Ero sivun ”Etnografia” versioiden välillä

3 031 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
poistettu lähteetön teksti, tilalle johdanto enWikistä, artikkeli on vieläkin tynkä
(→‎Aiheesta muualla: linkkejä.)
(poistettu lähteetön teksti, tilalle johdanto enWikistä, artikkeli on vieläkin tynkä)
'''Etnografia''' ({{k-el-tr|ethnos}} ’kansa’, ''graphein'' ’kirjoittaa’) on [[kansa]]n ja sen [[kulttuuri|kulttuurin]] kuvaus. [[Eurooppa|Euroopassa]] termi alkoi esiintyä 1700-luvun lopussa tarkoittaen nimenomaan [[kenttätyö]]n havaintojen perusteella kerättyä [[tieto|informaatiota]], mutta etnografia voidaan koota myös historiallisista [[Dokumentti|dokumenteista]].
 
Etnografia on [[Kansa|kansojen]] ja kultuureiden systemaattista tutkimusta. Se on suunniteltu sellaisten kultuuristen ilmiöiden tutkimiseksi, joissa tutkija tarkkailee yhteisöä tutkimuksen aiheen näkökulmasta. Etnografia on keino, jolla voidaan esittää [[graafinen esitys|graafisesti]] ja kirjallisesti jonkin ryhmän kulttuuri. Sanalla voidaan sanoa olevan kaksoismerkitys, joka riippuu osaksi siitä, käytetäänkö sitä jaottomana vai jaollisena substantiivina. Tuloksena oleva [[kenttätutkimus]] tai tapausraportti heijastaa kulttuuriryhmän elämässä olevaa tietoa ja merkitysjärjestelmää.
Etnografioiden luomisessa ei juuri koskaan ole käytetty kokeellisia menetelmiä, vaan ne ovat perustuneet tieteilijän havaintoihin ja omiin henkilökohtaisiin tulkintoihin. On siten olemassa useita etnografioita, jotka ovat myöhemmin paljastuneet tekijöidensä väärennökseksi tai muuten virheelliseksi. Tunnetuimpia näistä lienee [[Margaret Mead]]in ''Coming of Age in Samoa''.
 
Tiedonkeruun menetelmänä etnografia tarkoittaa tietyn yhteiskunnallisen tilanteen osallistujien käyttäytymisen tutkimista ja myös sellaisen [[Käyttäytyminen|käyttäytymisen]] [[Tulkinta|tulkintaa]].<ref name="auto">Dewan M., Understanding Ethnography: An ‘Exotic’ Ethnographer’s Perspective. In: Mura P., Khoo-Lattimore C. (toim.) Asian Qualitative Research in Tourism. Perspectives on Asian Tourism. Springer, Singapore, 2018)</ref> Dewan (2018) täsmentää, että käyttäytyminen voi muokata osallistujien tuntemia rajoituksia niiden tilanteiden mukaan joissa he ovat, tai sen yhteiskunnan mukaan, johon he kuuluvat. Etnografia ihmisen yhteiskuntia ja kulttuureja koskevana [[Empiirinen tutkimus|empiiristen tietojen]] esittelynä oli edelläkävijä [[Antropologia|antropologian]] biologisilla, yhteiskunnallisilla ja kulttuurisilla aloilla, mutta se on myös yleistynyt [[Yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteissä]] yleisesti - [[Sosiologia|sosiologiassa]]<ref>[http://dictionary.reference.com/browse/ethnology "Ethnology" at ''dictionary.com''].</ref>, [[Viestintätutkimus|viestintätutkimuksissa]], [[Historia|historiassa]] - missä ihmiset tutkivat [[Etninen ryhmä|etnisiä ryhmiä]], kokoonpanoja, koostumuksia, uudelleensijoittamisia, sosiaalisen hyvinvoinnin ominaisuuksia, olennaisuutta, henkisyyttä ja kansan [[etnogenesis|etnogenesistä]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Токарев, Сергей Александрович | Nimeke = История зарубежной этнографии | Vuosi = 1978 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = http://historia-site.narod.ru/library/ethnology/tokarev_main.htm | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.1.2019 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Tyypillinen etnografia on kokonaisvaltainen tutkimus<ref name="Ember 2006">Ember, Carol ja Melvin Ember, ''Cultural Anthropology'' (Prentice Hall, 2006), luku 1.</ref><ref name="Heider, Karl 2001">Heider, Karl. ''Seeing Anthropology''. 2001. Prentice Hall, luvut 1. ja 2.</ref>, ja siihen sisältyy lyhyt historia ja analyysi [[Maasto|maastosta]], [[Ilmasto|ilmastosta]] ja [[Elinympäristö|elinympäristöstä]]. Kaikissa tapauksissa sen pitäisi olla pohtiva, antaa merkittävä panos ihmisten sosiaalisen elämän ymmärtämiseen, vaikuttaa [[Esteettinen|esteettisesti]] lukijaan ja ilmaista uskottavaa todellisuutta. Etnografia tallentaa kaiken havaitun käyttäytymisen ja kuvaa kaikkia [[Symboli|symbolien]] merkityssuhteita käyttäen käsitteitä, jotka välttävät [[kausaalinen|kausaalista selittämistä]]. Perinteisesti etnografia keskittyi ”läntiseen katseeseen” kohti "eksoottista" itää, mutta nykyisin tutkijat harjoittavat etnografiaa omassa sosiaalisessa ympäristössään. Dewanin (2018) mukaan, vaikka olisimme toinen, "muu" tai "syntyperäinen", olemme silti "toinen", koska on monia julkisivuja itestämme, jotka yhdistävät meitä ihmisiin ja muihin julkisivuihin, jotka korostavat eroavaisuuksiamme.
Toinen etnografioille tyypillinen piirre on ollut pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen, eli että yhdessä teoksessa kuvataan koko kulttuuri mahdollisimman laajasti, sen sijaan että tarkasteltaisiin ihmisten käyttäytymistä laboratorio-olosuhteissa kuten esimerkiksi psykologisissa kokeissa.
 
== Etnografia Suomessa ==
Suomessa sanaa käytti ensimmäisenä [[Antero Warelius]] artikkelissaan ”Bidrag till Finlands kännedom i ethnographiskt hänseende” (1847).
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==