Ero sivun ”Kanervamittari” versioiden välillä

 

Lajin [[kotelo (biologia)|kotelon]] väri on himmeä ja vaalean kellanharmaa. Kotelossa on useimmiten harmaanruskeita pilkkuja ja sen selässä sekä vatsan sivuilla kulkevat tumman harmaanruskeat viirut. Kaasujen vaihtoon tarkoitetut huokoset sijaitsevat isojen mustien täplien keskellä. Kotelon siipitupet puolestaan ovat pääosin tasaisen mustanvihreät tai mustanvihreäviiruiset. Tulevien siipien suonet myös näkyvät siipituppien pinnalla selvästi. Takaruumiin nivelet ovat varsinkin yläpuolelta ryppyiset. Kotelon kolmiomaisessa peräpäässä sijaitsee lisäksi useita selviä okia.<ref name="Valle" />

 

Aikuista kanervamittaria muistuttavia lajeja ovat esimerkiksi sen lähisukuiset [[koivulehtomittari]] ja [[mustikkalehtomittari]]. Niiden koiraiden tuntosarvet ovat kuitenkin muodoltaan erilaiset. Kanervamittarin etusiipien etureunat ovat lisäksi väriltään kellertävät, toisin kuin näillä lajeilla.<ref name="sps" /><ref name="vlindernet-1" /> Koivulehtomittarista lajin erottaa myös takasiiven keskiviirusta, joka koivulehtomittarilla tekee selvän mutkan.<ref name="skinner" /> Kanervamittarin kanssa lähes identtinen on samaan sukuun kuuluva [[jademittari]] (''Chlorissa cloraria''). Lajien erottaminen on vaikeaa, mutta niiden välillä on kuitenkin vähäisiä eroja siipien värissä ja muodossa sekä sukuelinten rakenteessa.<ref name="seven">Seven: ''Preliminary work on the moth fauna (Lepidoptera: Heterocera) of Kazdağı National Park – II (Turkey)'', s. 90.</ref><ref name="Hausmann-2011">Hausmann ym: ''DNA Barcoding the Geometrid Fauna of Bavaria (Lepidoptera): Successes, Surprises, and Questions'', s. 3.</ref> Selvin ero lajien välillä on etusiiven etureuna: kanervamittarilla siinä on yhtenäinen keltainen reunus, jademittarilla reunusta katkovat selkeät poikkiraidat.<ref name="Kaitila">Kaitila: ''Tunnista maalle uusia vol. 1'', s. 9.</ref> Lisäksi jademittarin etusiivet ovat suomutukseltaan tummat ja väriltään heikosti punertavat, takasiipien juovan kulma on myös jademittarilla pyöreämpi. Jademittari on yleensä kanervamittaria kookkaampi.<ref name="leponiemi">{{Lehtiviite | Tekijä = Timo Leponiemi| Otsikko = Viikonlopputapahtumassa 2018: Päiväperhosten geenikartta ja Nåtön helmiä. | Julkaisu = Baptria | Ajankohta = 2018| Vuosikerta = 43| Numero = 4| Sivut =110-112 | Julkaisija = Suomen Perhostutkijain Seura}}</ref> Lajien [[perimä]]n tutkitut alueet ovat silti niin samankaltaisia, että niiden asema erillisinä lajeina on kyseenalaistettu, varsinkin kun lajien tiedetään osissa levinneisyysaluetta lisääntyneen keskenään luonnossa.<ref name="Hausmann-2011"/><ref name="Hausmann-197">Hausmann: ''The geometrid moths of Europe, Volume 1'', s. 197.</ref> Suomea lähimmät jademittarihavainnot oli tehty ennen vuotta 2018 [[Viro]]ssa.<ref name="viro">Õunap: ''Chlorissa cloraria ja Chesias legatella – kaks uut vaksiklast Eesti faunas (Lepidoptera, Geometridae)'', s. 1.</ref> Suomesta lajia ei ole ennen tätä löydetty, vaikka esimerkiksi [[Virolahti|Virolahdelta]] sitä on etsitty.<ref name="Kaitila" /> Heinäkuussa 2018 tavattiin kuitenkin kaksi aikuista jademittaria Virolahdella sekä yksi [[Kouvola]]n [[Elimäki|Elimäeltä]].<ref name="leponiemi"/>