Ero sivun ”Edvard Isto” versioiden välillä

Isto haki ja sai Suomen Teollisuushallitukselta matkarahaa, jonka turvin hän matkusti lokakuussa 1895 [[Berliini]]in,<ref>Rönkkö, 1990, s. 31.</ref> missä hän opiskeli Berliinin taideakatemiassa. Vaikka hän opiskelun ohella joutuikin tekemään myös tavallisia maalarin töitä, Berliinissä hän sai yhä enemmän aikaa maalata taulujaan. Hän maalasi erityisesti muotokuvia.<ref>Rönkkö, 1990, s. 35.</ref>

 

Berliinissä Isto maalasi tunnetuimman teoksensa, ''[[Hyökkäys|Hyökkäyksen]]'', jossa kuvataan Venäjän kaksipäinen kotka ahdistamassa [[Suomi-neito]]a. Maalaus valmistui 1899 eli samana vuonna, jolloin tsaari [[Nikolai II]] antoi [[Helmikuun manifesti]]na tunnetun julistuksensa.<ref>Rönkkö, 1990, s. 41.</ref> Maalauksen innoittajana sanotaan toimineen ranskalaisen maalari [[Pierre Puvis de Chavannes]]in [[Saksan–Ranskan sota|Saksan–Ranskan sodasta]] kertovat sommitelmat ''Ilmapallo'' ja ''Kirjekyyhkynen'', joista tuli Ranskassa hyvin suosittuja.<ref name="kansbio">{{Verkkoviite | Osoite = https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3404 | Nimeke = Isto, Eetu (1865 - 1905) | Tekijä =Reitala, Aimo | Selite = | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu =11.12.2017 }}</ref> Kesäksi Isto matkusti Helsinkiin. Siellä hän esitteli tauluaan [[Kaivopuisto]]ssa sijainneessa huvilassa. On myös mahdollista, että taulu viimeisteltiin vasta Helsingissä. Taulun nimeä, ''Hyökkäys'', ehdotti Iston ystävän Benjamin Ajon vaimo Emmi.<ref>Rönkkö, 1990, s. 44–46.</ref> ''Hyökkäys'' levisi painokuvina kaikkialle Suomeen. Isto teetti kuvia sekä Suomessa että Saksassa tuhansia kappaleita.<ref>Rönkkö, 1990, s. 112–115.</ref> Varsinaisesta teoksesta myytiin 300-kappaletta 20 markan osakkeita, joiden kesken itse taulun omistus arvottiin. Taulun omisti pitkään ruotsalainen liikemies [[Otto Nordberg]], jolta sen osti myöhemmin kunnallisneuvos [[Niilo Helander]]. Helanderin kuoltua maalaus lahjoitettiin [[Suomen kansallismuseo]]on.<ref name="kansbio" />