Avaa päävalikko

Muutokset

1 371 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
p
viitefix
== Maantiede ==
[[Kuva:Lakepäijänne.svg|thumb|Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Kynsivesi.]]
Päijänteen pinta-ala on 1&nbsp;118&nbsp;km². Järvi on 119 kilometriä pitkä, ja sen suurin leveys on 28 kilometriä.<ref>[{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20120208001119/http://www.ymparisto.fi:80/default.asp?contentid=88342&lan=fi|nimeke=Päijänne - www.ymparisto.fi – Päijänne]|tekijä=|julkaisu=web.archive.org|ajankohta=2012-02-08|julkaisija=|viitattu=2019-01-09}}</ref> Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Judinsalonselkä, eteläosan Asikkalanselkä ja pohjoisosan Vanhanselkä ja [[Ristinselkä]]. Suomen sisävesien syvin kohta (95,3&nbsp;m) sijaitsee Ristinselällä [[Toivakka|Toivakan]] kunnassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Useissa tietosanakirjoissa esiintyvä virheellinen tieto, jonka mukaan kohta olisi peräti 104 metriä syvä, perustuu venäläisten mittaustulosten virheelliseen tulkintaan. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[Virmaila]]nsaari, [[Salonsaari (Päijänne)|Salonsaari]], [[Judinsalo]], [[Onkisalo]], [[Paatsalo]], [[Muuratsalo]], [[Haukkasalo]] ja [[Vuoritsalo]], ja kaikkiaan saaria on 1&nbsp;886 kappaletta.<ref>Päijänne, suomalainen suurjärvi, s. 11</ref>
 
Välillä esiintyi epäselvyyttä siitä, onko pinta-alaltaan Suomen järvistä toiseksi suurin Päijänne vai [[Inarijärvi]]. Inarijärveä pidettiin pinta-alaltaan suurempana.<ref>Tietojätti, artikkelit Päijänne ja Inarijärvi</ref> Sen sijaan vesimäärältään Päijänne on aivan kiistatta Suomen toiseksi suurin järvi. Myös Suomen pisin järvi Päijänne on, jos [[Iso-Saimaa|Ison-Saimaan]] eri järvialtaat lasketaan eri järviksi kuten varsinkin aikaisemmin monesti tehtiin.
Päijänne oli [[Veiksel-jääkausi|viimeisen jääkauden]] jälkeen osa [[Yoldiameri|Yoldiamerta]] ja myöhemmin [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] lahti. [[Maannousu|Maankohoamisen]] vaikutuksesta se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6500&nbsp;eaa. Päijänteen vedet virtasivat alun perin pohjoiseen Hinkuan- ja [[Kalajoki (joki)|Kalajoen]] kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Saimaan [[laskukynnys]] alkoi kuivua maankohoamisen epätasaisuudesta johtuen. Kun laskujoki lopulta kuivui, tulvi Saimaa Pielavedellä olevan kynnyksen yli ja Saimaalle syntyi uusi lasku-uoma. Saimaan vedet laskivat Päijänteen kautta Perämereen varsin kauan. Maankohoamisen epätasaisuus aiheutti myös Päijänteellä lasku-uoman madaltumisen ja Päijänne alkoi tulvia nostaen vedenpinnan Saimaan tasolle. Näin Päijänne ja [[Saimaa]] muodostivat Suomen luonnonhistorian suurimman järven. Tätä kutsutaan [[Sisä-Suomen suurjärvi|Sisä-Suomen suurjärveksi]]. Vaihe kesti vain pari sataa vuotta, kun epätasainen maakohoaminen katkaisi yhteyden Pielavedellä.<ref name=jantunen/>
 
Maankohoamisen ollessa voimakkaampaa pohjoisessa vedet mursivat uuden reitin etelään [[Salpausselät|Salpausselkien]] läpi [[Vuohijärvi|Vuohijärven]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärven]] kautta Kymijokeen noin 4900&nbsp;eaa.<ref>[{{Verkkoviite|osoite=http://www.mikroliitti.fi/aikakaa/aikakaaf.htm |nimeke=Suomen esihistorian kronologiataulukko, kehykset, Mikroliitti Oy 2000]|julkaisu=www.mikroliitti.fi|viitattu=2019-01-09}}</ref> Nykyinen Päijänteen purkautumisreitti etelään puhkesi noin vuonna 1000 eaa. Konniveden eteläpäästä toisen Salpausselän läpi, liittyen vanhaan uomaan Pyhäjärvessä. 1830-luvulla Päijänteen pintaa [[järvenlasku|laskettiin]] noin 120 senttimetriä perkaamalla Kalkkistenkoskea. Vuonna 1899 esiintyneen poikkeuksellisen tulvan jälkeen esitettiin uutta järvenlaskua. Sitä ei toteutettu. Sen sijaan alettiin suunnitella Päijänteen pinnan säännöstelyä, joka toteutuikin vuonna 1964.<ref>http{{Verkkoviite|osoite=https://www.miljoymparisto.fi/defaultfi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Saannostellyt_jarvet_ja_joet/Yleistietoa_Kymijoesta|nimeke=Ymparisto > Yleistietoa Kymijoesta|julkaisu=www.asp?nodeymparisto.fi|viitattu=4651&lan2019-01-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=jantunen/>
 
