Ero sivun ”Hämeenlinna” versioiden välillä

'''Hämeenlinna''' ({{k-sv|Tavastehus}}) on [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]] [[Vanajavesi|Vanajaveden]] etelärannalla [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeen maakunnassa]]. Se on [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeen]] maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Juhlavuodet | Osoite = http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/juhlavuodet/| Ajankohta = 9.2.2017 | Julkaisija = Hämeenlinnan kaupunki | Viitattu = 1.5.2017 }}</ref> HämeenlinnanHämeenlinna nykyisettunnetaan rajatperinteikkäänä muotoutuivat 1. tammikuuta 2009hallinto-, kun [[Hauho]], [[Kalvola]], [[Lammi]], [[Renko]]koulu- ja [[Tuulos]] liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.<ref name="liitos">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080480 | Nimeke = Valtioneuvoston päätös Hauhon kunnan, Kalvolan kunnan, Lammin kunnan, Rengon kunnan ja Tuuloksen kunnan liittämisestä Hämeenlinnan kaupunkiin sekä eräiden alueiden siirtämisestä Hattulan kunnasta Hämeenlinnan kaupunkiin | Ajankohta = 3.7.2008 | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 8.7.2016 }}</ref> Tätä ennen [[Hämeenlinnan maalaiskunta]] ja [[Vanaja (kunta)|Vanajan]] kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiinkulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat [[Akaa]], [[Asikkala]], [[Hattula]], [[Hausjärvi]], [[Hollola]], [[Janakkala]], [[Kärkölä]], [[Loppi]], [[Padasjoki]], [[Pälkäne]], [[Tammela]], [[Urjala]] ja [[Valkeakoski]]. Hämeenlinnan keskustasta on [[Helsinki]]in 100 kilometriä ja [[Tampere]]elle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun [[Hauho]], [[Kalvola]], [[Lammi]], [[Renko]] ja [[Tuulos]] liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.<ref name="liitos">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080480 | Nimeke = Valtioneuvoston päätös Hauhon kunnan, Kalvolan kunnan, Lammin kunnan, Rengon kunnan ja Tuuloksen kunnan liittämisestä Hämeenlinnan kaupunkiin sekä eräiden alueiden siirtämisestä Hattulan kunnasta Hämeenlinnan kaupunkiin | Ajankohta = 3.7.2008 | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 8.7.2016 }}</ref> Tätä ennen [[Hämeenlinnan maalaiskunta]] ja [[Vanaja (kunta)|Vanajan]] kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

Hämeenlinnan keskusta sijaitsee Saaristen mäellä Vanajaveden rannalla, ja rajoittuu länsipuoleltaan [[Valtatie 3|valtatiehen 3]]. Keskustan katuverkko perustuu [[C. L. Engel|C. L. Engelin]] kaupungin palon jälkeen vuonna 1832 laatimaan [[ruutukaava]]an, jonka keskuksena toimii [[Kauppatori (Hämeenlinna)|Kauppatori]]. Kauppatorin laidalla sijaitsevat muun muassa [[Hämeenlinnan raatihuone|raatihuone]] ja [[Hämeenlinnan kirkko]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Y. S. Koskimies| Nimeke = Hämeenlinna | Vuosi = 1970 | Sivu = 7 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto }}</ref> Ydinkeskusta on jaettu neljään kaupunginosaan, jotka ovat järjestyksessä [[Linnanniemi]], [[Koilliskulma]], [[Hämeensaari]] sekä [[Saaristenmäki]]. [[Raatihuoneenkatu (Hämeenlinna)|Raatihuoneenkatu]] on keskustan merkittävin liikekatu.

Hämeenlinnassa on lisäksi noin kymmenen lähiötä[[lähiö]]tä, joita erottavat keskusta-alueesta laajat pientaloalueet. Kaupungissa on myös runsaasti puistoja ja lähivirkistysalueita. [[Päärata|Rautatie]] sivuuttaa keskustan Vanajaveden itäpuolta, mutta valtatie 3 kulkee [[moottoritie]]nä aivan kaupungin halki; keskustan kohdalla se on katettu kannella. [[Valtatie 10]] ohittaa kaupungin etelä- ja itäpuolelta. Oman vaikutuksensa kaupunkirakenteeseen ovat tuoneet myös kaupunkia halkovat harjut ja pitkät järvet.

