Ero sivun ”Tietokone” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 5:
Tietokoneiden edeltäjinä voidaan pitää yhtäältä [[reikäkortti]]en käsittelyyn tarkoitettuja [[reikäkorttikone]]ita ja toisaalta esimerkiksi mekaanisia laskimia. Ensimmäiset varsinaiset ohjelmoitavat tietokoneet rakennettiin [[1940-luku|1940-luvulla]] ja niitä käytettiin muun muassa toisen maailmansodan aikaan [[salakirjoitus]]ten murtamiseen (brittiläinen [[Colossus (tietokone)|Colossus]]), tykistön ammusten ratojen laskentaan (yhdysvaltalainen [[ENIAC]]) ja lentokonesuunnittelun lujuuslaskentoihin (saksalainen [[Z3]]).
 
== Tietokoneen toiminta ==
[[Tiedosto:AnalyticalMachine Babbage London.jpg|thumb|right|250px|Babbagen [[Analyyttinen kone]].]]
Matematiikan professori [[Charles Babbage]] kehitti jo 1800-luvulla mekaanisen tietokoneen nimeltä [[Analyyttinen kone]]. Yksi tunnetuimmista tietokoneen [[matematiikka|matemaattisista]] malleista on [[Turingin kone]], jonka kehitti englantilainen matemaatikko [[Alan Turing]]. Tietojenkäsittelyn ekvivalenssiperiaatteen mukaan kaikki tietokoneet pystyvät suoriutumaan samoista tehtävistä, mikäli käytössä on riittävästi tallennustilaa ja aikaa. Jos siis koneella tai formaalilla järjestelmällä (esimerkiksi [[ohjelmointikieli|ohjelmointikielellä]]) voi toteuttaa Turingin koneen, sillä voi toteuttaa myös minkä tahansa [[algoritmi]]n tai ohjelman, jonka Turingin kone pystyy ratkaisemaan. Nykyaikaiset yleistietokoneet perustuvat elektroniikkaan ja [[John von Neumann]]in mallin mukaiseen rakenteeseen, ja Turingin kone esiintyy vain tietojenkäsittelyteorian oppikirjoissa. Erikoissovelluksissa voi olla käytössä Neumannin mallista poikkeavia tietokoneita. Esimerkiksi [[signaalinkäsittely]]yn tarkoitetut [[suoritin|suorittimet]] ovat usein [[Harvard-arkkitehtuuri]]n mukaisia.
Rivi 25:
 
Arkipuheessa tietokoneita asetetaan usein paremmuusjärjestykseen vertailemalla suoraan esimerkiksi suorittimien [[kellotaajuus|kellotaajuuksia]]. Kellotaajuus voi antaa suurpiirteisen vihjeen esimerkiksi [[PC]]-työaseman teknisestä iästä ja siten sen yleisestä suorituskyvystä ja luotettavuudesta useimmissa tehtävissä, mutta pelkkiin numeerisiin suureisiin katsominen voi esimerkiksi koneen ominaisuuksia arvioitaessa olla hyvinkin harhaanjohtavaa. Suorittimen arkkitehtuurilla on käytännössä erittäin suuri vaikutus siihen miten paljon työtä prosessori saa yhden kellojakson aikana tehtyä, ja mikä lopullinen suorituskyky tulee olemaan.
tietkone on late jolta voi katsoa juttuja ja vetää nakkia ja lennättää maidot kaikkialle
 
== Tietokoneiden luokittelu ==