== Kansallispuisto ==
==Nimi==
{{Korjattava|Eihän puoltakaan alla olevista jutuista löydy viitatusta lähteestä}}
Päijänteen nimi kuuluu oletettavasti Suomen vanhimpiin paikannimiin. Eräät muutkin todennäköisesti vanhimpiin kuuluvat paikannimet ovat tärkeiden vesistöjen nimiä, kuten [[Imatra]], Saimaa ja Keitele. Vesistöt ovatkin olleet erityisen tärkeitä muinaisajan ihmisille. (''Katso:'' [[Suomen vesiliikenne]]) Suuret vesistöt ja vesitiet ovat laaja-alaisia ja tunnettuja maanmerkkejä, joiden nimet eivät helpolla muutu. Päijänteen nimen alkuperää ei tunneta, mutta sen ja edellä mainittujen suurten vesistöjen nimitysten alkuperää on pohdittu paljon. Eri käsitysten mukaan ne voisivat olla suomesta tai saamelaiskielistä, tai näiden yhteisestä kivikautisesta kantamuodosta ”kantasuomalaisesta” kielestä, tai jopa alueella mahdollisesti ennen suomensukuisia kieliä puhutusta hypoteettisesta kielestä.<ref name="Kotus">httphttps://www.kotus.fi/index.phtml?s=1150 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Päijänteennyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2010)/paijanteen_arvoitus arvoitus</ref>
 
Erään arvelun mukaan Päijänne voisi juontua ''päijätä''-verbistä, joka merkitsee varoittamista. Tällöin nimi voisi olla peräisin ehkä 1000-luvun tienoilta, kun karjalaiset hyökkäilivät Hämeeseen, ja käyttivät usein Päijänteenkin vesistöä. Paikalliset olisivat tehneet merkkitulten ketjun, jonka avulla tieto [[vainolainen|vainolaisista]] olisi kantautunut Päijänteen perukoiden asutuskeskuksiin jo ennen vihollislaivaston ilmestymistä näköpiiriin. Päijänteen rannalla sijaitseva 192 metriä korkea saari [[Päijätsalo]] olisi voinut olla merkittävin tähystys- ja varoituspaikka. Päijätsalon hyvät näköalat yli järven ovat edelleen tunnetut, ja siellä on nykyisin näköalatorni. Teoria tuntuu kuitenkin epäuskottavalta, sillä päijätä-verbiä ei ole tavattu kuin Pohjois-Karjalan Kiteellä.<ref name=Kotus />
== Matkustajaliikenne ==
{{pääartikkeli|[[Päijänteen matkustajaliikenne]]}}
Laivaliikenne oli Keski-Suomessa tärkeä liikennemuoto vielä 1920-luvulla mutta 1930-luvulla liikenne taantui. Laivayritysten kilpailu johti keskittymiseen. Laivayhtiöiden lopettaessa toimintaansa Päijänteen koko liikenne keskittyi Jyväskylä–Päijänteen Laiva Oy:n käsiin. Säännöllinen liikenne väheni, mutta turistiliikenne piti laivaliikenteen jotenkuten pinnalla. Laivaliikenne sai jatkoajan sodan ja auto- ja polttoainepulan takia. Vuosina 1944–1945 kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet laivoihin. Laivat [[S/S Suomi|Suomi]] ja [[M/S Jyväskylä|Jyväskylä]] hoitivat vuoroliikennettä Jyväskylän ja Lahden välillä ja [[Kaima (laiva)|Kaima]] [[Rutalahti|Rutalahden]], Korpilahden [[Oittila]]n ja Jyväskylän välillä. Laivaliikenne loppui vuonna 1951 ja Jyväskylä–Päijänteen Laiva Oy lopetti toimintansa. Turistimatkailua on kuitenkin jatkettu joka kesä.<ref>Laitinen et al. 1997, s. 34–35 ja 153.</ref>
 
