Ero sivun ”Päijänne” versioiden välillä

Päijänteen pinta-ala on 1&nbsp;118&nbsp;km². Järvi on 119 kilometriä pitkä, ja sen suurin leveys on 28 kilometriä.<ref>[{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20120208001119/http://www.ymparisto.fi:80/default.asp?contentid=88342&lan=fi|nimeke=Päijänne - www.ymparisto.fi – Päijänne]|tekijä=|julkaisu=web.archive.org|ajankohta=2012-02-08|julkaisija=|viitattu=2019-01-09}}</ref> Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Judinsalonselkä, eteläosan Asikkalanselkä ja pohjoisosan Vanhanselkä ja [[Ristinselkä]]. Suomen sisävesien syvin kohta (95,3&nbsp;m) sijaitsee Ristinselällä [[Toivakka|Toivakan]] kunnassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Useissa tietosanakirjoissa esiintyvä virheellinen tieto, jonka mukaan kohta olisi peräti 104 metriä syvä, perustuu venäläisten mittaustulosten virheelliseen tulkintaan. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[Virmaila]]nsaari, [[Salonsaari (Päijänne)|Salonsaari]], [[Judinsalo]], [[Onkisalo]], [[Paatsalo]], [[Muuratsalo]], [[Haukkasalo]] ja [[Vuoritsalo]], ja kaikkiaan saaria on 1&nbsp;886 kappaletta.<ref>Päijänne, suomalainen suurjärvi, s. 11</ref>

Maankohoamisen ollessa voimakkaampaa pohjoisessa vedet mursivat uuden reitin etelään [[Salpausselät|Salpausselkien]] läpi [[Vuohijärvi|Vuohijärven]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärven]] kautta Kymijokeen noin 4900&nbsp;eaa.<ref>[{{Verkkoviite|osoite=http://www.mikroliitti.fi/aikakaa/aikakaaf.htm |nimeke=Suomen esihistorian kronologiataulukko, kehykset, Mikroliitti Oy 2000]|julkaisu=www.mikroliitti.fi|viitattu=2019-01-09}}</ref> Nykyinen Päijänteen purkautumisreitti etelään puhkesi noin vuonna 1000 eaa. Konniveden eteläpäästä toisen Salpausselän läpi, liittyen vanhaan uomaan Pyhäjärvessä. 1830-luvulla Päijänteen pintaa [[järvenlasku|laskettiin]] noin 120 senttimetriä perkaamalla Kalkkistenkoskea. Vuonna 1899 esiintyneen poikkeuksellisen tulvan jälkeen esitettiin uutta järvenlaskua. Sitä ei toteutettu. Sen sijaan alettiin suunnitella Päijänteen pinnan säännöstelyä, joka toteutuikin vuonna 1964.<ref>http{{Verkkoviite|osoite=https://www.miljoymparisto.fi/defaultfi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Saannostellyt_jarvet_ja_joet/Yleistietoa_Kymijoesta|nimeke=Ymparisto > Yleistietoa Kymijoesta|julkaisu=www.asp?nodeymparisto.fi|viitattu=4651&lan2019-01-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=jantunen/>

Päijänteen nimi kuuluu oletettavasti Suomen vanhimpiin paikannimiin. Eräät muutkin todennäköisesti vanhimpiin kuuluvat paikannimet ovat tärkeiden vesistöjen nimiä, kuten [[Imatra]], Saimaa ja Keitele. Vesistöt ovatkin olleet erityisen tärkeitä muinaisajan ihmisille. (''Katso:'' [[Suomen vesiliikenne]]) Suuret vesistöt ja vesitiet ovat laaja-alaisia ja tunnettuja maanmerkkejä, joiden nimet eivät helpolla muutu. Päijänteen nimen alkuperää ei tunneta, mutta sen ja edellä mainittujen suurten vesistöjen nimitysten alkuperää on pohdittu paljon. Eri käsitysten mukaan ne voisivat olla suomesta tai saamelaiskielistä, tai näiden yhteisestä kivikautisesta kantamuodosta ”kantasuomalaisesta” kielestä, tai jopa alueella mahdollisesti ennen suomensukuisia kieliä puhutusta hypoteettisesta kielestä.<ref name="Kotus">httphttps://www.kotus.fi/index.phtml?s=1150 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Päijänteennyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2010)/paijanteen_arvoitus arvoitus</ref>

