Ero sivun ”Lasi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: Kielioppia korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
p Helsinki, Otava, |
||
Rivi 2:
{{Tämä artikkeli|käsittelee lasia materiaalina. Lasilla voidaan tarkoittaa myös [[juomalasi]]a.}}
'''Lasi''' on sulatettujen [[silikaatti]]en jähmettyessä muodostunut [[amorfinen aine|amorfinen]] massa. Lasi on haurasta, kovaa ja yleensä läpinäkyvää. Sulatetun silikaatin jäähtyessä [[atomi]]t eivät enää palaudu [[kide|kiteiseen]] muotoon, vaan jähmettynyt massa jää lasiksi.<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan
Tavallinen ikkunalasi läpäisee näkyvää [[valo]]a, mutta vain hieman [[ultraviolettisäteily]]ä. Lasi ei juurikaan johda [[sähkö]]ä, sen jälkeen kun se on jähmettynyt, mutta ennen sitä, kun se on vielä juoksevaa, se johtaa erittäin hyvin sähköä. Lasi ei myöskään johda erityisen hyvin [[lämpö]]ä, minkä vuoksi se täytyy jäähdyttää hitaasti. Jos lasi jäähdytetään tai lämmitetään liian nopeasti, lämpötila sitoutuu epätasaisesti ja luo jännitystiloja. Vähäinenkin ulkopuolinen [[voima (fysiikka)|voima]] saattaa purkaa näitä jännityksiä, jolloin lasi pirstoutuu lähes räjähdysmäisesti. Tämän on saattanut moni huomata kaataessaan kuumaa tai kylmää [[neste]]ttä [[juomalasi]]in, joka on ollut lämpötilaltaan vastakkainen.
Viistehiottuja lasisia "korukiviä" kutsutaan myös nimellä Similitimantti.<ref name="biography">Schumann, Walter, 1989: ''Jalokivet ja korukivet''
== Koostumus ==
|