saatiin talteen tai ne voitiin kirjoittaa ennen lähetystä reikänauhalle. 1840-luvulla laskettiin ensimmäisiä vedenalaisia kaapeleita. Atlantin poikki [[merikaapeli]]a yritettiin vetää useampaan kertaan vuodesta 1855 alkaen, mutta vasta 1866 kaapelit saatiin toimimaan. 1900-luvun alussa olivat jo kaikki maailman merkittävimmät kaupungit yhdistetty lennätinverkkoon.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Ilkka J. Mäkinen: Yhä nopeammin entistä pidemmälle, s. 226–227.</ref> [[Tietoliikennesatelliitti]] mahdollisti vuonna 1964 [[Kesäolympialaiset 1964|Tokion olympialaisten]] suoran TV-lähetyksen Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.