Hämeenlinnassa on 41 kaupunginosaa ja viisi kaupunginosakeskusta eli ''pitäjää''. Kaupunginosakeskukset ovat Hämeenlinnaan 2009 liitettyjä entisiä kuntia.<ref name=osat>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Asuminen-ja-ymparisto/Kaupunginosat/ | Nimeke = Kaupunginosat | Julkaisija = Hämeenlinnan kaupunki | Viitattu =18.8.2017 }}</ref>

Hämeenlinnan kaupunki on kehittynyt esihistorialliselle asutusalueelle [[Vanajavesi|Vanajaveden]] äärelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä onsijaitsee merkittävä, mutta kiistelty arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhais[[keskiaika]]inen asuinpaikka, joka joidenkin tulkintojen mukaan oli [[Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka|Vanain kaupunki]]. Kaupungin tuntumassa on useita [[linnavuori|mäkilinnoja]], joista tunnetuimpia ovat [[Aulanko]] (ruots. ''Karlberg'') ja [[Hakoisten linnavuori]].

[[Hämeen linna]]a ryhdyttiin rakentamaan [[Birger jaarli]]n Hämeeseen tekemän [[Ristiretket Suomeen|ristiretken]] jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen [[Linnanniemi|Linnanniemeen]], ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet [[Pietari Brahe]]lta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä [[Hämeen härkätie]] [[Turku|Turusta]] päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta [[Viipuri]]in. Kaupunki oli Hämeen [[linnalääni]]n keskus.

Hämeenlinna sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Tampere]]en puolivälissä [[Suomen päärata|pääradan]] varressa, valtateiden [[Valtatie 3|3]] ja [[Valtatie 10|10]] risteyskohdassa. Valtatie 3 kulkee [[moottoritie]]nä kaupungin keskustan ohi. Hämeenlinnasta [[Pälkäne]]elle johtaa [[kantatie 57]], joka on osa valtatie 3:n alkuperäistä linjausta. Aikaisemmin Hämeenlinna oli myös [[Porvoo]]seen vieneen [[kantatie 55]]:n sekä [[Toijala]]n kautta Tampereelle vieneen [[kantatie 56]]:n toisena päätepisteenä. Hämeenlinnan koillisosassa kulkee Tampereen ja Lahden välinen [[valtatie 12]], johon valtatie 10 yhtyy entisen Tuuloksen alueella. Samasta risteyksestä erkanee Padasjoelle vievä [[kantatie 53]]. Lounaisosaa sivuaa [[Forssa]]n ja Lahden välinen [[kantatie 54]]. Hämeenlinnan sijainti on lähellä Suomen [[Weberin piste|väestöllistä keskipistettä]], eli pääosa maan väestöstä asuu suhteellisen lyhyen matkan päässä Hämeenlinnan keskustasta.

Keskustassa sijaitsevalta [[Hämeenlinnan linja-autoasema|linja-autoasemalta]] liikennöivät useimmat kauko- ja paikallisliikenteen linja-autovuorot. Tiheimmät yhteydet ovat Tampereelle, Helsinkiin, Turkuun ja Lahteen. Linja-autojen pikavuoroilla Hämeenlinnasta pääsee ilman autonvaihtoa lisäksi Nokialle, Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Virroille ja Ähtäriin. Suoria linja-autojen vakiovuoroja kulkee Hämeenlinnasta myös Padasjoelle Lammin kautta. Hämeenlinnan sisäistä [[Hämeenlinnan seudun joukkoliikenne|linja-autoliikennettä]] hoitavat Inter Kuljetus Oy, Länsilinjat Oy sekä Vekka Liikenne Oy.<ref>[http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/joukkoliikenne/aikataulut-ja-reitit/ Aikataulut ja reitit]</ref>

