Ero sivun ”Itä-Karjala” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  1 vuosi sitten
(Karjala-malline.)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
 
===Itä-Karjalan kansannousu 1921 - 1922===
Neuvosto-Venäjän hallitus perusti [[7. kesäkuuta]] [[1920]] suunnilleen Itä-Karjalan alueen käsittävän [[Karjalan työkansan kommuuni]]n.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Arvo Poika Tuominen | Nimeke = Kremlin kellot | Sivut = 349 | Luku = Karjalan murhenäytelmä | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 1957}}</ref> Sen alue oli kuitenkin selvästi pienempi kuin mikä vanhastaan oli luettu Itä-Karjalaan: itäraja kulki suunnilleen [[Muurmannin rata]]a pitkin Vienanmerestä Ääniseen siten, että [[Sunku|Sungun]] niemi, [[Soutjärvi|Soutjärven]] vepsäläisalue ja Syvärin suu jäivät sen ulkopuolelle.<ref name=Tuominen /> Samana vuonna suoritetun laskennan mukaan siellä asui 145&nbsp;753 henkeä, joista karjalaisia oli 60,8 &% eli 89&nbsp;951 henkeä.<ref name=Tuominen />
 
Tarton rauhanneuvotteluissa Suomi pyrki ratkaisuun, jossa itäkarjalaiset saisivat kansanäänestyksellä päättää kumpaan valtioon tulisivat kuulumaan.<ref name="Suom. tietosanakirja 1990"/> Venäjän vastustuksen vuoksi Suomen oli luovuttava tästä tavoitteesta samoin kuin Repolasta ja Porajärvesta. Vastineeksi Suomi sai [[Petsamo]]n ja Venäjän lupauksen Itä-Karjalan kansallisesta autonomiasta.<ref name="Suom. tietosanakirja 1990"/> Autonomia ei kuitenkaan toteutunut ja itäkarjalaiset nousivat kapinaan [[1921]]. Tähän [[Itä-Karjalan kansannousu]]un osallistui myös suomalaisia vapaaehtoisia.<ref name="Facta 2006"/> Neuvosto-Venäjä kuitenkin kukisti kapinan seuraavana vuonna. Virallinen Suomi vetosi asiassa [[Kansainliitto]]on ja Haagin pysyvään kansainväliseen tuomioistuimeen, ilman tuloksia.<ref name="Facta 2006"/> Tämän jälkeen Itä-Karjalan kysymys jäi Suomen virallisesta politiikasta syrjään. Se säilyi [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisen Karjala-Seuran]] ohjelmassa [[1930-luku|1930-luvulla]].<ref name="Facta 2006"/>
4 342

muokkausta