Ero sivun ”Jorma Vanamo” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  2 vuotta sitten
omituinen muotoilu normalisoitu
(linkkejä artikkeleihin)
(omituinen muotoilu normalisoitu)
 
== Lapsuus ja nuoruus ==
Jorma VanamoVanamon syntyivanhemmat apteekkarinolivat jaapteekkari farmaseutinja lapseksifarmaseutti.<ref name=":1" />
 
Vanamo kuului oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestön [[Pykälä (järjestö)|Pykälä ry:n]] ensimmäisiin jäseniin ja toimi sen kolmantena puheenjohtajana vuosina 1937–1938.{{Lähde}}
 
== Ura ==
Valmistuessaan lainopin kandidaatiksi vuonna 1939<ref name="UVG">{{UVF|VanamoJorma Vanamo, Jorma}}</ref> Jorma Vanamo oli toiminut [[Ulkoministeriö|ulkoministeriössä]] virkamiesharjoittelussa jo useamman kuukauden. Vanamo aloitti 1. päivänä helmikuuta vuonna 1939 ulkoasiainministeriössä aluksi palkattomana konekirjoittajana, ja 3. maaliskuuta 1939 hän astui virallisesti ulkoasiainhallinnon palvelukseen. Vanamo sai todistaa myös heti uransa alussa talvisotaan johtanutta kehitystä. Nimittäin, Baltian maiden saatua neuvottelukutsut liittyen Neuvostoliiton tukikohtavaatimuksiin, oli Jorma Vanamo sähkepäivystäjänä 5. päivänä lokakuuta 1939, kun Moskovasta tuli [[Aarno Yrjö-Koskinen|Aarno Yrjö-Koskisen]] salasähke.<ref name=":0" />{{Lähde tarkemmin}} Sähkeen keskeisenä sisältönä oli Kremlin kutsu neuvottelemaan konkreettisista poliittisista kysymyksistä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Pekkarinen, Jussi – Palokoski, Jyrki (toim.)|Nimeke=Vanhan koulun diplomaatti|Vuosi=2001|Sivu=|Julkaisija=Otava}}</ref> [[Talvisota|Talvisodan]] alettua Vanamo lähetettiin kanslia-apulaiseksi Tukholmaan. Sodan loputtua hänet siirrettiin avustajaksi Moskovaan, missä [[Juho Kusti Paasikivi]] tuolloin toimi lähettiläänä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/muistot/art-2000002625209.html| selite = (maksullinen) |nimeke=Muistot: Jorma Vanamo|julkaisu=Helsingin Sanomat|viitattu=2017-04-18|ajankohta=2006-12-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] alussa Vanamo sai paikan Suomesta ulkoministeriön jaostosihteerinä. Hän toimi ulkoministeriön poliittisella osastolla, ja Vanamon tehtäviin kuului salasähkeet. Voidaankin sanoa, että Vanamon ura edennyt todella nopeasti, sillä vain vajaat kaksi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun hän oli tullut ulkoasiainministeriöön, oli hänet jo nimitetty vakinaiseksi virkamieheksi. Kevättalvella 1942 Jorma Vanamo kävi salakirjoituskurssin, ja kurssin jälkeen hän kehittikin ulkoministeriön salakirjoitussysteemejä.<ref name=":0" />{{Lähde tarkemmin}} Hän toimi tehtävässään jaostosihteerinä sodan loppuun asti. Vanomo käänsi myös YYA-sopimuksen ensimmäisen luonnoksen toukokuussa 1945. Kun Suomen ja Neuvostoliiton diplomaattiset suhteet palautuivat, palasi Vanamo Moskovaan elokuussa 1945. Hän jatkoi tehtävässään Moskovassa vuoteen 1948 asti. Tälle aikavälille sijoittuivat myös Suomen ja Neuvostoliiton [[YYA-sopimus|YYA]]-neuvottelut. Vanamo ei henkilökohtaisesti osallistunut neuvotteluihin, mutta hänen vastuullaan oli lähetystön salasähkeiden lähettäminen, minkä johdosta hän oli hyvin perillä neuvottelujen kulusta. YYA-sopimus astui voimaan 6. huhtikuuta 1948.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017|nimeke=Asetus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Moskovassa 6 päivänä huhtikuuta 1948 allekirjoitetun sopimuksen voimaansaattamisesta (SopS 17/1948)|julkaisu=Finlex | viitattu=2017-04-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
5 874

muokkausta