Hämeenlinnan kaupungin alueella sijaitsevat [[Hämeenlinnan rautatieasema]] sekä entisen Kalvolan kunnan alueella oleva [[Iittalan rautatieasema]]. Kummallakin asemalla pysähtyvät kaikki {{R-juna}}-junat reitillä Helsinki–Riihimäki–Tampere. Lisäksi Hämeenlinnassa pysähtyvät useimmat [[InterCity]]- ja tietyt [[Pendolino]]- junavuorot. Hämeenlinna ei ole [[risteysasema]], joten lähimmät vaihdolliset junavuorot kulkevat [[Riihimäen rautatieasema|Riihimäen]] tai [[Toijalan rautatieasema|Toijalan]] kautta.

== VäestönkehitysVäestö ==

Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkitytmerkitty taajamattaajama kuuluvat tähänkuuluu kaupunkiin vain osittain. Hämeenlinnan keskustaajama ulottuu Hämeenlinnan lisäksi pieniltä osin Janakkalan kunnan alueelle. Parolan taajama ulottuu pääosin Hattulan kunnan alueelle.<ref name="taajamat kunnittain 2011" />

Hämeenlinnassa sijaitsee [[Hämeen ammattikorkeakoulu]]n päätoimipaikka. Lisäksi heinäkuuhun 2012 asti kaupungissa sijaitsi [[Tampereen yliopisto]]on kuulunut opettajankoulutuslaitos (entinen Hämeenlinnan seminaari), jossa koulutettiin uusia opettajia vuosikymmeniä. Vuonna 1873 perustetusta [[Hämeenlinnan lyseo]]sta on lähtöisin monia kulttuurivaikuttajia. Koulu on Suomen maineikkaimpia oppilaitoksia, sillä monet tunnetut suomalaiset ovat valmistuneet oppilaitoksesta. Esimerkkeinä mainittakoon säveltäjämestari [[Jean Sibelius]] ja presidentti [[Juho Kusti Paasikivi]]. Hämeenlinnan lyseossa on peruskoulun [[Lyseon koulu (Hämeenlinna)|yläaste]] (7.–9. luokat) ja lukio. Toinen Hämeenlinnan kantakaupungin lukioista on [[Kaurialan lukio]]. Hämeenlinnan lyseon lukio ja Kaurialan lukio oli tarkoitus yhdistää syksyllä 2018 yli tuhannen oppilaan suurlukioksi [[Ammattiopisto Tavastia]]n Hattelmalan kampukselle.<ref name="LUKIO">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8869526 | Nimeke = Hämeenlinnan suurlukio Hattelmalan kampukselle| Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> Suurlukiohanke kuitenkin päätettiin perua kaupunginhallituksessa keväällä 2018, ja lukiot jatkavat erillisinä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sarjanto, Ap|Otsikko=Kahden lukion malli voitti kaupunginhallituksessa|Julkaisu=Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset|Ajankohta=28.3.2018|www=https://www.kaupunkiuutiset.com/uutiset/280114-kahden-lukion-malli-voitti-kaupunginhallituksessa|Viitattu=27.7.2018}}</ref> Ammattiopisto Tavastia on kaupungin merkittävin toisen asteen ammattioppilaitos.

*[[Iittalan Yhtenäiskoulu]] (Kalvola)

*[[Hauhon Yhtenäiskoulu]] (Hauho)

*[[Alvettulan koulu]] (Hauho)

*[[Nummen koulu (Renko)]] (Renko)

*[[Nevilän koulu]] (Renko)

*[[Lieson koulu]] (Lammi)

*[[Kostilan koulu]] (Lammi)

*[[Kirkonseudun koulu]] (Renko)

*[[Kataloisten koulu]] (Lammi)

*[[Eteläisten koulu]] (Hauho)

*[[Konnarin koulu]] (Lammi)

*[[Porkkalan Koulukoulu]] (Lammi)

*[[Tuuloksen koulu]] (Tuulos)

*[[Mommilan koulu]] (Lammi)

