Ero sivun ”Venny Soldan-Brofeldt” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w |
AB (keskustelu | muokkaukset) p →Avioliitto Juhani Ahon kanssa: wfix |
||
Rivi 49:
[[Hausjärvi|Hausjärvellä]] [[Kalkkeen kylä]]ssä syntyi esikoislapsi, [[Heikki Aho|Heikki Taavetti]] 29. toukokuuta 1895. Sisareensa Tillyyn Soldan-Brofeldtilla oli ambivalentti suhde: hän rakasti siskoaan hyvin paljon ja tarvitsi tätä avuksi kotitöissä, mutta hän huomasi kyllä sisarensa ja miehensä välisen kovin läheisen kanssakäymisen. Syksyllä 1896 Soldan-Brofeldt lähti [[Berliini]]in stipendimatkalle tutustumaan uusiin seinävaatteisiin ja kudottuihin tapetteihin. Tilly Soldan oli asunut Brofeldteilla toipilasaikanaan ja suhde Juhani Ahon ja Tillyn välillä kehittyi niin pitkälle, ettei siitä ollut paluuta. Soldan-Brofeldt ei kiirehtinyt Suomeen tuloaan, koska hän uskoi ”Jussin”, miehensä ja pikkusiskonsa, joka oli pikku hiljaa vahvistumassa sairaudestaan, hoitavan hyvin vuoden vanhaa Heikkiä.<ref name="KV–EK_79" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen, s. 79.</ref>
Perhekriisin selvittämiseksi sovittiin sitten, että Aho lähti kevättalveksi Pariisiin tutkimaan tunteitaan ja Soldan-Brofeldt jäi Hausjärvelle. Hän ei kuitenkaan katkaissut välejä sisareensa, johon hän oli hyvin kiintynyt. Hän halusi myös säilyttää avioliittonsa Ahon kanssa. Tapahtumien taustoista ei kerrottu ulkopuolisille. Tilly taas matkusti terveyttään hoitamaan [[Sveitsi]]in. Tilly ja Aho tapasivat Sveitsissä, mutta tällöin mies oli jo päättänyt palata vaimonsa luo. Tilly pysyi kuitenkin kuvioissa mukana. Soldan-Brofeldt ja Aho saivat toisen lapsen, [[Antti Aho|Antti Juhanin]], joka syntyi 29. syyskuuta 1900. Kolmiodraama jatkui, kun Juhani Ahon ja Tilly Soldanin poika [[Björn Soldan|Nils Björn Soldan]] eli Nisse syntyi 1902. Tilly synnytti poikansa ulkomailla ja esitteli hänet kasvattipoikanaan. Aho hankki Tillylle ja pojalleen pienen maapaikan läheltä Järvenpäätä, missä he kaikki silloin asuivat. Tilly perusti sinne, tullakseen jotenkin toimeen, lasten hoitokodin ”Kakarasaaren”. Aho vieraili siellä säännöllisesti ja viljeli peltoja. Kukaan suvustakaan ei ilmeisesti tiennyt asioiden oikeaa laitaa, ennen kuin [[Antti Aho]] julkaisi vuonna 1951 kirjailijaisästään elämäkerran ''Juhani Aho – Elämä ja teokset''.<ref name="KV–EK_79"/>
Loppusyksystä vuonna 1897 aviopari oli muuttanut vuokralle Vårbackan taloon [[Tuusulanjärvi|Tuusulanjärven]] rannalle [[Järvenpää]]hän, jonne vähitellen muodostui vahva taiteilijayhteisö, Haloset ja Sibeliukset. Soldan-Brofeldt osallistui ''Heränneitä''-tauluillaan vuoden 1900 [[Pariisin maailmannäyttely (1900)|Pariisin maailmannäyttelyyn]] saaden pronssimitalin.
| |||