Ero sivun ”DNA” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
Rivi 7:
[[Eukaryootit|Eukaryooteissa]] DNA on [[kromosomi|kromosomeissa]] solun [[tuma]]ssa. [[Prokaryootit|Prokaryooteissa]] DNA on rengasmaisena molekyylinä solun sisällä ilman tumaa [[nukleoidi]]ksi kutsutulla alueella. Eläin- ja kasvisolujen [[mitokondrio]]t sekä kasvisolujen [[kloroplasti]]t sisältävät oman rengasmaisen DNA:nsa kuten bakteereissa. Ihmisen mitokondriaalinen DNA on maternaalista, eli periytyy aina äidiltä.
 
Jos yhden ihmisen solun DNA avattaisiin yhdeksi nauhaksi, tulisi pituudeksi noin kaksi metriä. Yhden ihmisen kaikkien solujen DNA yhteensä ylettyisi Maasta Kuuhun ja takaisin. Ihmisen perimästä vain noin 1,5 % on proteiineja koodaavaa DNA:ta.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiltunen, Erkki ym. (toim.) | Nimeke=Galenos. Johdanto lääketieteen opintoihin | Sivu=176 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOYpro | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33085-2}}</ref>
 
==Molekyylin rakenne==
Rivi 53:
[[Kuva:DNA Model Crick-Watson.jpg|thumb|Crickin ja Watsonin vuonna 1953 rakentama DNA:n malli.]]
 
Ensimmäisen kerran DNA:n eristi [[sveitsi]]läinen tutkija [[Friedrich Miescher]] vuonna 1869 [[lohi|lohen]] [[mäti|mädistä]] ja tulokset julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin.<ref>[http://www.laskerfoundation.org/rprimers/gnn/timeline/1869a.html 1869 - Johann Friedrich Miescher]. Viitattu 25.3.2007. {{en}}</ref> Löytämänsä molekyylin merkityksestä hänellä ei vielä ollut aavistustakaan. DNA:n tehtävän perimän siirtäjänä osoittivat kokeellisesti amerikkalaiset [[Oswald Avery]], [[Colin MacLeod]] ja [[Maclyn McCarty]] lähes 70 vuotta myöhemmin.
 
DNA:n kemiallisten ominaisuuksien näennäinen yksinkertaisuus johti biologit epäilemään, ettei se voisi olla geneettisen informaation säilytysmolekyyli. DNA:n rakenteen ratkaisu perustui sen kemiallisten ominaisuuksien tuntemiseen. 1950-luvulla Lontoon King's Collegessa vaikuttanut [[Rosalind Franklin]] ja Cambridgen yliopistossa vaikuttaneet [[James D. Watson]] ja [[Francis Crick]] ratkaisivat DNA:n rakenteen. Watson ja Crick julkaisivat kuuluisan artikkelinsa ”Molecular structure of nucleic acids: A Structure for Deoxyribose Nucleic Acid” ''[[Nature]]''-lehdessä 1953. DNA:n rakenteen tunteminen mahdollisti kaikki molekyylibiologian edistysaskeleet tästä eteenpäin. Watson ja Crick saivat Nobelin palkinnon 1962 DNA-tutkimuksistaan yhdessä [[Maurice Wilkins]]in kanssa. Rosalind Franklinin varhainen kuolema 1958 esti häntä saamasta Nobelin palkintoa, koska sitä ei jaeta postuumisti.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/DNA