Versio 6. tammikuuta 2019 kello 15.38 muokkaa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 369 muokkausta p →‎Rakenne ja ominaisuudet: kh ← Vanhempi muutos		Versio 6. tammikuuta 2019 kello 16.57 muokkaa kumoa Palosirkka (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 15 839 muokkausta p typo Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Isoflavone acsv.svg\|thumb\|250px\|Isoflavonien yleinen rakenne 3-fenyylikromenoni]] '''Isoflavonit''' ovat [[isoflavonoidit\|isoflavonoidien]] ryhmään kuuluvia aromaattisia [[orgaaninen yhdiste\|orgaanisia yhdisteitä]]. Luonnossa niitä esiintyy erityisesti [[hernekasvit\|hernekasveissa]]. Monet isoflavoneista ovat biologisesti aktiivisia ja niin kutsuttuja kasviestrogeeneja. Rakenteeltaan erilaisia isoflavoneja on eristetty yli 230.<ref name="concise">{{Kirjaviite \| Tekijä =Thomas Scott, Eric Ian Mercer \| Nimeke =Concise encyclopedia biochemistry and molecular biology \| Vuosi =1997 \| Sivu =335-336 \| Julkaisija =Walter de Gruyter \| Tunniste =ISBN 978-3110145359 \| Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="secondary">{{Kirjaviite \| Tekijä =David S. Seigler \| Nimeke =Plant secondary metabolism \| Vuosi =1998 \| Sivu =178-179 \| Julkaisija =Springer \| Tunniste =ISBN 978-0-412-01981-4 \| www =https://books.google.fi/books?id=uKPwBwAAQBAJ&pg=PA178 \| www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa \| Viitattu =6.1.2019 \| Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="RÖMPP">{{Kirjaviite \| Tekijä =Burkhard Fugmann, Susanne Lang-Fugmann, Wolfgang Steglich \| Nimeke =RÖMPP Encyclopedia Natural Products \| Vuosi =2014 \| Sivu = \| Julkaisija =Georg Thieme Verlag \| Tunniste =ISBN 9783131795519 \| www =https://books.google.fi/books?id=PNyeAwAAQBAJ \| www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa \| Viitattu =16.11.2018 \| Kieli ={{en}}}}</ref> ==Rakenne ja ominaisuudet== Isoflavonien rakenteessa perusyksikkönä on 3-fenyylikromenonirakenne. Se poikkeaa [[flavonit\|flavoneista]] aromaattisen ryhmän paikan perusteella. Runkoon on liittyneenä hydroksyyliryhmiä. Isoflavonit ovat väriltään tyypillisesti keltaisia. Ne voivat esiintyä vapaina tai [[glykosidit\|glykosideina]] sitoutuneena [[glukoosi]]in tai [[ramnoosi]]in. Erityisesti isoflavoneja on lehdissä ja varsissa, mutta myös siemenissä sekä vähäisemmissä määrin ~~kukisssa~~kukissa. Tunnetuimpia isoflavoneja ovat [[genisteiini]] ja [[daidtseiini]].<ref name="concise" /><ref name="secondary" /><ref name="RÖMPP" /><ref name ="Isoflavones">{{Kirjaviite \| Tekijä =Victor R. Preedy \| Nimeke =Isoflavones \| Vuosi =2012 \| Sivu =3-24 \| Julkaisija =Royal Society of Chemistry \| Tunniste =ISBN 978-1849734196 \| www =https://books.google.fi/books?id=XobI-6jjw_UC \| www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa \| Viitattu =6.1.2019 \| Kieli ={{en}}}}</ref> Isoflavoneja esiintyy erityisesti hernekasveissa kuten [[soija]]ssa tai [[apilat\|apiloissa]]. Niitä on eristetty myös muun muassa [[ruusukasvit\|ruusu-]], [[revonhäntäkasvit\|revonhäntä-]], [[asterikasvit\|asteri-]], [[ristikukkaiskasvit\|ristikukkais-]] ja [[muskottikasvit\|muskottikasveista]]. Kasvit syntetisoivat isoflavoneja [[kalkonit\|kalkoneista]]. Kalkoneista muodostuu ensin flavoneja, jotka entsyymit isomeroivat isoflavoneiksi. Isoflavoneista voi edelleen muodostua muita isoflavonoidien ryhmään kuuluvia yhdisteitä.<ref name="concise" /><ref name="secondary" /><ref name="RÖMPP" /><ref name="Isoflavones" />

Ero sivun ”Isoflavonit” versioiden välillä