Ero sivun ”Julius Grotenfelt” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
kh
(kh)
Grotenfeltin vanhemmat olivat [[hovioikeudenneuvos]] Herman Berndt Grotenfelt ja Dorothea Vilhelmina Mangelus. Hän pääsi ylioppilaaksi 1876 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880 ja maisteriksi 1882. Grotenfelt suoritti molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon 1883 sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1887. Hän sai [[varatuomari]]n arvon 1885.
 
Grotenfelt oli [[Viipurin hovioikeus|Viipurin hovioikeuden]] palveluksessa ylimääräisenä [[viskaali]]na 1888, [[notaari]]na ja suomen kielen kääntäjänä 1888–1892, vara[[kanneviskaali]]na 1892-18931892–1893, [[asessori]]na 1893–1901 ja hovioikeudenneuvoksena 1901–1905. Hän toimi [[Suomen senaatti|senaatin]] lainvalmistelukunnan nuorempana jäsenenä 1893–1900 ja vanhempana jäsenenä 1900–1905. Grotenfelt oli senaatin [[Prokuraattori (Suomi)|prokuraattori]] vuosina 1905–1908 mutta hänet erotettiin tästä virasta 1908 poliittisista syistä. Erottamisen syynä olivat Grotenfeltin väitetyt laiminlyönnit [[Voimaliitto|Voima-liiton]] jutun yhteydessä. Hän oli tämän jälkeen senaatin lainvalmistelukunnan vt. nuorempana jäsenenä 1908-19101908–1910 ja toimi sitten asianajajana Helsingissä vuosina 1913–1917. Suomen itsenäistyttyä Grotenfelt oli senaatin oikeusosaston jäsen 1917–1918, korkeimman oikeuden jäsen ja [[oikeusneuvos]] 1918–1920 sekä korkeimman oikeuden presidentti 1920–1929.
 
Grotenfelt oli ollut mukana [[Säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] ritariston ja aateliston jäsenenä vuosina 1888 ja 1894–1906. Hän oli kansanedustajana 1910–1914 edustaen [[Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri|Vaasan läänin pohjoista vaalipiiriä]]. Grotenfelt oli eduskunnan laki- ja talousvaliokunnan puheenjohtajana 1910 ja 1911–1913 sekä oli myös [[Valtakunnanoikeus|valtakunnanoikeuden]] puheenjohtajana.