Laivaliikenne oli Keski-Suomessa tärkeä liikennemuoto vielä 1920-luvulla mutta 1930-luvulla liikenne taantui. Laivayritysten kilpailu johti keskittymiseen. Laivayhtiöiden lopettaessa toimintaansa Päijänteen koko liikenne keskittyi Jyväskylä–Päijänteen Laiva Oy:n käsiin. Säännöllinen liikenne väheni, mutta turistiliikenne piti laivaliikenteen jotenkuten pinnalla. Laivaliikenne sai jatkoajan sodan ja auto- ja polttoainepulan takia. Vuosina 1944–1945 kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet laivoihin. Laivat [[S/S Suomi|Suomi]] ja [[M/S Jyväskylä|Jyväskylä]] hoitivat vuoroliikennettä Jyväskylän ja Lahden välillä ja [[Kaima (laiva)|Kaima]] [[Rutalahti|Rutalahden]], Korpilahden [[Oittila]]n ja Jyväskylän välillä. Laivaliikenne loppui vuonna 1951 ja Jyväskylä–Päijänteen Laiva Oy lopetti toimintansa. Turistimatkailua on kuitenkin jatkettu joka kesä.<ref>Laitinen et al. 1997, s. 34–35 ja 153.</ref>

| rowspan=2| [[Jämsä]] || [[M/S Tuulikki II]] || || align="right"| {{Nts|170}} || || || || || align="right"| <ref name="www.paijannematkat.com">{{Verkkoviite|osoite=http://www.paijannematkat.com/|nimeke=Päijännematkat Koskinen, Jämsä|julkaisu=www.paijannematkat.com|viitattu=2019-01-09}}</ref>

| rowspan=10"9" | [[Jyväskylä]] || [[M/S Hilja]] || align="right"| 1902 || align="right"| {{Nts|60}} || || || || rowspan=3"2" | tilausristeilijä || align="right"| <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hilja.fi/kuvatesittely.php|nimeke=M/JAlbum/Laivan%20tilat/tilatS Hilja - Nautinnollisia risteilyjä Päijänteellä - Hilja.htmfi|julkaisu=www.hilja.fi|viitattu=2019-01-09}}</ref>

| [[M/S KatrilliMeininki]] || align="right" | 1970 || align="right"| |{{Nts|8030}} || || || || align="right" | <ref name>{{Verkkoviite|osoite="https://www.paijanne-risteilythildenmerimeininki.fi">[http://|nimeke=Merimeininki|julkaisu=www.paijanne-risteilythildenmerimeininki.fi/laivat Päijänne|viitattu=2019-ristelyt Hilden]01-09}}</ref>

| [[M/S Päijänne]] || || align="right"| {{Nts|50}} || align="right"| {{Nts|20.00}} || align="right"| {{Nts|5.00}} || || tilausristeilijä || align="right"| <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mspaijanne.fi/|nimeke=M/S Päijänne|tekijä=|julkaisu=www.mspaijanne.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-01-09}}</ref>

| [[M/S Rhea]] || || || align="right"| {{Nts|43.00}} || align="right"| {{Nts|8.20}} || || || align="right"| <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.matkarhea.fi/|nimeke=Päijänneristeilyt Jyväskylässä - Risteilyt Jyväskylästä|tekijä=|julkaisu=www.matkarhea.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-01-09}}</ref>

| [[M/S Suometar]] || || align="right"| {{Nts|199}} || || || || || align="right"| <ref name="www.paijanne-risteilythilden.fi">{{Verkkoviite|osoite=https://www.paijanne-risteilythilden.fi/yhteystiedot/laivaesittely/|nimeke=Laivaesittely|julkaisu=Päijänne Cruises Hilden|viitattu=2019-01-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

| rowspan=5| [[Lahti]] || [[M/S Aino]] || align="right"| 1922 || align="right"| {{Nts|90}} || align="right"| {{Nts|17.20}} || align="right"| {{Nts|4.10}} || align="right"| {{Nts|11.0}} || || align="right"| <ref name="www.lahdenjarvimatkailu.fi">{{Verkkoviite|osoite=http://www.lahdenjarvimatkailu.fi/laivat/|nimeke=TIETOA LAIVOISTA :|julkaisu=Lahden Järvimatkailu Oy|viitattu=2019-01-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

| [[M/S Elbatar]] || align="right"| 1984 || align="right"| 90 || align="right"| {{Nts|16.08}} || align="right"| {{Nts|4.78}} || align="right"| {{Nts|11.0}} || || align="right"| <ref>http{{Verkkoviite|osoite=https://www.epaijanneelbatar.netfi/padasjoenlaiva13|nimeke=Yleist� tietoa {{!}} M/S Elbatar (Padasjoen Laiva Oy)|julkaisu=www.elbatar.fi|viitattu=2019-01-09}}</ref>

| [[Vesijärven satama|Vesijärvi]] || [[M/S Rosetta]] || || || || || || tilausristeilijä || align="right"| <ref>http{{Verkkoviite|osoite=https://www.paijannettapohjoiseenroyalline.com/dynamicfi/product.asp?sua=2&lang=1&s=213|nimeke=M/12.htmls Rosetta (Lahti)|julkaisu=Royal Line Oy|viitattu=2019-01-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>