Ero sivun ”Kvartsi” versioiden välillä

| tiheys = 2,65 - 265–2,66 g/cm3

| taitekerroin = nω = 1,543 -– 1,545 nε = 1,552 -– 1,554

'''Kvartsi''' eli '''ukonkivi''' on hyvin yleinen hohka[[silikaattimineraali]] [[Maankuori|maankuoressa]], ja se on tärkeä [[Kivilaji|kivilajeja]] muodostava mineraali. Kemialliselta koostumukseltaan se on [[piidioksidi]]a (SiO₂).<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-MnKr–Mn) | Sivu = 2113, art. Kvartsi | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00388-7}}</ref>

Kvartsi on hyvin yleinen [[mineraali]] [[felsinen|felsisissä]] [[Syväkivi|syväkivissä]]. [[Hiekkakivi]] ja [[kvartsiitti]] ovat pääasiassa kvartsia, ja sitä esiintyy rakeina muiden mineraalien seassa myös muun muassa [[graniitti|graniitissa]], [[gneissi]]ssä ja [[kiilleliuske]]essa.<ref name=Fokus /> Kivissä kvartsi esiintyy anhedrisinä eli vierasmuotoisina rakeina, joille tunnusomainen piirre on [[Kiilto_(mineralogia)|rasvakiilto]]. Kvartsi voi esiintyä euhedrisinä eli omamuotoisina kiteinä erilaisissa onkaloissa ja raoissa.<ref name="Bulakh_326">{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals -– Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 326 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Sana kvartsi on peräisin [[Saksa|saksalaisilta]] [[Kaivos|kaivostyöntekijöltä]].<ref name="Bulakh_326" />

Kvartsi kuuluu hohkasilikaattien ryhmään, ja sillä on trigoninen [[kidejärjestelmä]]. Se koostuu [[pii (alkuaine)|pii]]-[[happi]]-tetraedrien muodostamasta verkkomaisesta rakenteesta. Rakenne on hyvin väljä, minkä vuoksi kvartsin [[tiheys]] on varsin alhainen (2,65 g/cm³). Kvartsin sidokset ovat hyvin lujia, mikä antaa sille sen tyypillisen [[kovuus|kovuuden]] (Mohsin kovuus 7) ja simpukkamurroksen. Kvartsin kirkkaus, lasimainen kiilto ja alhainen [[taitekerroin]] (n. 1,5) johtuvat myös sen kiderakenteesta. Kvartsin [[pietsosähköinen ilmiö|pietso­sähköiset]] ominaisuudet johtuvat siitä, että sen rakenteesta puuttuvat peilitasot ja symmetriakeskus.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals -– Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 317 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kvartsilla on myös [[pyrosähköinen ilmiö|pyrosähköisiä]] ominaisuuksia.

Ruskeat muunnokset ([[Savukvartsi|savukvartsi ja morion]]) sisältävät epäpuhtauksina [[alumiini]]a. Näissä muunnoksissa osa kvartsin piiatomeista on korvautunut alumiinilla. Vihreä muunnos tunnetaan nimellä [[krysopraasi]], ja sitä esiintyy muuttuneissa [[Ultramafinen|ultramafisissa eli ultraemäksisissä]] kivissä. Se sisältää sulkeumina pieniä määriä hapettunutta [[nikkeli]]ä. [[Aventuriinikvartsi|Aventuriini]] puolestaan sisältää sulkeumina [[rutiili]]a. Vaaleanpunainen kvartsin muunnos on nimeltään [[ruusukvartsi]], ja sen värin aihettaa hyvin pienikiteinen ja kuituinen materiaali, joka on sukua [[dumortieriitti]]-nimiselle mineraalille. [[Kalsedoni]] on yleisnimi kaikille krypto- eli piilokiteisille kvartsin muunnoksille. Nämä muunnokset ovat usein vyöhykkeellisiä ja raitaisia.<ref name="Bulakh_327">{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals -– Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 327 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Esimerkkejä erityyppisistä kalsedoneista ovat [[akaatti]], [[onyks]]i, [[jaspis]], [[aventuriinikvartsi]] ja [[karneoli]].

Kivikaudella kvartsia on käytetty pienikokoisten työkalujen ja tarve-esineiden, kuten kaapimien, naskalien, nuolenkärkien yms. valmistamiseen. Tyypillisesti kvartsikappaleessa olevat säröt rajoittavat siitä valmistettavien esineiden kokoa. Kvartsia on käytetty myös [[tulukset|tuluksissa]] yhdessä karkun l. tulusraudan kanssa -– todennäköisesti tämä käyttö on antanut kvartsille sen vanhan, suomenkielisen nimen ''ukonkivi'' -– "Iski tulta Ilmarinen, välähytti Väinämöinen...".