{| class="wikitable sortable" style="font-size:95%"
| [[Heinola]] || [[M/S Terhi]] || || align="right"| {{Nts|199}} || || || || ||
|-
| rowspan=2| [[Jämsä]] || [[M/S Tuulikki II]] || || align="right"| {{Nts|170}} || || || || || align="right"| <ref name="www.paijannematkat.com">{{Verkkoviite|osoite=http://www.paijannematkat.com/|nimeke=Päijännematkat Koskinen, Jämsä|julkaisu=www.paijannematkat.com|viitattu=2019-01-09}}</ref>
|-
| [[M/S Tuulikki III]] || || align="right"| {{Nts|80}} || || || || || align="right"| <ref name="www.paijannematkat.com"/>
|-
| rowspan=10"9" | [[Jyväskylä]] || [[M/S Hilja]] || align="right"| 1902 || align="right"| {{Nts|60}} || || || || rowspan=3"2" | tilausristeilijä || align="right"| <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hilja.fi/kuvatesittely.php|nimeke=M/JAlbum/Laivan%20tilat/tilatS Hilja - Nautinnollisia risteilyjä Päijänteellä - Hilja.htmfi|julkaisu=www.hilja.fi|viitattu=2019-01-09}}</ref>
|-
| [[M/S KatrilliMeininki]] || align="right" | 1970 || align="right"| |{{Nts|8030}} || || || || align="right" | <ref name>{{Verkkoviite|osoite="https://www.paijanne-risteilythildenmerimeininki.fi">[http://|nimeke=Merimeininki|julkaisu=www.paijanne-risteilythildenmerimeininki.fi/laivat Päijänne|viitattu=2019-ristelyt Hilden]01-09}}</ref>
|-
| [[M/S Meininki]] || align="right"| 1970 || align="right"| {{Nts|30}} || || || || align="right"| <ref>http://www.merimeininki.fi/</ref>
|-
| [[M/S Minni]] || || || || || || ||
|-
| [[M/S Päijänne]] || || align="right"| {{Nts|50}} || align="right"| {{Nts|20.00}} || align="right"| {{Nts|5.00}} || || tilausristeilijä || align="right"| <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mspaijanne.fi/|nimeke=M/S Päijänne|tekijä=|julkaisu=www.mspaijanne.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-01-09}}</ref>
|-
| [[M/S Rhea]] || || || align="right"| {{Nts|43.00}} || align="right"| {{Nts|8.20}} || || || align="right"| <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.matkarhea.fi/|nimeke=Päijänneristeilyt Jyväskylässä - Risteilyt Jyväskylästä|tekijä=|julkaisu=www.matkarhea.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-01-09}}</ref>
|-
| [[M/S Suometar]] || || align="right"| {{Nts|199}} || || || || || align="right"| <ref name="www.paijanne-risteilythilden.fi">{{Verkkoviite|osoite=https://www.paijanne-risteilythilden.fi/yhteystiedot/laivaesittely/|nimeke=Laivaesittely|julkaisu=Päijänne Cruises Hilden|viitattu=2019-01-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
|-
| [[M/S Suomen Neito]] || || align="right"| {{Nts|199}} || || || || || align="right"| <ref name="www.paijanne-risteilythilden.fi" />
| [[S/S Suomi]] || align="right"| 1906 || align="right"| {{Nts|199}} || align="right"| {{Nts|31.60}} || align="right"| {{Nts|6.70}} || || || align="right"| <ref name="www.paijanne-risteilythilden.fi" /><ref>http://www.elka.fi/Nayttelyt/laivat/laivasivut/suomi1905.html</ref>
|-
| rowspan=5| [[Lahti]] || [[M/S Aino]] || align="right"| 1922 || align="right"| {{Nts|90}} || align="right"| {{Nts|17.20}} || align="right"| {{Nts|4.10}} || align="right"| {{Nts|11.0}} || || align="right"| <ref name="www.lahdenjarvimatkailu.fi">{{Verkkoviite|osoite=http://www.lahdenjarvimatkailu.fi/laivat/|nimeke=TIETOA LAIVOISTA :|julkaisu=Lahden Järvimatkailu Oy|viitattu=2019-01-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
|-
| [[M/S Happy Days]] || || || || || || ||
| rowspan=2| [[Padasjoki]] || [[M/S Charlotte]] || || || || || || ||
|-
| [[M/S Elbatar]] || align="right"| 1984 || align="right"| 90 || align="right"| {{Nts|16.08}} || align="right"| {{Nts|4.78}} || align="right"| {{Nts|11.0}} || || align="right"| <ref>http{{Verkkoviite|osoite=https://www.epaijanneelbatar.netfi/padasjoenlaiva13|nimeke=Yleist� tietoa {{!}} M/S Elbatar (Padasjoen Laiva Oy)|julkaisu=www.elbatar.fi|viitattu=2019-01-09}}</ref>
|-
| [[Suolahti]] || M/S Suviexpress || align="right"| 1989 || align="right"| 51 || align="right"| {{Nts|21.32}} || align="right"| {{Nts|5.00}} || align="right"| {{Nts|35.0}}/{{Nts|43.5}} || ||
| [[Sysmä]] || [[M/S Jenni-Maria III]] || align="right"| 1985 || align="right"| 65 || align="right"| {{Nts|16.60}} || align="right"| {{Nts|4.60}} || align="right"| {{Nts|8.0}} || ||
|-
| [[Vesijärven satama|Vesijärvi]] || [[M/S Rosetta]] || || || || || || tilausristeilijä || align="right"| <ref>http{{Verkkoviite|osoite=https://www.paijannettapohjoiseenroyalline.com/dynamicfi/product.asp?sua=2&lang=1&s=213|nimeke=M/12.htmls Rosetta (Lahti)|julkaisu=Royal Line Oy|viitattu=2019-01-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
|}
 
9 436

muokkausta