*[[Hämeenlinnan yhteiskoulu]]

*[[Jukolan koulu]]

*[[Kirkonkulman koulu]]

*[[Luolajan koulu]]

*[[Miemalan koulu]]

*[[Myllymäen koulu (Hämeenlinna)|Myllymäen koulu]]

*[[Nummen kouluyhtenäiskoulu]]

*[[Ortelan koulu]]

*[[Ruununmyllyn koulu]]

*[[Seminaarin koulu]]

*[[Vuorentaan koulu]]

*[[Lyseon koulu (Hämeenlinna)|Lyseon koulu]]

*[[Ojoisten koulu]]

*[[Saaristen koulu]]

*[[Sairaalakoulu (Hämeenlinna)|Sairaalakoulu]]

*[[Hämeenlinnan Aikuislukio]]

*[[Lihateollisuusopisto]]

*[[Kiipulan ammattiopistonammattiopisto]]n Perttulan yksikkö

*[[Aimo-koulu]]

*[[Hämeen kesäyliopisto]]

*[[Sibelius-opisto]]

*[[Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus]]

*[[Vanajaveden opisto]]

[[Keinusaari|Keskustassa]], lähellä [[Hämeenlinnan rautatieasema|rautatieasemaa]], sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus [[Verkatehdas]]. RakennuksenVanhassa maamerkkejätehdasrakennuksessa ovatja tiiliseenuudisosissa ulkoseinäänsijaitsevat tehtynykyään sininen703-paikkainen taideteos,musiikki- valokirjaiminja koristeltukongressisali, tehtaanpiippukokouskeskus, sekäelokuvakeskus corten-teräslevyillä[[Bio päällystettyRex]] kongressisalija ravintola. JoTiloissa vuonnatoimivat 2004myös Verkatehtaan[[Hämeenlinnan sisäpihanteatteri]], kujalle[[Miniteatteri]], valmistui[[Sibelius-Opisto]], kansainvälisen[[Sibeliuksen taidevaihtohankkeensyntymäkaupunki tuloksena teos-säätiö]], jokaVanajaveden Opisto sekä Lasten ja nuorten koostuukulttuurikeskus mosaiikkilaatoistaARX. KeskuksenEdellisten aulatiloihinlisäksi onsinne sijoitettuovat alueenlöytäneet historiastatiensä kertovamonet Annekulttuuri- Tammisenja kaupunginmedia-alan historiallisenyhdistykset museonja valokuviinyritykset pohjautuvatsekä teoksetammatinharjoittajat. LäsnäoloVuoden 2008 alusta Verkatehtaassa avattiin myös Ars-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone ja Kaikutaidelainaamo.

=== Nähtävyyksiä ===

Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat [[Hämeen linna]], [[Museo Militaria]], [[Ahvenisto|AhvenistonHämeenlinnan olympiapuisto]], [[Evon retkeilyalueraatihuone]], [[Vankilamuseo]], [[Hämeenlinnan taidemuseo]], [[Aulanko|Aulangon puistometsä]], [[Hämeenlinnan kirkko]], [[Vanajan kirkko]], [[Hattelmalanharju]], [[Sibeliuksen syntymäkoti]], [[Palanderin talo (Hämeenlinna)|Palanderin kotimuseo]], [[Vanajanlinna]], [[Katisten kartano]] ja [[Ahveniston moottorirata]]. Matkailuelinkeino on yhteistyössä [[Hattula]]n ja [[Janakkala]]n alueella olevien kohteiden kanssa. Merkittävimpiä luontokohteita ovat [[Ahvenisto|Ahveniston olympiapuisto]], [[Aulanko|Aulangon puistometsä]], [[Kaupunginpuisto (Hämeenlinna)|Kaupunginpuisto]], [[Linnanpuisto (Hämeenlinna)|Linnanpuisto]], [[Hattelmalanharju]] sekä [[Evon retkeilyalue]].

