Ero sivun ”Olympiaterminaali” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historia: M/S Bore I valmistui vuonna 1973, joten se ei voinut avata linjaliikennettä Olympiaterminaaliin 1952. Kyseessä on samanniminen 1800-luvun lopussa valmistunut Bore-yhtiön laiva.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
→‎Historia: Sama kuin aiempi muokkaus, kyseessä oli perinteiset matkustajahöyry ss Brynhild Tukholman Svea-varustamosta ja Olympialaisia varten rakennettu ss Aallotar -52, ei -72 valmistunut moottorilautta ms Aallotar, joka kyllä aloitti ympärivuotisen liikenteen.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 4:
 
==Historia==
Helsingin Meriasema, sittemmin Olympiaterminaali, avattiin [[16. heinäkuuta]] [[1952]] juuri ennen olympiakisoja. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit [[Aarne Hytönen]] ja [[Risto-Veikko Luukkonen]]. Ensimmäisenä laivana uutta matkustajapaviljonkia käytti sen avajaispäivänä [[Tukholma]]sta tullut [[s/s Bore I]]. Se oli myös ensimmäinen laiturista lähtenyt laiva, kun se lähti paluumatkalle illalla kello 19. Seuraavana päivänä saapui [[Ms/Ss Brynhild]] ja sitä seuraavana päivänä [[Ms/Ss Aallotar]]. Olympialaituria ryhtyivät aluksi käyttämään Tukholman linjan laivat.<ref>Uusi Suomi 16.7.1952 s. 6</ref>
 
Kun Olympiaterminaali valmistui vuonna 1952, sieltä kulki yli 90&nbsp;000 matkustajaa vuosittain, mutta kuitenkin vain kesä- ja syyssesonkeina. Ympärivuotisen liikennöinnin Silja Line aloitti Olympiaterminaalista Tukholmaan vuonna [[1972]] ja säännöllisen reittiliikenteen Tallinnaan vuonna [[1995]]. Terminaali ja sen lauttapaikat uusittiin vuosina [[1989]]&ndash;[[1990]] isompia aluksia varten.<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.valkeatlaivat.net/index.html |nimeke=Helsinki, Olympiaterminaali |julkaisu=www.valkeatlaivat.net |selite=Satamat -> Silja Linen satamat -> Olympiaterminaali |viitattu=2018-04-17}}</ref>