Hämeenlinnan nykyisellä alueella olevat keskiaikaiset [[Harmaakivikirkko|harmaakivikirkot]] ovat hyvä esimerkki seurakuntien ylläpitämästä [[Arkkitehtuuri|rakennustaiteesta]]. Aiemmin Hämeenlinnaan liitetyn [[Vanaja]]n alueella on [[Vanajan kirkko]], ja myöhemmin Hämeenlinnaan liitetyllä alueella ovat [[Rengon kirkko]], [[Hauhon kirkko]], [[Tuuloksen kirkko]] ja [[Lammin kirkko]].

Hämeenlinnassa Uhrikivenkadun varrella [[Kauriala]]ssa oleva muinaismuisto, [[Uhrikivi (Hämeenlinna)|uhrikivi]], sijaitsi omalla tontillaan keskellä teollisuusaluetta, josta se siirrettiin läheiseen puistoon 2010. Muinaisia uhrikiviä on myös mm. Sibeliuksen[[Sibeliuksenpuisto puistossa(Hämeenlinna)|Sibeliuksenpuistossa]], Hauholla ja Lammilla.<ref>[http://yle.fi/alueet/hame/2010 YLE] {{404}}</ref>

Hämeenlinnassa järjestettäviä tapahtumia ovat [[Ämy]]rock, [[Wanaja Festival]], ''[[Tomaatteja! Tomaatteja!]]'' -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma [[Hippalot]], [[Hämeen keskiaikamarkkinat]] sekä maakunnallinen loppukesän messutapahtuma [[Elomessut]]. VuodenVuosina [[1975]] ja [[2007]] [[asuntomessut]] järjestettiin Hämeenlinnassa. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin kaupungissa [[1975]]. Vuodesta [[2004]] on kaupungin torilla järjestetty [[Hämeenlinna Hope]] -nuorisotapahtuma. [[Giants of Rock]] oli vuosina 1987–1992 [[Ahveniston moottorirata|Ahveniston moottoriradalla]] järjestetty rockfestivaali, jonka esiintyjät olivat alansa huippunimiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/juho/festarit.html | Nimeke = Kuolleiden festivaalien seura | Tekijä = Hämäläinen, Juho | Julkaisu = Keskisuomalainen | Ajankohta = 6/1999 | Viitattu = 21.1.2010}}</ref>

=== Ruokakulttuuri ===

Hämeenlinnan [[pitäjäruokaPerinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla arkiateriana [[lihan palvaaminen|palvikinkku]] ja [[hapanleipä]] ja juhla-ateriana ruistaikinaan käärityt silakat eli ''kalaleipä'', [[piimä]] ja [[olut]] sekä ''riistansylttääjän lintupaisti'', joka tarkoittaa manteleilla sekä peruna- ja omenalohkoilla täytettyä [[fasaani]]a.<ref>Kolmonen, Jaakko 1988. ''Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat'', s. 67. Helsinki: Patakolmonen Ky.</ref>

Hämeenlinnassa on vuonna 1945 perustettu puulaakiurheilua järjestävä seura Hämeenlinnan Urheilunystävät.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Toimintakertomus 2007 | Osoite = http://koti.virpi.net/~huy/toimintakertomus2007.pdf | Julkaisija = Hämeenlinnan Urheilunystävät ry}}</ref> Kushin-Kan ry on hämeenlinnalainen kamppailulajiseura, jonka lajivalikoimiin kuuluu [[potkunyrkkeily]], brasilialainen [[jujutsu]], hokutoryu jujutsu ja karate. Hämeenlinnassa toimii myös Hämeenlinnan Judoseura, joka kuuluu Suomen judoseurojen[[judo]]seurojen parhaimmistoon. Kilpacheerleadingseura HCT on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 2005 ja on edustanut Hämeenlinnaa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä cheerleadingkilpailuissa[[cheerleading]]kilpailuissa. Olympialuokan [[Soutu|soudussa]] Hämeenlinnaa edustaa vuonna 1999 perustettu Hämeenlinnan Soutajat (HmlS). Seuran soutuvaja sijaitsee Kipinäniemessä Katumajärvellä aivan Vanajanlinnan kupeessa.

== Kirjallisuutta ==